› Keskustelut › Metsänhoito › Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 225)
1 2 3 … 20 21 22 23

  • Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

    Lähetetty: 1.6.2012, 18:33

    Jälleen on julkaistu huolestuttavia raportteja koskien ensiharvennusten ja energiapuukohteiden korjuujälkeä.

    Korjuuvauriot ovat selvässä kasvussa ja energiapuistikoissa
    tilanne on jo kestämätön.Raporteissa keskitytään valitettavasti vain toteamaan tapahtunut. Syyt korjuun epäonnistumiselle ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

    Joidenkin piirien mainostama tiheä kasvatus (yli 2000 runkoa/ ha + muu vesakko) on tehnyt korjuuolosuhteet ylivoimaisiksi. Sinne ja tänne taipuneet riukupuut kiilaavat kaadettavia runkoja säilytettäviä puita vahingoittamaan . Puuston vaatimaton järeytyminen pakottaa jättämään metsikön tiheäksi , jolloin työ vaikeutuu merkittävästi tilanpuutteen vuoksi . Riukuuntunut metsä puolestaan jää pohjapinta-alaltaan harvaksi jo pelkästään elinkelvottomien runkojen poistamisen seurauksena. Joissakin tapauksissa alitiheys on todettavissa jo ennakkoraivauksen jälkeen. Mitä tapahtuukaan , kun hakkuukone on tehnyt oman osuutensa? Kun tähän vielä lisätään korjuuajankohdan jälkeiset luonnontuhot , ei palstalla enää montaa runkoa/ riukua huoju.

    Varsin usein kuulee ja näkee syytettävän konetta tai kuljettajaa heikosta korjuujäljestä . Todellisuudessa vahingot aiheutuvat liian haastavista olosuhteista .
    Olisikohan syytä tarkentaa metsien kasvatusohjeita siten , että ne mahdollistaisivat onnistuneen korjuutapahtuman ilman ylivoimaisia ponnisteluja.

    TAVOITTEEKSI : Kasvatettavia runkoja korkeintaan 2000 / ha , ja vesakko tantereeseen jo vuosia ennen hakkuuta. Energiapuun kasvatuksen nimissä tapahtuva metsän pilaaminen on lopetettava heti alkuunsa . Se aiheuttaa vain kuluja ja mielipahaa kaikille osapuolille. Viedään kone palstalle vasta , kun sieltä on korjattavissa vähintään yksi rekkakuorma puita hehtaarilta . Tämä rekkakuormallinen pitää saada katkottua ja karsittua yhden työvuoron (8 h) aikana …ja luonnollisesti ilman korjuuvaurioita.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 16.6.2014, 12:24

    Sori, varhaisperkauksesta oli tietty kyse. Kyllä siinä jo arvovalintoja tehtiin. Eli pikkusen moottorisahan kanssa tuli kontattua tämä ja seuraavakin tien toiselta puolen läpi. Kuuset varsinkin tuli plokattua puskista hiukan rungon laadun mukaan.

    Gla 16.6.2014, 13:22

    Ok, mutta varhaisperkaus tehdään yleensä raivassahalla tai -veitsellä 2-5 vuotiaaseen taimikkoon. Sinähän teit varhaisperkausta n. 10 vuotiaaseen taimikkoon, joten aika venyvä on tuo varhaisperkuun käsite.

    jees h-valta 16.6.2014, 13:31

    Nimenomaan ja siksi juuri että sillä mennään sinne ensimmäiseen kaupalliseen hakkuuseen jota sitten taas aikaistettiin. Turhat puhdetyöt pois ja mania kerryttämään. Ilmeisesti jos kemerat alkaa tökkiä on syytä vieläkin hioa noita aikarajoja että päästään sinne ahneitten koneurakoitsijoiden ”kullanvuolentarajoihin”. Toivottavasti ei paljon ahneus pahene ettei ihan kertarysäyksellä pidä päätehakkuuseen pyrkiä. Toki sekin onnistuu mutta sitten pitää kuidun hinta parantua oleellisesti nykytasolta.

    jees h-valta 17.6.2014, 09:22

    Tätä koko aiheen ketjua miettiessäni olen aika kummissani kuinka innokasta ollaan ainakin olevinaan työstämään lähes kaikki vapaa-aika raivauksella ja kuinka innokkaasti ollaan torjumassa sen mahdollista helpotusta jopa kaupallispohjaisesti. Kun vain tästä järkeistämisestä ja raivuun minimoinnista olen yrittänyt paasata. Ja kun totuus metsissä kuitenkin on aivan toista. Onkohan tämä hurskastelu kuitenkin se tätä kirjoittelua vain ja ainoastaan ruokkiva voima. Kun voisi kuvitella jopa konetyön kehittelyn kiinnostavan. Siitäkin vain voisi bisneskin tulla kun sen kätevään konemuotoon saisi. Kun taimetkin jo maahan saadaan koneella on kumma kun käsitöinä pitää sitten niitä rääppiä vaalia siellä vuosikymmen. Isommassa mittakaavassa tuppaa käymään työllistäväksi. Nyt olen katsellut naapurin kevään kuusetusta joka on jo tasaisen vihreä. Tuskin se kuusia niin taajaan lykki.

    Pete 17.6.2014, 10:10

    Jeesmiehen haaveilemaan suuntaan on konetyön osalta jo menty. Koneistutus ja koneellinen kitkentä 4-6v kuluttua. Lopputuloksena on pääsääntöisesti taimikoita, joihin ei tarvitse miestyönä mennä sahailemaan. Riippuu kuviosta ja ”onnistumisesta”, mutta vahvasti näyttää siltä, että tässä on valmis menetelmä tehokkaaseen ainespuun tuottamiseen. Kitkentä ei ole totaalista, eli lehtipuseoitusta sinne kyllä jää, mutta kuuset ja männytkin pääsevät vallitsevaan asemaan ilman jatkotöitä ja konttaamista.Ensiharvennukseen valmistauduttaessa voi sitten harkita tarvitaanko ennakkoraivausta vai voiko/kannataako kepakot korjata samasasa yhteydessä energiapuuksi. Kitkentää ei vain ole saatavilla kuin alueellisesti. Uskon, etä se kyllä lisääntyy vääjäämättä kun ammattilaiset pääsevät näkemään tuloksia oikeaan aikaan kitketyillä kohteilla. Nyt vastustus on tiukkaa, vähintään yhtä tiukkaa kun mätästyksestä kehitettiin valtamenetelmä kivennäismaiden muokkaamiseen…

    Gla 17.6.2014, 11:43

    Jees: ”Tätä koko aiheen ketjua miettiessäni olen aika kummissani kuinka innokasta ollaan ainakin olevinaan työstämään lähes kaikki vapaa-aika raivauksella ja kuinka innokkaasti ollaan torjumassa sen mahdollista helpotusta jopa kaupallispohjaisesti.”

    Syy on varsin yksinkertainen. Kukaan ei halua turhaan raivata ja paras keino tässä on toteuttaa uudistaminen mahdollisimman tehokkaasti ja hoitaa raivaukset ajoissa. Käväisin juuri tarkistamassa yhden taimikon tilanteen, jossa osa on luontaista ja osa mätätetty + istutettu. Luontaiset taimet perkasin esiin viime syksynä, mutta taas ne on jäänyt vattujen ja muun ryönän ympäröimäksi. Tuossa ei voi edes glyfosaattia ainakaan vielä käyttää, koska taimia epätasaisesti, joten suojaaminen on mahdotonta.

    Mätästetyllä alalla taimet olivat esillä ja muuta rojua ylempänä. Kun varhaisperkuu tulee ajankohtaiseksi, ei taimien etsiminen ole yhtä työlästä kuin luontaisella alalla. Olisi pitänyt surutta muokata koko ala, mutta kokemuksesta oppii.

    Jees: ”Kun vain tästä järkeistämisestä ja raivuun minimoinnista olen yrittänyt paasata. Ja kun totuus metsissä kuitenkin on aivan toista.”

    Totuus on se, että perkaamasi leimikon hakkuu jäi kesken ja jäljelle jääneet koivut ovat sinun kertomasi mukaan pääosin hiestä. Kannattaa muuten ensi kesänä käydä katsomassa, millainen vesakko koivikossa kasvaa. Vielä ei näy kun pieniä alkuja.

    jees h-valta 17.6.2014, 12:11

    Juuri tuosta raivauksen oikeasta ajoituksesta ollaan samaa mieltä Glan kanssa mutta silti täysin eri mieltä. Eli periaate käy mutta minun ajoitus ei. Ja jos se koneenkuljettaja on aivan ilman mutinoita mallikelpoisesti suoriutunut 1,6 ha:n hakkuusta kun kokoala 2,3 ha:a ei se ole silloin näkyvyydestä ollu kiinni. Tuskin olisi tehnyt ensimmäistäkään puolta hehtaaria. Varsinkin kun kuvion järein ja paras osa jäi tekemättä. Mutta näköjään hyvä kun edes järkeistys periaatteena kelpaa.

    jees h-valta 17.6.2014, 12:16

    Pitää nyt muistuttaa että tein siltä keskenjääneeltä sentään koivukuitua ja haapakuitua ihan kelpoisan erän. Latvustavaraa ja alle kuitukoon tuli 1,5 traktorin normimetsäperävaunullista. Karsittua.

    jees h-valta 17.6.2014, 12:27

    Jatkohuomautan edelleen etten ole kertaakaan joutunut käyttämään kemiallista torjuntaa. Eikä ainakaan esimerkki kertomani naapurin metsityksestäkään tue edes sellaista tarvetta. Hän nimittäin lotrasi viime kesän glyfostaatin kanssa juuri sitä istutusalaansa siten että pohja oli täysin ruskea ja kuollut koko kesän. Nyt iloinen tasainen vihreä koko alalla. Turhuuksien turhuutta pahimmillaan sanon minä.
    Ja oli muokattu.

    Ammatti Raivooja 17.6.2014, 14:49

    Täällä käydään istutuskoivikossa yhtenä päivänä per hehtaari niin koivikko on ryönätön ensiharvennuksessa. Siellä missä ei tarvii taimikonhoitoa tehdä vaan pelkästään ennakkoraivaus niin energiaruipelon saanto on ihan olematon. Laatua ja oksatonta tyveä 6 metriin saa kun venyttää ensiharvennusta 20-23 vuoteen. Hikihän siinä tulee jos moottorisahaa ulkoiluttaa hehtaarituotos ja tuntipalkka hankinnassa on ihan mitätön. Se, että ruipeloa yrittää kasvattaa myös ni ottaa takkiin siinä valtapuiden kasvussa.

    Ja se kitkentäkone nähää 6:n vuoden päästä lustossa. Keksijät keksii ja yrittäjät yrittää. Keksijöiden kannattas joskus kokeilla yrittämistä niin ymmärtäisivät mitä kannattaa tehdä minkäkinlaisella kalustolla.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 225)
1 2 3 … 20 21 22 23