› Keskustelut › Metsänhoito › Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 225)
1 2 3 4 … 21 22 23

  • Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

    Lähetetty: 1.6.2012, 18:33

    Jälleen on julkaistu huolestuttavia raportteja koskien ensiharvennusten ja energiapuukohteiden korjuujälkeä.

    Korjuuvauriot ovat selvässä kasvussa ja energiapuistikoissa
    tilanne on jo kestämätön.Raporteissa keskitytään valitettavasti vain toteamaan tapahtunut. Syyt korjuun epäonnistumiselle ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

    Joidenkin piirien mainostama tiheä kasvatus (yli 2000 runkoa/ ha + muu vesakko) on tehnyt korjuuolosuhteet ylivoimaisiksi. Sinne ja tänne taipuneet riukupuut kiilaavat kaadettavia runkoja säilytettäviä puita vahingoittamaan . Puuston vaatimaton järeytyminen pakottaa jättämään metsikön tiheäksi , jolloin työ vaikeutuu merkittävästi tilanpuutteen vuoksi . Riukuuntunut metsä puolestaan jää pohjapinta-alaltaan harvaksi jo pelkästään elinkelvottomien runkojen poistamisen seurauksena. Joissakin tapauksissa alitiheys on todettavissa jo ennakkoraivauksen jälkeen. Mitä tapahtuukaan , kun hakkuukone on tehnyt oman osuutensa? Kun tähän vielä lisätään korjuuajankohdan jälkeiset luonnontuhot , ei palstalla enää montaa runkoa/ riukua huoju.

    Varsin usein kuulee ja näkee syytettävän konetta tai kuljettajaa heikosta korjuujäljestä . Todellisuudessa vahingot aiheutuvat liian haastavista olosuhteista .
    Olisikohan syytä tarkentaa metsien kasvatusohjeita siten , että ne mahdollistaisivat onnistuneen korjuutapahtuman ilman ylivoimaisia ponnisteluja.

    TAVOITTEEKSI : Kasvatettavia runkoja korkeintaan 2000 / ha , ja vesakko tantereeseen jo vuosia ennen hakkuuta. Energiapuun kasvatuksen nimissä tapahtuva metsän pilaaminen on lopetettava heti alkuunsa . Se aiheuttaa vain kuluja ja mielipahaa kaikille osapuolille. Viedään kone palstalle vasta , kun sieltä on korjattavissa vähintään yksi rekkakuorma puita hehtaarilta . Tämä rekkakuormallinen pitää saada katkottua ja karsittua yhden työvuoron (8 h) aikana …ja luonnollisesti ilman korjuuvaurioita.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 3.6.2012, 09:17

    Matti Kärkkäinen ja Seppo Kellomäki aikoinaan opettivat männyn laatukasvatuksesta yliopistolla aika lailla yhtenevästi Metsälehden energiapuun kasvatusta kuvaavan jutun kanssa. Eli ensiharvennukseen saakka pyritään pitämään kohtuullisen suuri tiheys, ei kuitenkaan mikään tiheikkö. Alle 5000 runkoa joka tapauksessa. Varhaishoidosta ja taimikonhoidosta pitää tässäkin ketjussa huolehtia jos tarpeelliselta näyttää.

    Kerron vielä kerran omasta energiahakkuustani. Lehtomaisen kankaan luontainen koivikko jossa jälkimmäinen taimikonhoito jätti liian tiheäksi, tuotti 100 mottia energiapuuta hehtaarille, ja nyt 5 vuotta myöhemmin se olisi kypsä ensiharvennukseen. Kasvuvauhti on hirmuinen, tarkkana saa olla nuoruusvaiheessa etteivät hoitotoimet jää liian myöhään. Itsekin pelkäsin latvusten liiaksi supistuneen ja että lumituhoja tulisi. Onneksi ei niitä eikä korjuuvaurioita tullut.

    pihkaniska 3.6.2012, 10:15

    Lähetin vielä kuvan aiheeseen liittyen, en tiedä milloin se tulee näkyviin. Kuvan mukaan ei näköjään voinut laittaa selostusta, mutta laitetaan se tänne. Suorittavan portaankin on toki saatava palkka työstään, mutta se on urakoitsijan ja puun ostajan välinen asia. Minun metsiä ei ainaskaan hoideta konemiesten ehdoilla.

    Kuvan kohde on -85 istutettu, jonka jälkeen kehoituksista huolimatta en ole kohteelle tehnyt mitään. Energiapuuta lähti mukavasti, josta sain maksun. Puun laatu istutusmänniköksi on kohtuullisen hyvä. Jos olisi raivattu nykyoppien mukaan ei tulevaisuudessa saataisi kunnon tukkipuuta. Seassa ollut koivunvitelikkö ei ole vioittanut jäävää puustoa ja korjuuvaurioitakaan ei juuri ole tullut. Ostomies ei pitänyt ennakkoraivausta tarpeellisena.

    Leevi Sytky 3.6.2012, 10:42

    Pihkaniskan kuvan tulo näkyviin kestänee jonkun aikaa. Vuonna 1985 istutetun männyn seurana on nähtävästi kasvanut lehtipuuta, joka ei ole pituuskasvussa pärjännyt männyille.
    Vitelikko on varjostanut sopivasti männyn oksistoa, joka on sen seurauksena jäänyt hennoksi ja karsiutunut toivotulla tavalla.

    Vitelikon raivaus taimikon varttumisen alkuvaiheessa olisi ollut ”karhunpalvelus” laatukasvatusta silmälläpitäen.

    Olisiko parempi/huonompi vaihtoehto, jos varsinaista männyntaimiainesta olisi ollut vähintään 3000 kpl/ha? Olisihan silloinkin oksisto karsiutunut ja valinnan varaa olisi ollut enemmän niissä, jotka voi jättää kasvamaan tukeiksi.

    Tällaista arvailua ja spekulointia. 🙂

    Anton Chigurh 3.6.2012, 11:15

    Yksi kokeiluni männynkasvatuksessa näyttää kohtuulliselta (parempiakin on).

    Kuvio istutettiin 1987 tiheyteen 3000/ha (auraus). Raivasin siitä etukasvuisen lehtipuuston 1993.

    Pystykarsinta aloitettiin 90-luvun puolivälissä, jolloin tehtiin myös ensimmäinen lannoitus (MNP 400kg/ha). Toinen lannoitus 2005 (MNP 600kg/ha). Pystykarsinta oli valmis 2007, jolloin tehtiin ainoa harvennus, tiheyteen 700/ha. Puuta lähti 100 kiintokuutiometriä/ha, jäi saman verran.

    Asta kaatoi kuviolta vain yksittäisiä puita, kun ympäriltä tuli eri tavalla käsitellyistä melkoisia luokoja.

    suorittava porras 3.6.2012, 11:35

    jees h-valta : ”Siinä kyse oli täysin hoitamattomasta mutta silti järkyn tuottavasta kohteesta.”

    Luin kyseisen jutun tarkkaan…ja loppuun asti . Siellä lopussa todettiin , että samalla tilalla vastaavaan aikaan uudistettu hoidettu metsäkuvio oli saavuttanut puustoltaan jo tukkikoon . Risukon seassa riutunut taimikko , mikäli se edes toipuu ylispuiden äkillisestä poistamisesta , on harvennettavissa vasta parin kymmenen vuoden kuluttua. Tällöin ollaan siis vasta ensiharvennusvaiheessa!!!! Hoidettu palsta puolestaan on jo kaadettu uuden puusukupolven tieltä. Ero tuottavuudessa on hurja , vaikka halpahintaista energiapuuta onkin saatu korjattua 50 vuodessa 250 m3 hehtaaarilta. Toisella palstalla on tuotettu 500-600 m3 ainespuuta samassa ajassa.
    Yllä mainittu tapaus kiinnosti erityisesti , koska olin kutsunut toimittajan vierailemaan samantyyppisellä unohduksissa olleella palstalla muutama kuukausi aiemmin. Siellä puutavaran kertymät eivät olleet tuota luokkaa , mutta työn vaikeusaste melkoinen. Sillä kohteella hämmästytti erityisesti, kuinka tehokkaasti kipaileva lehtipuu jarruttaa istutettujen taimien kehitystä. Vapaasti kasvaneet taimet olivat kehittyneet jo tukkikokoisiksi , mutta lehtipuiden varjossa runkojen tilavuus oli 15-30 litraa!!!…siis kyseessä olivat samanaikaisesti istutetut puut .

    Taimikon varhaishoidon suhteen olemme harjavaltalaisen kanssa samalla aaltopituudella edellyttäen , että toimenpide tehdään ajoissa ja , että tuloksena on alle 2000 rungon taimitiheys. Lehtipuuta ei saa jättää tässä vaiheessa edes tilkkeeksi havupuutaimikoihin ! Tätä myöhemmin syntyvä lehtipuusto ei enää uhkaa istutettujen taimien kehitystä.

    pihkaniska 3.6.2012, 11:49

    Anton on harrastanut ns. intensiivistä kasvatusta, jossa metsikköön sijoitetaan rutkasti tuotantopanoksia (lannoituksia ja pystykarsintaa). Hyvillä kasvupaikoilla tällainenkin tuottaa varmasti tulosta runsaista sijoituksista huolimatta. Puun laatukin on todennäköisesti hyvä johtuen ajoissa tehdystä pystykarsinnasta, paksut vuosilustothan ei ole käytännössö haitta puuta lajitellessa vaan suuret oksat.

    pihkaniska 3.6.2012, 16:21

    Suo siellä, vetelä täällä ?? Kaikkihan on tasapainoilua eri tekijöiden välillä. Ei näistä nuorista metsistä saada kantorahaa ilman kemeraa, eli voisi sanoa että tässä tapauksessa laiskuus palkittiin. Koneyrittäjä sai kuitenkin työstään asiallisen korvauksen, ei hän muuten pystyisi tekemään vuodesta toiseen pelkästään energiapuuhakkuita. Tässäkin metsässä on kuitenkin pääasiallinen tavoite kasvattaa järeää tukkipuuta, alkuvaiheessa kuitenkin riittävä tiheys on tarpeen laadun saamiseksi.

    Manuaaliseen korjuuseen ei ole enään paluuta, eli motojen korjuuominaisuudet toki vaikuttavat siihen miten puita kasvatetaan. Poistettavan puun järeys on kuitenkin se ratkaisevin tekijä korjuutaksaan. Harrastamissani yläharvennuksissa ja jatkuvan kasvatuksen hakkuissa keskijäreys nousee suuremmaksi kuin jaksollisen kasvatuksen hakkuissa keskimäärin. Eli suurempi poistettavan puun järeys kompensoi jäävän puun varomista.

    Perjantaina käytiin ostomiehen kanssa katsomassa leimikkoa, jossa on tehty viimeksi kaksi yläharvennusta. Nyt alue on taimettunut ja loput suuret puut pitäisi hakata pois. Arvioitiin poistettavan puun keskijäreydeksi 500 l. Ostomies lupasi maksaa aukkohakkuun hinnan, vaikka jäävän puun varomisesta täytyy koneyrittäjille maksaa lisähintaa, koska saha saa aluellta keskimääräistä huomattavasta järeämpää ja parempilaatuista tukkia.

    suorittava porras 3.6.2012, 17:25

    lainaus: ”Minun metsiä ei ainaskaan hoideta konemiesten ehdoilla.”

    Mielenkiintoinen näkökulma , johon on syytä puuttua.
    Puutavaran korjuussa on jo vuosia painiskeltu kasvavien kannattavuusongelmien kanssa . Metsien heikko hoito ja tämän myötä hitaasti kehittyvä puusto hakkuuta haittaavine aluskasvoksieen ovat merkittävä työn kannattavuuteen vaikuttava tekijä .
    Työn hinnoittelu on valitettavsti tehty parempien (normaalien) olosuhteiden perusteella , mutta olosuhteiden vaikutus on jätetty täysin yrittäjän riskiin kuuluvaksi.
    Nykyisin koneyritysten tulos on tuskin kolmasosaa siitä , mitä kannattava liiketoiminta edellyttää . Tämä siitäkin huolimatta , että kantohinnoista on nakerrettu palsia kohonneisiin työkustannuksiin yleisesti . Varsinkin parempien leimikoiden myyjät ovat joutuneet tyytymään leimikon todellista arvoa alempiin kantohintoihin. Onkin syytä kysyä , kenen pussista metsätalouden tuotantoketjuun sopimattoman kasvatustavan aiheuttamat lisäkustannukset maksellaan ? Onko laskun oikea osoite metsäänsä vaalinut metsänomistaja vai työn osittain talkoolla tekevä koneyrittäjä ?
    Kumpikaan taho ei tunnu oikein luontevalta.

    Mikäli metsänomistaja aikoo hyödyntää puustopääomaansa ei liene kohtuutonta vaatia , että puiden kasvatustapa soveltuu nykyaikaisen puunkorjuun asettamiin vaatimuksiin. Tämä ei missään nimessä ole metsänomistajan taloudellekaan huonompi vaihtoehto . Tekemätön työ metsässä kasvaa korkoa 10 %:n vuosivauhtia. Tekemätön työ tulee siis aikaa myöten todella kalliiksi.

    PS. Paljonko ”pihkaniskan” kantorahatulo olis ollut ilman ”kemeroita” ?

    Pete 3.6.2012, 20:04

    Olen jokseenkin samaa mieltä Suorittavan portaan kanssa. Järeys on laatutekijä nro1 nyt ja tulevaisuudessa. Tämä pätee myös harvennuksiin. Suhtaudun aika kriittisesti tähän uuteen malliin jossa mäntyvaltainen puusto raivataan 4000-5000kpl tiheyteen odottelemaan yhdistelmäkorjuuna tehtävää ensiharvennusta. Harvennuksen jälkleen tavoitteena ilmeisesti noin 1500kpl/ha. Seurauksena on suurella todennäköisyydellä pahpjakin lumituhoja, myös alle 100m merenpinnasta alueilla. Ajoituksen suhteen täytyy aiankin olla tosi tarkkana, jotta jäävällä puustolla olisi 40% elävää latvusta. Käytännössä homma menee yhtä tarkaksi kuin istutuskoivikoiden ensiharvennus, optimaalista aikaa harvennukselle on vain 3-4 vuotta.

    Jos aikaa ja harrastusta riittää, niin taimikonhoidot voi tehdä aina 6-7m pistuuteen asti 2-3 vaiheessa niin, että lopuksi kasvamaan jää 2500kpl/ha ensiharvennukseen. Tämän seurauksena järeyskehitys on nopeaa ja juuristokin kehittyy tasapainoisesti. Lumituhoja ei juuri tule ennen ensiharvennuste eikä myöskään sen jälkeen. Se että Jeesmiehellä on käynyt hyvä tuuri omilla kuvioillaan ei paljoa todista.

    Tukien varaan ei kasvatusketjua enää kannata perustaa. Ne tulevat hyvin todennäköisesti poistumaan

    jees h-valta 4.6.2012, 10:06

    Tämä suorittavan portaan lukema Metsälehden esimerkkivertailu juuri tuon taloudellisuuden suhteen ontui pahasti.
    Ensinkin jos kasvatetaan energiapuuasennossa tarkoituksella (jota tuskin esimerkki oli) ei sinne kukaan lähde turhaa kuluerää kuusia istuttamalla tekemään. Pitäisi verrata samaa lähtötilaa.
    Eli hultteimeksi jätetty pohja (jolloin tuskin alikasvos kovin merkityksellinen taloudellisesti) josta valitaan hoidettu tai hoitamaton linja. Katsotaan siitä kumpi antaa paremman tuloksen.
    Ainespuun kasvatus vai energian. Eikä myös tarvi muokata sun muita kuluja. Ja tuon vertailun vähemmälle jäi myös kemeran kaas yhteisvaikutus joka nyt vielä kuitenkin oli sitä tuloa myös sillä kohteella. Eli ei se ero tasavertailussa nyt niin huikea ole.
    Myöskään energian kasvatus tuona hultteinrytönäkään ei ota viittäkymmentä vuotta. Tavallaan tuossa vaiheessa taantuvaa kasvua jo. Uskoisin tuohon yllettävän jo noin kolmenkymmenen vuodenkin kasvulla noilla puulajeilla kuin siellä oli.
    Ja silloin ollaanki kuituvertailussa molemmilla tavoilla ja tilanne kääntyy päälaelleen kannattavuudeltaan.
    Valintoja ja valintoja. Siitähän tuossa metsänkasvatuksessa (tai ei kasvatuksessa) on kyse. Rohkea kokeilee rehevällä pohjalla vaikka mitä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 225)
1 2 3 4 … 21 22 23