› Keskustelut › Metsänhoito › Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 225)
1 2 3 … 7 8 9 … 21 22 23

  • Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

    Lähetetty: 1.6.2012, 18:33

    Jälleen on julkaistu huolestuttavia raportteja koskien ensiharvennusten ja energiapuukohteiden korjuujälkeä.

    Korjuuvauriot ovat selvässä kasvussa ja energiapuistikoissa
    tilanne on jo kestämätön.Raporteissa keskitytään valitettavasti vain toteamaan tapahtunut. Syyt korjuun epäonnistumiselle ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

    Joidenkin piirien mainostama tiheä kasvatus (yli 2000 runkoa/ ha + muu vesakko) on tehnyt korjuuolosuhteet ylivoimaisiksi. Sinne ja tänne taipuneet riukupuut kiilaavat kaadettavia runkoja säilytettäviä puita vahingoittamaan . Puuston vaatimaton järeytyminen pakottaa jättämään metsikön tiheäksi , jolloin työ vaikeutuu merkittävästi tilanpuutteen vuoksi . Riukuuntunut metsä puolestaan jää pohjapinta-alaltaan harvaksi jo pelkästään elinkelvottomien runkojen poistamisen seurauksena. Joissakin tapauksissa alitiheys on todettavissa jo ennakkoraivauksen jälkeen. Mitä tapahtuukaan , kun hakkuukone on tehnyt oman osuutensa? Kun tähän vielä lisätään korjuuajankohdan jälkeiset luonnontuhot , ei palstalla enää montaa runkoa/ riukua huoju.

    Varsin usein kuulee ja näkee syytettävän konetta tai kuljettajaa heikosta korjuujäljestä . Todellisuudessa vahingot aiheutuvat liian haastavista olosuhteista .
    Olisikohan syytä tarkentaa metsien kasvatusohjeita siten , että ne mahdollistaisivat onnistuneen korjuutapahtuman ilman ylivoimaisia ponnisteluja.

    TAVOITTEEKSI : Kasvatettavia runkoja korkeintaan 2000 / ha , ja vesakko tantereeseen jo vuosia ennen hakkuuta. Energiapuun kasvatuksen nimissä tapahtuva metsän pilaaminen on lopetettava heti alkuunsa . Se aiheuttaa vain kuluja ja mielipahaa kaikille osapuolille. Viedään kone palstalle vasta , kun sieltä on korjattavissa vähintään yksi rekkakuorma puita hehtaarilta . Tämä rekkakuormallinen pitää saada katkottua ja karsittua yhden työvuoron (8 h) aikana …ja luonnollisesti ilman korjuuvaurioita.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Leevi Sytky 24.6.2012, 21:45

    Pihkaniska ( MA ) hoitaa metsätalouttaan panostamalla tuotantoon mahdollisimman vähän. Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan puuntuotanto-olosuhteissa metodi sattaa olla se kannattavin vaihtoehto. Ja tietenkin on hyvä asia jos näin on.

    Pihkaniska kertoi jossain toisessa ketjussa hakkuukoneen tehneen veljesten metsissä puolisen vuotta hakkuita, joista oleellinen osa lienee ollut energiapuuta. Onhan siinä tiliä tullut mukavasti ja koneyrittäjäkin lienee saanut jopa palkkaa työstään.
    Eli molemmat osapuolet lienevät olleet tyytyväisiä tuloksiin.

    Itse en kannata risujen konekorjuuta. Eteläisen ja keskisen Suomen rehevillä mailla pitää mahdollinen energiapuu kasvattaa vähintään 70-100 litraiseksi. Ja korjata pois ensiharvennuksen yhteydessä.
    Raivaussahallahan siitä tulevasta leimikosta saa mieleisensä ja se homma on tehtävä oikeaan aikaan. 🙂

    H-vallan kriitikko 24.6.2012, 21:49

    Lähetetty: kesä 21 2012
    kirjoittaja: jees h-valta

    Silloin kun ”Suorittava” tai vaikka ”Kriitikkokin” tuhtaa sielä ”Jessen” risukossa, voi puutili mennä jollekin muulle kuin isännälle!
    Ei olisi ensimmäinen kohde,kun k.o. ostomies toteaa, että huippu energia kohde tulevaisuudessa.
    Toinen vaihtoehto olisi kysyä metsänomistajalta, oletko valmis sijoittamaan 500-1000 euroa/ha, niin laitetaan taimikko kuntoon!

    Timppa 25.6.2012, 10:12

    Pihkaniska kertoi, että Itä-lapin leimikosta tuli sekstaa noin 30 %. Keski-Suomen horisontista ei voi arvioida onko se paljon vai vähän paikallisiin oloihin nähden. Omat havaintoni kertovat, että Lapin männyt ovat yleensä lyhtyitä ja oksaisia. Lienenkö oikeassa?

    Varmastikaan nykyisillä viljelymenetelmillä ei ole ole ollut vaikutusta puun laatuun. Ikää taitaa yleensä olla rapiat 100 vuotta. Olisiko kyseessä mahdollisesti joku harsintametsä, jossa puut ovat panostaneet tavallistakin enemmän oksiin.

    Mielenkiintoista olis aina tietää vähän enemmän näiden tietojen taustoista. Voisitko Pihkaniska valaista.

    jees h-valta 25.6.2012, 10:27

    En aivan ymmärrä H-vallan kriitikon ajatuksen juoksua.
    Miten puutili voi mennä muualle kuin itselleni jos teen pystykaupan jonkin firman ostomiehen kanssa energiahakkuusta?
    Kerro se minulle.
    Muutenkin tämä konemiesten jyrkkyys tuon asian suhteen kertoo vain olemattomasta asenteessta kokoajan kehittyvää ja lisääntyvää työstötapaa kohtaaan. Mutta kaippa siihen uusi konemies/nainen sukupolvi sitten pitää kouluttaa vartavasten energiahakkuille.

    suorittava porras 25.6.2012, 12:03

    Asennetta kyllä löytyy konemieheiltä varmasti enemmän , kuin keskiverto mo:lla , ja ymmärrystä huomattavasti enemmän.

    Energiavaihtoehto on aivan paikallaan silloin , kun puuta tulee vähintään se rekkakuorma hehtaarilta , korjattavia hehtaareita on enemmän , kuin kaksi paikassaan ja palstalta poistettavien runkojen määrä on alle 800kpl / ha/ korjuukerta. Työkustannus kasvaa hyvin voimakkaasti runkojen pienentyessä jä määrän lisääntyessä . Keskitilavuudeltaan alle 60-litraisiin nuoriin metsiin ei pitäisi mennä koneen kanssa sorkkimaan missään olosuhteissa.

    On kaksi vaihtoehtoa kasvattaa puut korjuukelpoisiksi.
    1. Hoitamalla tehokkaasti taimikot varhaisessa vaiheessa , jolloin ainespuuhakkuille päästään jo kohtuullisessa ajassa.

    2. Toinen tapa on antaa metsän kasvaa omillaan , kunnes siellä on riittäävä määrä korjattavaa materiaalia ja luonto on huolehtinut ennakkoraivauksesta. Tällöin ei kuitenkaan parane mennä osoittelemaan korjuun toteuttajaa epämieluisesta lopputuloksesta. Ensimmäistä tiliäkin joutuu odottelemaan 15-20 vuotta ykkös-vaihtoehtoa kauemmin.

    Mitä koulutukseen tulee , ei konekouluihin ole liikaa tulijoita. Niistä vähistäkin suurin osa päätyy aivan muille aloille. Koulujen epätoivoista tilannetta vähenevän ja heikkenevän opiskelija-aineksen suhteen kuvaa hyvin tilanne , että jopa kielitaidottomia maahanmuuttajia ollaan värväämässä oppilaspaikkoja täyttämään . Ratkaisuksi kuljettajapulaan heistä harvemmin lienee. Vai kuinka moni ottaa kielitaidottoman vähän kokemusta omaavan konekuskin omaan metsäänsä opettelemaan esimerkiksi energiasavotalle ?

    jees h-valta 25.6.2012, 12:06

    Vielä tuosta edellisen sivun suorittavankin mainitsemasta Juho Rantalasta joka on Metsä-Groupin tuore palkkalainen metsänhoidon puolelta. Olin hänen esitelmäänsä kuuntelemassa Porin Pripolissa. Se että hän taitaa hyvin metsänkasvatuksen perusteita ei ole ihme kun muistaakseni metsäntutkimuslaitokselta (Metla) tullut kaveri. Mutta se ”puusilmäisyys”!
    Kun puolitoistatuntia paahtaa kuusikon kasvatuksen perusteista väelle joka on aika aktiivisia metsänomistajia. Eli jokusen kymmenentuhannen taimen kokemuspohja varmasti jokaisella.
    Ei paljon vähempää voinut kiinnostaa. Kun kysyin esitelmän jälkeen miksei hän neuvonut mitään lehtipuun kasvatuksesta sanoi vaan että kun on ne hirvet.
    Jos tuo ei ole kotimaamme kuusettamista pahimmillaan niin mitä se sitten on. Ollaan kyllä mykkyrällään hirvenlihan kasvatuksen edessä pahasti. Jotenkin tuntuu kyllä että anton taitaa olla metlan suhteen aika oikeassa. Siellä on hirviongelmalle suorastaan nuolastu kengännirkotkin.

    Pähkäilijä 25.6.2012, 13:41

    http://www.metla.fi/tapahtumat/2012/bio-loppuseminaari/pdf/BIO_19-4-2012_05-Niemisto.pdf

    Harventamaton hieskoivutiheikkö

    jees h-valta 25.6.2012, 13:43

    Puun takaa nyt kummia kuuluu. Vai ei muka kuulu Metsälehden palstoille tiheäkasvatuksen avulla haettava laatupuun kasvatus?
    Kyllä nyt onkin sitten mafia hiottu huippuunsa jos ruvetaan sääntelemään tutkimatta mikä on oikeaa ja mikä väärää kasvatusta. Ja siltikin niistä vääristäkin kuuluu puhua.
    Jos ei muuta niin otsikolla: Varoittava esimerkki.
    Maailmansivuhan puuta on taajassa enemmän kasvatettu kuin harvassa.

    Leevi Sytky 25.6.2012, 13:58

    Tiheässä pitääkin kasvattaa, mutta hallitusti. Raivaussahalla saa aikaan kasvuympäristön, joka mahdollistaa kasvatettavien puiden järeytymisen parhaalla mahdollisella tavalla.
    Silloin on luotu myös edellytykset korjuukoneen käyttöön kaikin puolin kannattavaksi. Ei ongenvapapuiden koneellinen korjuu ole minkään osapuolen kannalta hyväksyttävää. Loppujen lopuksi jonkun osapuolen ( koneyrittäjä ) tappiot maksaa puun myyjä.

    jees h-valta 25.6.2012, 14:21

    Ei niitä ongenvapoja kyllä energiatiheydeltä (3800-4000) tarvii noukkia. Se taimikon varhaisperkaus. Kyllä ne senverran järeytyy kun tarviikin mutta ajoitus tietenkin aika tärkeä. Eikä siellä nyt sentään jokunen pienempi sentään katastrofi pitäisi olla.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 225)
1 2 3 … 7 8 9 … 21 22 23