› Keskustelut › Metsänhoito › Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 225)
1 2 3 … 21 22 23

  • Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

    Lähetetty: 1.6.2012, 18:33

    Jälleen on julkaistu huolestuttavia raportteja koskien ensiharvennusten ja energiapuukohteiden korjuujälkeä.

    Korjuuvauriot ovat selvässä kasvussa ja energiapuistikoissa
    tilanne on jo kestämätön.Raporteissa keskitytään valitettavasti vain toteamaan tapahtunut. Syyt korjuun epäonnistumiselle ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

    Joidenkin piirien mainostama tiheä kasvatus (yli 2000 runkoa/ ha + muu vesakko) on tehnyt korjuuolosuhteet ylivoimaisiksi. Sinne ja tänne taipuneet riukupuut kiilaavat kaadettavia runkoja säilytettäviä puita vahingoittamaan . Puuston vaatimaton järeytyminen pakottaa jättämään metsikön tiheäksi , jolloin työ vaikeutuu merkittävästi tilanpuutteen vuoksi . Riukuuntunut metsä puolestaan jää pohjapinta-alaltaan harvaksi jo pelkästään elinkelvottomien runkojen poistamisen seurauksena. Joissakin tapauksissa alitiheys on todettavissa jo ennakkoraivauksen jälkeen. Mitä tapahtuukaan , kun hakkuukone on tehnyt oman osuutensa? Kun tähän vielä lisätään korjuuajankohdan jälkeiset luonnontuhot , ei palstalla enää montaa runkoa/ riukua huoju.

    Varsin usein kuulee ja näkee syytettävän konetta tai kuljettajaa heikosta korjuujäljestä . Todellisuudessa vahingot aiheutuvat liian haastavista olosuhteista .
    Olisikohan syytä tarkentaa metsien kasvatusohjeita siten , että ne mahdollistaisivat onnistuneen korjuutapahtuman ilman ylivoimaisia ponnisteluja.

    TAVOITTEEKSI : Kasvatettavia runkoja korkeintaan 2000 / ha , ja vesakko tantereeseen jo vuosia ennen hakkuuta. Energiapuun kasvatuksen nimissä tapahtuva metsän pilaaminen on lopetettava heti alkuunsa . Se aiheuttaa vain kuluja ja mielipahaa kaikille osapuolille. Viedään kone palstalle vasta , kun sieltä on korjattavissa vähintään yksi rekkakuorma puita hehtaarilta . Tämä rekkakuormallinen pitää saada katkottua ja karsittua yhden työvuoron (8 h) aikana …ja luonnollisesti ilman korjuuvaurioita.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 17.6.2014, 15:38

    Ainut metsätyölaji jossa edes saa palkkaa on hankintatyö. Muu on lähinnä itsensä lievää vahvempaa petkutusta. Koivikkoon ei tässä pelkästään kannata takertua. Oli nyt kyse yleisesti metsän alkuunlaitosta ja kasvatuksesta ensiharvennukseen asti.

    Puun takaa 17.6.2014, 16:51

    ”Ainut metsätyölaji jossa edes saa palkkaa on hankintatyö.”

    Kokemuksieni mukaan aika vähän tahtoo kuitenkin kulujen jälkeen palkkaa tulla.
    Jos metsät on asialliseti hoidettu ja kaupat järkevästi tehty, tukeista saa järestään pystyyn enemmän kuin hankinnalla.
    Kuitupuun osuus on taas niin pieni täällä Etelä- ja Keski-Suomessa, ettei sen hankitatyöosuudella paljoa metsätilan kannattavuutta nosteta.

    A.Jalkanen 17.6.2014, 17:06

    Oliko ”suorittava porras” tähän ruotsalaiseen tapaukseen joku linkki?

    Pähkäilijä 17.6.2014, 17:13

    Ja jos se koneenkuljettaja on aivan ilman mutinoita mallikelpoisesti suoriutunut 1,6 ha:n hakkuusta kun kokoala 2,3 ha:a ei se ole silloin näkyvyydestä ollu kiinni. Tuskin olisi tehnyt ensimmäistäkään puolta hehtaaria. Varsinkin kun kuvion järein ja paras osa jäi tekemättä.
    —-
    Pitää nyt muistuttaa että tein siltä keskenjääneeltä sentään koivukuitua ja haapakuitua ihan kelpoisan erän. Latvustavaraa ja alle kuitukoon tuli 1,5 traktorin normimetsäperävaunullista. Karsittua.

    Lähettäjä: jees h-valta
    #################

    Järein ja paras osa kuviosta oli siis 0.7 hehtaaria ja siitä lähti energiapuuta noin 6 m3 (arviolla traktorin peräkärriin menis 4 kiintoa puuta, latvusten kerroin noin 0.4 paikkeilla).

    Kuvion parhaimmalla osalla saanto siis 8.5 m3/ hehtaari… Usein Harjavallassa on asiat täysin eri tavoin verrattuna muualle Suomeen. Ymmärrän kyllä miksei tämän paljon hehkutetun e-puu hakkuun jälkeen muista kaupoista ole juurikaan kuvia tullut saati Harjavaltaan ei ole lukijatapaamista innostuttu järjestämäänkään…

    suorittava porras 17.6.2014, 18:56

    Joopa joo…

    Kuinkahan lienee itseään petkuttanut ruotsalainen isäntä (isännät) , kun on aikoinaan tehnyt taimien istutuksen runsaan 1000kpl /ha tiheyteen ja huolehtinut aktiivisesti taimien hyvinvoinnista ?
    Nyt vajaassa 60-vuotiaassa metsässä on kuutioita yli 1 000 m3 /ha!
    (Antonin luvutkin kalpenevat vertailussa :))

    Yhtään harvennusta ei ole tehty ja puut ovat karsiutuneet erinomaisesti . Eli tässä on metsän uudistamisessa tähdätty suoraan päätehakkuuseen ilman harvennusvaihtoehtoa .

    Muutama vuosi sitten Ruotsissa riehunut myrskykään ei ollut ko metsää vahingoittanut . Voisi olla kokeilun paikka meille suomalaisillekin . Taimet siis istutettaisiin harvempaan , mutta loppukasvatus tapahtuisi suosituksia tiheämmässä asennossa .

    PS. Toivottavasti Riikilän Mikko ja kumppanit laativat jutun Metsälehteen edellä mainitusta tapauksesta . Lyhyt selvitys tilanteesta mahtuisi tähänkin ketjuun .

    Panu 17.6.2014, 19:20

    Jyrki Ketola on kolumneissaan kertonut tähtäävänsä yhteen harvennukseen ja varhaiseen päätehakkuuseen, jossa on jopa 800 runkoa / ha. Voi olla, että tuo 1000 runkoa / ha päätehakkuuseen vaatii parhaan mahdollisen kasvupaikan Etelä-Ruotsissa.

    jees h-valta 17.6.2014, 19:25

    Pähkäiljälle edelliselle ettet sitten noteerannut niitä kuidun tekoja miksikään. Sitä sentään tuli huomattavasti enemmän kuin nämä latvus/raipat. Nekin sentään siitä samalta alalta tehtiin.
    Suorittavan ihanteisiin taas senverran että tuolla periaatteella voisi metsänomistaja kyllä taimetuksen sijaan vetää itsensä kuivaan naapurin kuusenoksaan. Miksi hassata omiaan istutukseen jos seuraava polvi tempaisee tilin handuunsa? Kieltämättä varmasti hyvän mutta ei ainakaan minun järkeeni mene tällaisen ylistys.

    suorittava porras 17.6.2014, 19:45

    ”Oliko ”suorittava porras” tähän ruotsalaiseen tapaukseen joku linkki?”

    Eipä ole. Riikilän Mikko kertoi tapauksesta , kun soittelin hänelle erään juttuvinkin tiimoilta eilen . Asia on sen verran kiinnostava , että pyysin tekemään juttua siitä , kuinka kasvatustemppu on kokonaisuudessaan tehty . Moni asia helpottuisi , jos harvennukset kävisivät tarpeettomiksi , ainakin edes osittain . Metsäkin olisi ”rauhoitettuna” kymmeniä vuosia ja tästä huolimatta saataisiin aikanaan kelpo tili .
    PS. Ei kuulemma näkymän perusteella ollut ennakkoraivauksen tarvetta 🙂 Oli vain toista tuhatta runkoa yli motin puita hehtaarilla !

    Panu 17.6.2014, 19:51

    Metsästä saa hillot handuun ihan koska vaan ilman hakkuita myymällä metsämaata. Tilan arvo nousee koko ajan kun puut kasvaa.

    Tämä siis niille, joilla ei ole jälkeläisiä tai eivät halua niille metsää jättää.

    suorittava porras 17.6.2014, 20:25

    Tälläkin palstalla on valitettu , että harvennetuissa metsissä on tuulituhoja . Joku on huolissaan ajourien metsän tuottoa vähentävästä vaikutuksesta . Taimikonhoito on kallista . Se on varmasti kallista , jos se tehdään vallinneen käytännön mukaisesti 10 vuotta liian myöhään ja työtä parsitaan ennakkoraivauksin ennen jokaista hakkuukertaa.
    Korjuuvauriot ja vaatimukset harvennusten ajoittamisesta talveksi aiheuttavat myös omat ongelmansa .

    Se , että hyvin tehdyllä taimikonhoidolla voidaan metsä kasvattaa koskemattomana suoraan päätehakkuuseen asti , vähentäisi metsään kohdistuneita kuluja ja vaivaa melkoisesti . Tuntuu omituiselta , jos metsän uudistamiseen ei haluta panostaa sen vuoksi , että siitä ei kenties itse koskaan hyödytä . Eihän taloakaan rakenneta huonolle perustalle sen vuoksi , että vain yksi sukupolvi sitä käyttää . Hyvään kasvuun saatettu metsä on mahdollista myydä pohjineen kohtuullisen kovaan hintaan , jos äkillinen likviditeettikapeikko yllättää . Raippaviidakkoa sitävastoin ei kukaan ota riesakseen edes ilmaiseksi.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 225)
1 2 3 … 21 22 23