› Keskustelut › Metsänhoito › Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 225)
1 2 3 … 5 6 7 … 21 22 23

  • Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

    Lähetetty: 1.6.2012, 18:33

    Jälleen on julkaistu huolestuttavia raportteja koskien ensiharvennusten ja energiapuukohteiden korjuujälkeä.

    Korjuuvauriot ovat selvässä kasvussa ja energiapuistikoissa
    tilanne on jo kestämätön.Raporteissa keskitytään valitettavasti vain toteamaan tapahtunut. Syyt korjuun epäonnistumiselle ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

    Joidenkin piirien mainostama tiheä kasvatus (yli 2000 runkoa/ ha + muu vesakko) on tehnyt korjuuolosuhteet ylivoimaisiksi. Sinne ja tänne taipuneet riukupuut kiilaavat kaadettavia runkoja säilytettäviä puita vahingoittamaan . Puuston vaatimaton järeytyminen pakottaa jättämään metsikön tiheäksi , jolloin työ vaikeutuu merkittävästi tilanpuutteen vuoksi . Riukuuntunut metsä puolestaan jää pohjapinta-alaltaan harvaksi jo pelkästään elinkelvottomien runkojen poistamisen seurauksena. Joissakin tapauksissa alitiheys on todettavissa jo ennakkoraivauksen jälkeen. Mitä tapahtuukaan , kun hakkuukone on tehnyt oman osuutensa? Kun tähän vielä lisätään korjuuajankohdan jälkeiset luonnontuhot , ei palstalla enää montaa runkoa/ riukua huoju.

    Varsin usein kuulee ja näkee syytettävän konetta tai kuljettajaa heikosta korjuujäljestä . Todellisuudessa vahingot aiheutuvat liian haastavista olosuhteista .
    Olisikohan syytä tarkentaa metsien kasvatusohjeita siten , että ne mahdollistaisivat onnistuneen korjuutapahtuman ilman ylivoimaisia ponnisteluja.

    TAVOITTEEKSI : Kasvatettavia runkoja korkeintaan 2000 / ha , ja vesakko tantereeseen jo vuosia ennen hakkuuta. Energiapuun kasvatuksen nimissä tapahtuva metsän pilaaminen on lopetettava heti alkuunsa . Se aiheuttaa vain kuluja ja mielipahaa kaikille osapuolille. Viedään kone palstalle vasta , kun sieltä on korjattavissa vähintään yksi rekkakuorma puita hehtaarilta . Tämä rekkakuormallinen pitää saada katkottua ja karsittua yhden työvuoron (8 h) aikana …ja luonnollisesti ilman korjuuvaurioita.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 8.6.2012, 21:42

    Vai että Lapin metsätalouspäivillä murehdittiin pieniläpimittaisesta puutavarasta ja sen korjuun kannattavuudesta oikein Metlan toimesta. Aika hupaa, sanoisin. Mitähän sieltä juuri muuta sitten korjataan?
    Mutta näin maan ”ylisiä” väheksymättä en edelleenkään tarkoittanut mitään ”onkivapoja”.
    Täällä rehevillä pohjilla mänty ja lehtipuu jopa hiukan kuuesenkäppänätkin kasvavat alle viidessätoista vuodessa energia-asentoon. Eikä ne ole mitään kukkakeppejä.
    Ja onko tulevaisuudessa tukia?
    Voi kysyä aivan samoin mitä takuuta meillä on metsätalouden puolella mistään muustakaan?
    Tiettävästi ei ole Eu eikä supisuomi antanut sitoumusta järeänkään puutavaran kaupaksi menosta.
    Markkinalähtöistä kaikki on vaan ja jopa politikot sotkevat sinne näitä tukiviritelmiään vaikka jossain haastattelussa on kyllä mo sanonut että metsämaailma olisi helpompi ja ennustettavampi ilman mitään tukia. Energia muidn mukana on kauppatavaraa ja sitä ei tukien lähtö tai jäänti muuksi muuta.

    jees h-valta 9.6.2012, 22:56

    Eihän tuo energiapuun hinta kerro tällä hetkellä mitään konkreettisesta ilman tukia maksettavasta hinnasta.
    Nyt vain eletään näin ja tuo ei muuta miksikään sitä tosiasiaa että tuo energiatili lähes lyhentämättömänä olisi siitä irronnut jo parikymmentä vuotta aiemminkin. Sen verran tiedän kyllä jo metsähaavan ja koivun kasvusta. Oli sitten hies tai raudus.
    En välitä hittojakaan jostain kuusen rääpistä jotka sinne alle oli turhaan tumpattu.
    Siinä alustassa nyt vain tosiasia on se että siellä kasvoi lehtipuu oikeassa paikassaan eikä se olisi tarvinnut mennä mihkän energiakasaan sekana. Siinä olisi aivan eri hintalappu myös ollessaan ainespuuta teollisuudelle.
    Ja myös energiana ilman tukien sotkevaa vaikutusta. Ja välikäsien.

    suorittava porras 10.6.2012, 11:10

    Lainaus: jes-hv
    Siellä Metsälehden mallitapauksessa kyseinen kohde tukineen muistaakseni antoi yli 4000/ha.
    Aika hyvä tili esim. kolmenkymmenen vuoden metsän ”unohduskasvatuksella”

    Siitä tilistä:
    250 m3 energiapuuta hehtaarilta a´ 5 euroa /m3 … tekee yhteensä 1250 euroa…. tähän päälle tuet 2750 euroa / kyseinen mottimäärä / ha …. päästään 4000 euroon. Paljonko tili olisikaan todellisuudessa ilman tukia? Vasta 20 vuoden epävarman odotuksen jälkeen nyt korjatulta alueelta saaattaa olla korjattavissa ensiharvennusleimikko!

    Mitä tapahtuukaan ei unohdetulla kohteella samalla tilalla? Samassa n . 50 vuoden kokonaisajassa hehtaari on tuottanut / tuottaa n. 250 m3 kuitupuuta ja n. 350m3 tukkia. Kuitupuu a´ 17 euroa ja tukki a` vähintään 50 euroa (varovainen arvio , jos tukin hinta laskeee). Viidenkymmenen vuoden onnistuneen puun kasvatuksen tulos on näillä arvoilla laskettuna 21750 euroa hehtaarilta . Vaikka energiaharvennuksen tulokseen lisätään parin kymmenen vuoden kuluttua tapahtuvan ensiharvennuksen tuotot , jäädään hirvittävän kauaksi kunnolla toteutetun kasvatuksen tuloksista. Vielä kauemmas jäädään , jos kaksi kolmasosaa tuloksesta häipyy tukien mahdollisesti poistuessa. Tämä mahdollisuus kannattaa ottaa huomioon tämänhetkisessä päätöstenteossa.
    Minusta aika hyvä tili jää saamatta unohduksen ansiosta. Taimet lienee kuitenkin istutettu molemmissa tapauksissa. Vain hoito oli unohtunut toisella palstalla.

    jees h-valta 10.6.2012, 20:28

    Ja mietihän suorittava noille kuusikon tunneille myös hinta.
    Ei se tunnollinen aivan ilmaista ole. Nettohyöty tuosta ”unohdushoidosta” saattaa olla jopa parempi.
    Kaikkein mielestäni tyhmintä on jos jo alle tukehtunut taimikko aletaan ”pelastaa” raivaamalla lehtipuu maahan. Tuplavahinko on silloin juuri tapahtunut. Paljo nollavuosia raasun kuusikon takia.
    Jos lehtipuu kerkeää järeytyä antaa kasvaa ja uudistus siitä.

    Itäsuomen Antti 15.6.2012, 23:22

    Kun ei tiedä eikä visioi niin ei saa kritisoidakaan.

    Leimikoille annetaan tulevaisuudessa paremmat mahdollisuudet erikoistuat erilaiseen puuntuottamiseen.

    energialeimikot ovat tulevaisuudessa bisnes siinä missä muutkin. Niissä vain päätehakkuu kuviosta korjatut kuutiot per vuosi ratkaisevat.
    Tukkileimikot ovat sitten asia erikseen, mutta enää ei voida puhua pelkästään tukkipuun tuotantoon suunnatusta kasvatuksesta.

    Joten tuollaiset puheet voi jättää omaan arvoonsa. Jos haluat tuottaa kunnon tukkia niin annat raivaussahalle reilusti kyytiä.

    Energian tuotannossa taas m/ha/a on paljon merkitsevämpi arvo

    suorittava porras 16.6.2012, 21:02

    Suorittava on joutunut pohtimaan noita ”kuusikon tunteja” useampaankin kertaan.

    Hoitamattomana ” sopivasti” pilalle menneen nuoren metsän kunnostukseen kuluu kokemuksieni mukaan pahimmissa tapauksissa enemmän mies- ja konetyöaikaa , kun hyvin hoidetussa metsässä koko kiertoaikana. Tämän vuoksi en liputa kovi vahvasti tiheän kasvatuksen tai energiavaihtoehdon puolesta.

    jees h-valta 18.6.2012, 20:42

    Pitää myös muistaa että tarvitsemme nopeasti vaihtoehtoisia kasvatusmalleja. Tuo kuusikkovouhotus tukehtuu hulluuteensa lähivuosikymmeninä. Nyt jo tiedostetaan koivuvaneritukin nouseva arvo. Mm. tämän päivän Maaseudun Tulevaisuuden artikkeli.
    Täällä Satakunnassa tuo kuusijärkkyys räjähti silmille Tapaninmyrskyn näyteopintyönä aivan konkreettisesti.
    Tuli kerralla tavaraa sen verran ettei metsäteollisuuden tarvinnut valittaa tukkipulaa. Kuusesta. Vaan esim. Metsä-Group alkoi niitä sitten lumittaa/pakastaa ja yrittää venyttää varastointiajan mahdollisimman pitkälle. Myös UPM on katkonut korjuutaan vaikkei niistä suuremmin julkisesti huudellakkaan.
    Ja oli vielä kyse aika maltillisesta tuhosta kuitenkin.
    Jos tuosta määrästä olisi ollut koivua edes muutama kymmenen prosenttia ei olisi ollut mitään ongelmia. Kaikki olisi mahtunut markkinakentille eikä olisi juuri kummia edes hintatasoihin vaikuttanut. Tämä kuusi”mono-kulttuuri” tekee jossain kunnon myrskyssä tai ”itikkaepidemiassa” kaameaa jälkeä.
    Lehtipuu ei ota tuontyypin kantaa silloin kun ollaan seuraavat sata vuotta kuitenkin laikku siellä ja täällä kasvatuksessa.

    suorittava porras 18.6.2012, 22:18

    Vähän tuntuu oikea koivun kasvattaminen metsänomistajia kiinnostavan , vaikka olisi ”ilmaiset ”taimet tarjolla. Puuttuu vain tarmoa raivata ne vitelikot kasvukuntoon . Suurin osa lupaavastakin koivuaineksesta riukuuntuu tai lahoaa pystyyn . Koivikko tarvitsee hoitoa ja sitäkin ankaralla kädellä.

    Koivu kaatuu myrskyssä ainakin yhtä helposti , kun havupuu . Ja jokainen puukauppoja tehnyt tietää (tai ainakin pitäisi) , että tuulen kaatamista puista ei saa tehdä vaneria . Tämä ohjeistus on ainakin harjavaltalaisen yhteistyökumppanin hakkuukoneenkuljettajille annettu aivan yksiselitteisesti. Eli kuituun mene paksukin tuulen kaatama runko. Ai miksikö ? Siksi , että taipuneet ja vahingoittuneet pölkyt eivät kestä sorvaamista . Pahimmassa tapauksessa haljenneen pöllin kappaleet sinkoilevat pitkin tehtaan seiniä ja aiheuttavat vaaratilanteita työntekijöille.

    Koivua olisi todellakin mahtunut markkinoille , mutta suurella todennäköisyydellä se olisi /on mennyt kuitupinoon tai energiapuuksi. Niin tapahtuu myös tulevaisuudessa luonnontuhojen kohdatessa koivikkoa.

    jees h-valta 18.6.2012, 22:30

    Riippuu myrskyn ajankohdasta. Eli lehdettömään aikaan (joka kuitenkin myrskyaltteinta aikaa) ei lehtipuu kyllä juuri herkästi kaadu. Koivukuitu on myös aivan menekkitavaraa jota tuodaan itärajan takaa miljoonan motin tahtia vähintään per vuosi.
    Tai sanotaan että onneksi kuitenkin hiukan alenevassa määrin nyt.
    Kotimaan tuotantoa on mahdollisuus nopeasti lisätä juuri taimikoiden varhaisperkauksella. Mikään ei estä tietenkään myös energiatilin ottoa tai sitten vaan harvennella omatahtisesti kuitua tekemällä. Joko klapi tai sellupuuksi. Energiapuuna kaikki lehtipuu nyt kuitenkin tulee lisäämään markkina-arvoaan aivan asiallisesti.

    jees h-valta 20.6.2012, 09:00

    Siinä mielessä harmillista kyllä kuten suorittavakin mainitsi ettei käytetä ilmaista ainesta edes hyväksi vaan jopa paikoin näkee järkyttävän harvan havutaimikon päältä lakaistun kaiken lehtipuun pois. Jopa selkeitä aukkoja tehden. En tiedä onko lähtötilanne ollut mhy-neuvonnan töitä. Minulle nimittäin ohje oli myös yhdessä taimikossa sama: Kaikki lehtipuu pois. En noudattanut.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 225)
1 2 3 … 5 6 7 … 21 22 23