Keskustelut Metsänhoito Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 225)
  • Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

    Jälleen on julkaistu huolestuttavia raportteja koskien ensiharvennusten ja energiapuukohteiden korjuujälkeä.

    Korjuuvauriot ovat selvässä kasvussa ja energiapuistikoissa
    tilanne on jo kestämätön.Raporteissa keskitytään valitettavasti vain toteamaan tapahtunut. Syyt korjuun epäonnistumiselle ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

    Joidenkin piirien mainostama tiheä kasvatus (yli 2000 runkoa/ ha + muu vesakko) on tehnyt korjuuolosuhteet ylivoimaisiksi. Sinne ja tänne taipuneet riukupuut kiilaavat kaadettavia runkoja säilytettäviä puita vahingoittamaan . Puuston vaatimaton järeytyminen pakottaa jättämään metsikön tiheäksi , jolloin työ vaikeutuu merkittävästi tilanpuutteen vuoksi . Riukuuntunut metsä puolestaan jää pohjapinta-alaltaan harvaksi jo pelkästään elinkelvottomien runkojen poistamisen seurauksena. Joissakin tapauksissa alitiheys on todettavissa jo ennakkoraivauksen jälkeen. Mitä tapahtuukaan , kun hakkuukone on tehnyt oman osuutensa? Kun tähän vielä lisätään korjuuajankohdan jälkeiset luonnontuhot , ei palstalla enää montaa runkoa/ riukua huoju.

    Varsin usein kuulee ja näkee syytettävän konetta tai kuljettajaa heikosta korjuujäljestä . Todellisuudessa vahingot aiheutuvat liian haastavista olosuhteista .
    Olisikohan syytä tarkentaa metsien kasvatusohjeita siten , että ne mahdollistaisivat onnistuneen korjuutapahtuman ilman ylivoimaisia ponnisteluja.

    TAVOITTEEKSI : Kasvatettavia runkoja korkeintaan 2000 / ha , ja vesakko tantereeseen jo vuosia ennen hakkuuta. Energiapuun kasvatuksen nimissä tapahtuva metsän pilaaminen on lopetettava heti alkuunsa . Se aiheuttaa vain kuluja ja mielipahaa kaikille osapuolille. Viedään kone palstalle vasta , kun sieltä on korjattavissa vähintään yksi rekkakuorma puita hehtaarilta . Tämä rekkakuormallinen pitää saada katkottua ja karsittua yhden työvuoron (8 h) aikana …ja luonnollisesti ilman korjuuvaurioita.

  • jees h-valta

    Onhan niitä Groupin omia Serlachius-peruja olevia metsiä tullut kierreltyä ja voin sanoa ettei tylsempää monokuusikkoa kyllä suomenmaasta löydy. En ihannoinut pätkääkään ja ilmoitin kyllä heti paikan päällä mm. Rauman piiripäällikölle joka oli reissussa esitelmöimässä. Toki varttuneempia männiköitä ihailin. Niitä kyllä yritän itsekkin kasvatella jopa laadukkaiksikin.

    jees h-valta

    Muuten kyllä H-vallassa on aivan oma mhy-konttori ja senkin palkkalistoilta löytyy jopa metsurikin. En nyt kyllä tarkoittanut H-vallan suosituksia.

    suorittava porras

    …pahus , kun meinasi unohtua…

    Tuleehan harvennukselta sitä energiaakin! Rapia puolet siitä rekkakuormasta päätyy prosessin päätteeksi energiaksi. Tavara kuitenkin kulkee samassa kuormassa ilman eri kompeita , eikä puukasatkaan kummittele teiden varsilla vuositolkulla.

    Vai että kuusikot ”monoa”….? rahaa nissä ainakin kasvaa kiitettävästi. Ja onhan se rekkakuorma tavaraa tehtävissä firman olosuhteissa kuusikon päätehakkuulta jopa tunnissa . Energiasavotoilla (4000 rungon tiheyksistä) saattaa kuormallisen kaateluun mennä kolmekin päivää tiukallakin tempolla.

    jees h-valta

    Suorittavan tunti tullee metsänomistajalle sieltä kuusikosta noin seitsemänkymmenen vuoden välein. Ja se energiatili noin kolmenkymmenen korkeintaan. Arvaa kuinka paljon minua silloin kiinnostaa kuinka kauan tuhtaat sen tekemisen kanssa. Minulle riittää usein tapahtuva suoritus tilille.
    Sekametsän kiistaton etu on ettei se sulje valoa kaikkia ja ruokkii lehtipuistaan myös maaperän eliötoimintaa joten se ei ”kuole” happamaksi karikkeeksi.

    suorittava porras

    Pari sataa koivua riittää hehtaarille aukkoisen havupuutaimikon täydennykseksi . Tällöinkään ei taimien kokonaistaimimäärä saa ylittää 1500 kpl/ha.

    Groupin metsänhoitopalvelut suosittaa lehtipuiden lähes täydellistä perkaamista havupuun taimien seasta , mikäli taimikko on muutoin riittävän tiheä. Omissa metsissä tehdään aina näin . (…vai ,että MHY:n töitä…Harjavallassa….)

    Mistähän muuten johtuu , että Group-ryhmän omilla mailla ei kasvateta energiapuuta? Satoja hehtaareita on tullut alueita harvenneltua , mutta missä ovat energialeimikot ? Joitakin unohtuneita puskia korjataan yhdistelmäkorjuuna , mutta varsinaista energiapuuta ei kasvateta (=pilata taimikoita) Oikeaa puutavaraa kuitenkin lähtee kiitettävästi jo ensiharvennuksesta alkaen….yleisesti vähintään rekkakuorma hehtaarilta.

    suorittava porras

    Eipä maininnut Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Juho Rantala sanaakaan energiapuuvaihtoehdosta Metsälehdessä n:o 12. Hän totesi kuitenkin nopeuden olevan paras tae turvata metsänhoidon riittävä taso ja alhaiset hoitokustannukset kuusentaimikoissa.
    Kaksivaiheista varhaisperkausta saman kesän aikana kokeillaan Groupin omilla mailla jo tulevana kesänä.

    Mitä siihen pusikoissa tuhtaamiseen tulee , on moni koneenkuljettaja vaihtanut alaa jo pelkästään heikkenevien työolosuhteiden takia. Kannattamaton työ ja metsäalan heikko kilpailukyky työmarkkinolla on johtanut pahenevaan työvoimapulaan. Voikin kysyä , että mistä sinne energiaviidakoihin löytyy tulevaisuudessa osaavaa työvoimaa. Voi käydä niin , että hupeneva työvoima käytetään tuottavampien kohteiden korjaamiseen . Tuherteluun ei ole aikaa . Tulosta pitää syntyä joka tunnille .

    Timppa

    Männikön oikea kasvatustiheys on kyllä tietysti siinä 2000 kpl/ha tienoilla.

    Naapurissa metsäyhtiön maille syntyi siemenpuuasennon kautta tosi hyvä taimikko. Harvensivat, mutta hieman liian tiheäksi. Nyt tilanne on, että kasvu näyttää pysähtyneen noin 10 metriin. Rungot ovat niin ohuita, ettei motoa kannata ajaa metsään. Eikä joukkokäsittelykään taida toimia, kun metsä on siihen liian harvaa. Eikä tietysti ravintotilanteen takia kannattaisi muutenkaan ajaa pois oksia ja neulasia.

    Toinen asia, johon olen kiinnittänyt huomiota niin omissa hommissani kuin yhtiön miesten tekeminä on se, että männikön viimeisessä perkauksessa pitäisi jäävän puuston olla mahdollisimman tasapitkää. Tuntuisi, että mieluummin kannattaa jättää pieniä aukkojakin kuin selvästi muuta puustoa pienempiä runkoja. Sama tilanne on tietysti koivikoissakin.

    pihkaniska

    ”Sen lauluja laulat kenen leipää syöt” Metsä groupia ei varmasti kiinnosta muu kuin halvan kuitupuun saanti, ja toiminta ja puheet on sen mukaisia. Biovatin ostajan mukaan ennakkoraivausta bioenergiakohteille ei kannata tehdä ja minä olen samaa mieltä. (tietysti jokainen kohde on oma tapauksensa ja toiminta tilanteen mukaan) Tiheänä kasvatus ja energiakorjuu 9-10 metrisenä antaa ensimmäisen tilin energiapuusta ja luo pohjan hyvälaatuisen tukkipuun kasvatukselle. Keväällä hakatiin leimikko itälapissa ja paikallisen sahan ostomies sanoi heillä sextan osuus sahatavaratuotannosta lähentelevän jo 30%. Eli sielläkin pikkuhiljaa tiedostetaan sahalle tulevan puun laatu.

    suorittava porras

    Olen hakannut melkoisen määrän hehtaareita juuri näitä 8-10 metrisiä tiheiköitä energiakäyttöön. Täysin riukuuntuneiden tai muuten elinvoimansa kadottaneiden puiden poistamisen jälkeen ei monesti ole kehdannut työmaata omakseen tunnustaa. Jäljelle jäävä hento puusto ei kestä vähäistäkään lumikuormaa ja jo kohtalainen tuuli saa runkoja pyllähtelemään nurin yleisesti . Vajapuustoisuus on ollut mieluummin sääntö kuin poikkeus ja jäävien puiden laatu on harvoin yltänyt tehokkaasti hoidetun metsän tasolle.

    Ostomiesten suitsutukset energialeimikoista jätän omaan arvoonsa. Metsänhoitohenkilöstön sana painaa omassa vaakakupissani melkoisesti enemmän. …..ja se ennakkoraivaus on tehtävä energialeimikoillekin aina , sanoi ostotoimihenkilö mitä tahansa!

    Puun takaa

    Minun mielestäni näille tiheikkökasvatusunelmille voisi jo laittaa vähitellen pisteen. Sellaiset jutut eivät kuulu Metsälehden keskustelupalstalle. Ei ole hyväksi levitellä ammattitaidottomia asioita suurelle yleisölle.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 225)