Keskustelut Metsänhoito Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 225)
  • Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

    Jälleen on julkaistu huolestuttavia raportteja koskien ensiharvennusten ja energiapuukohteiden korjuujälkeä.

    Korjuuvauriot ovat selvässä kasvussa ja energiapuistikoissa
    tilanne on jo kestämätön.Raporteissa keskitytään valitettavasti vain toteamaan tapahtunut. Syyt korjuun epäonnistumiselle ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

    Joidenkin piirien mainostama tiheä kasvatus (yli 2000 runkoa/ ha + muu vesakko) on tehnyt korjuuolosuhteet ylivoimaisiksi. Sinne ja tänne taipuneet riukupuut kiilaavat kaadettavia runkoja säilytettäviä puita vahingoittamaan . Puuston vaatimaton järeytyminen pakottaa jättämään metsikön tiheäksi , jolloin työ vaikeutuu merkittävästi tilanpuutteen vuoksi . Riukuuntunut metsä puolestaan jää pohjapinta-alaltaan harvaksi jo pelkästään elinkelvottomien runkojen poistamisen seurauksena. Joissakin tapauksissa alitiheys on todettavissa jo ennakkoraivauksen jälkeen. Mitä tapahtuukaan , kun hakkuukone on tehnyt oman osuutensa? Kun tähän vielä lisätään korjuuajankohdan jälkeiset luonnontuhot , ei palstalla enää montaa runkoa/ riukua huoju.

    Varsin usein kuulee ja näkee syytettävän konetta tai kuljettajaa heikosta korjuujäljestä . Todellisuudessa vahingot aiheutuvat liian haastavista olosuhteista .
    Olisikohan syytä tarkentaa metsien kasvatusohjeita siten , että ne mahdollistaisivat onnistuneen korjuutapahtuman ilman ylivoimaisia ponnisteluja.

    TAVOITTEEKSI : Kasvatettavia runkoja korkeintaan 2000 / ha , ja vesakko tantereeseen jo vuosia ennen hakkuuta. Energiapuun kasvatuksen nimissä tapahtuva metsän pilaaminen on lopetettava heti alkuunsa . Se aiheuttaa vain kuluja ja mielipahaa kaikille osapuolille. Viedään kone palstalle vasta , kun sieltä on korjattavissa vähintään yksi rekkakuorma puita hehtaarilta . Tämä rekkakuormallinen pitää saada katkottua ja karsittua yhden työvuoron (8 h) aikana …ja luonnollisesti ilman korjuuvaurioita.

  • vihreen koneen kuski

    Kaikkein tärkein tuntuu kokonaan unohtuneen.Ei ole mitään merkitystä tuleeko jostain takamaan pusikosta tänään energiapuuta vaiko tulevaisuudessa tukkia, jollei puuta eli teollisuuden raaka-ainetta saada tuotettua kilpailukykyiseen hintaan.

    Energiana puu ei ole mitenkään kilpailukykyinen tuote ja ilman valtion tukia vain harvoista kohteista keräily niin edullista,että tuotteelle on ostajia. Myyjällekkin pitäisi joku lantti vielä jäädä.

    Öljyn hinnan nousu on parantanut puuenergian hintaa, mutta samalla lisännyt kuljetus kustannuksia. Toimintaa pitäisi saada virtaviivaistettua ja kaikenlainen ylimääräinen häärääminen jätettyä pois, sillä anoastaan siten lopputuotten hinta pidetään aisoissa.

    Sellunkeitossa ja lankkukaupassa kilpailu on vieläkin kovempaa. Tehtaita ja sahoja tullaan varmastai vielä sulkemaan. Löytyykö vielä 50-vuoden päästä ostajaa tukeille,jotka taitava motomies sai tänään pusikosta jalostettua.

    Suomi ei ole kansainvälisesti mitenkään erityisen kilpailukykyinen maa, kiitos viisaiden päättäjien. Mutta ollaanko me metsässä toimijat sen viisaampia, vai puolustammeko vain jääräpäisesti omia näkökantojamme. Onko metsillämme tulevaisuutta ja etenkin saadaanko sieltä toimeentulomme vielä vuosienkin päästä?

    jees h-valta

    Suorittavan portaan viidakko on aivan sitten joku muu kuin tavoitetiheyteen 3800-4000 varhaisperattu.
    Kyllä ainakin minun sellaisessa tilaa on joka puun vierellä 1-1,5m. joten koura pitäisi sopia juurelle kyllä. Ja eikös sitä juuri sillä motolla harvemmaksi tehdä?
    Tilaa pitäisi ympärille tulla.

    jees h-valta

    Hiukan jatkoksi vielä huvittaa ja ihmetyttää tuo suorittavien huoli kannattavuudesta: Katsellut tässä muutaman vuoden yhden paikallisen koneketjun ”röhistymistä”. Niin, kyllä joku ainakin kannattaa. Saattaa ostaa neljäkin konetta (uusia) kerralla ja kalusto muutenkin tiptop.
    Olisko pareen keskittää kannattavuuden vaaliminen koneketjujen päälliköille jotka eivät sitä kyllä ainakaan julkisuudessa useinkaan tee.

    vihreen koneen kuski

    Hiukan jatkoksi vielä huvittaa ja ihmetyttää tuo suorittavien huoli kannattavuudesta: Katsellut tässä muutaman vuoden yhden paikallisen koneketjun ”röhistymistä”. Niin, kyllä joku ainakin kannattaa. Saattaa ostaa neljäkin konetta (uusia) kerralla ja kalusto muutenkin tiptop.
    Olisko pareen keskittää kannattavuuden vaaliminen koneketjujen päälliköille jotka eivät sitä kyllä ainakaan julkisuudessa useinkaan tee.

    Joo varmaan ihan käteisellä osti, loppurahat jäi vielä sukanvarteen.Pienen katteen kun monistaa, eli kertoo vaikka kymmenellä voi jotain jäädä itselleenkin. Yli 5-vuotta vanhassa motossa ei ole kun kalliita ja aikaavieviä remontteja tiedossa. Remonttiin ja osien hakuun saatta kulua äkkiä vuorokausi ja jos koneessa kahden tai kolmen vuoron ”Miehistö”palkat juoksee koko ajan.

    Olen kyllä nähnyt metsän omistajan pihassakin uusia rattoreita, maatalous on kuulemma täysin kannattamatonta, oliskohan rahat tulleet mettästä.

    PS. voi se konemieskin mettää omistaa,liekö rahat tulleet sieltä.

    jees h-valta

    Kukaan ei kannattamatonta työstöä tee. Sen hoitaa markkinatalous. Kyllä sinne viivan alle jää kaikkien kuluerienkin jälkeen puhdas siivu ja siihen se edelleen perustuu.
    Kukaan talkoilla toimi.

    suorittava porras

    Kannattavuudesta.

    http://www.koneyrittajat.fi/?action=news&news_id=231

    Tilanne oli tämä runsas vuosi sitten , mutta tämän jälkeen tukipolitiikan poukkoilu on aiheuttanut lisää vaikeuksia energiapuun korjuuseen . Ja kuten KY:n pj totesi , TUKI EI KANAVOIDU ITSE TYÖN TEKEMISEEN.
    On aivan selvää , että keppimetsät eivät tulevaisuudessa käy kaupaksi . Markkinatalous tulee pitämään tästä huolen tukien vähin erin loppuessa . Kaikilla on vapaus valita , haluaako hyödyntää metsäänsä taloudellisesti vai ei .

    Ironman

    Suolattu porsas ja vihaisen konnan kusi kannattaisi muistaa että kyse on valinnoista.
    Jos tilanne on noin lohduton kannattaisi vetää siitä oikeat johtopäätökset.

    jees h-valta

    Kuten Metsälehden kohtellakin näimme kyse on myös metsätalouden harjoituksesta. Energiakohteillakin.
    Ja tekijä löytyy aina ja kaupantekohaluja on vieläkin aivan hyvin.
    Siellä Metsälehden mallitapauksessa kyseinen kohde tukineen muistaakseni antoi yli 4000/ha.
    Aika hyvä tili esim. kolmenkymmenen vuoden metsän ”unohduskasvatuksella”

    suorittava porras

    Kannattaa kysyä itseltään , onko tulevaisuudessa tukia . Energiapuun tuotanto ja korjuukin on oltava tehokasta , jotta puu olisi kilpailukykyinen vaihtoehto .

    Alkuvuodesta Lapin metsätalouspäivien bioenergiaseminaarissa puhunut Metlan tutkija Juha Laitila totesi seuraavaa :

    ”Taimikonhoidon laiminlyöntiä ei voida perustella energiapuuhuollon turvaamisella , sillä pieniläpimittaisen puun korjuu on aina rajusti tappiollista. Hakkuukoneen tuottavuus on suoraan verrannollinen puuston järeyteen.”

    Tämä on todettu käytännön olosuhteissa jo kauan sitten , mutta nyt viesti on menemässä perille . Kehottaisiin energiavaihtoehtoon kallellaan olevia tutustumaan mahdollisimman moneen kohteeseen , joilla on tehty korjuuoperaatio . Tähän kannattaa todellakin paneutua huolella ennen touhuun ryhtymistä . Ja vain sen takia , että on varma tieto siitä , millainen vaihtoehto reunaehtoineen ollaan valitsemassa .

    Pieni vertaus rakennusmaailmasta:

    Rakennusyrittäjä valitteli ”Remontti Reiskalle” , että Reiskan remontit TV:ssä etenevät luonnottoman nopeasti . Meillä ainakin sama homma kestää puolta kauemmin……… Tähän ”Reiska” :… VAIN ME AMMATTILAISET TIEDÄMME TÄMÄN . Tämä pätee varsin hyvin myös energiapuutouhuissa. Asian markkinointi on onnistunut , mutta toteutuksessa on vielä paljon haasteita.

    suorittava porras

    Tämänkin pienpuun käsittelyyn tarkoitetun laitteen kohtalo oli karu . Ei edennyt kunnolla edes sarjatuotantoon , vaikka laitten kehittelijät saivat ideastaan palkinnon oikein presidentin kädestä . Lisää virallista leimaa keksintö sai käräjäsalissa.

    Kannattaa tutustua: http://www.metsatrans.com/Lehdet/valmetcombi.pdf

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 225)