Keskustelut Metsänhoito Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 225)
  • Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

    Jälleen on julkaistu huolestuttavia raportteja koskien ensiharvennusten ja energiapuukohteiden korjuujälkeä.

    Korjuuvauriot ovat selvässä kasvussa ja energiapuistikoissa
    tilanne on jo kestämätön.Raporteissa keskitytään valitettavasti vain toteamaan tapahtunut. Syyt korjuun epäonnistumiselle ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

    Joidenkin piirien mainostama tiheä kasvatus (yli 2000 runkoa/ ha + muu vesakko) on tehnyt korjuuolosuhteet ylivoimaisiksi. Sinne ja tänne taipuneet riukupuut kiilaavat kaadettavia runkoja säilytettäviä puita vahingoittamaan . Puuston vaatimaton järeytyminen pakottaa jättämään metsikön tiheäksi , jolloin työ vaikeutuu merkittävästi tilanpuutteen vuoksi . Riukuuntunut metsä puolestaan jää pohjapinta-alaltaan harvaksi jo pelkästään elinkelvottomien runkojen poistamisen seurauksena. Joissakin tapauksissa alitiheys on todettavissa jo ennakkoraivauksen jälkeen. Mitä tapahtuukaan , kun hakkuukone on tehnyt oman osuutensa? Kun tähän vielä lisätään korjuuajankohdan jälkeiset luonnontuhot , ei palstalla enää montaa runkoa/ riukua huoju.

    Varsin usein kuulee ja näkee syytettävän konetta tai kuljettajaa heikosta korjuujäljestä . Todellisuudessa vahingot aiheutuvat liian haastavista olosuhteista .
    Olisikohan syytä tarkentaa metsien kasvatusohjeita siten , että ne mahdollistaisivat onnistuneen korjuutapahtuman ilman ylivoimaisia ponnisteluja.

    TAVOITTEEKSI : Kasvatettavia runkoja korkeintaan 2000 / ha , ja vesakko tantereeseen jo vuosia ennen hakkuuta. Energiapuun kasvatuksen nimissä tapahtuva metsän pilaaminen on lopetettava heti alkuunsa . Se aiheuttaa vain kuluja ja mielipahaa kaikille osapuolille. Viedään kone palstalle vasta , kun sieltä on korjattavissa vähintään yksi rekkakuorma puita hehtaarilta . Tämä rekkakuormallinen pitää saada katkottua ja karsittua yhden työvuoron (8 h) aikana …ja luonnollisesti ilman korjuuvaurioita.

  • Gla

    Tuosta kokeesta on ollut artikkeleita muuallakin, mm. Metsälehdessä, ja niissä on kerrottu ensiharvennuksen tehtävän 10-12 metrisenä, kun tavanomainen tapa on kasvattaa puustoa pari metriä isommaksi. Mikä sitten on ennenaikaista, siitä en ala kinata. Ajankohta kuitenkin riippuu puuston koosta, ei iästä. Tuossa kokeessa ensiharvennuksen keskimääräinen runkokoko oli vain 38 l, mutta se hyväksytään, koska tähtäin on hyvässä laadussa.

    Minä suhtaudun noihin kokeisiin eri tavoin kuin sinä. Näissä asiat dokumentoidaan tarkasti, toisin kuin valtaosassa ammattimiesten käsittelemiä kohteita, joista on saatavilla vain mutua.

    mehänpoika

    Suorittava porras ajattelee kaikessa metsällisessä toiminnossa vain omaa tienestiään, mieluista harrastustaan tai vatsansa täytettä. Ihmisten turvallisuus maanteillä tai metsänomistajien mahdollisimman vähillä kuluilla aikaansaatu hyvä metsätili on hänelle toisarvoista.

    Vai mitä ajattelette hänen vaatimuksestaan energialeimikon rungon keskikoosta? Rungon pitäisi olla keskimäärin jopa 100 litraa. Eikö sellainen kohde ole kohta normaali pinotavaraleimikon paikka?

    Asia sinällään on hyvä, mutta nykyisellä hirvieläinten pyyntilupapolitiikalla tulee liikaa pettymyksiä taimikoiden perustamisessa. Sellaiseen turtuneena ja voimattomana varsinkin moni ikääntyvä metsänomistaja jättää raiskatun taimikkonsa jatkohoidon ”herran huomaan”. Silloin hirviriesa on kilpistynyt myös Suorittavan portaan omaan tienestiin.

    suorittava porras

    Lainaus :

    ” Tuossa kokeessa ensiharvennuksen keskimääräinen runkokoko oli vain 38 l, mutta se hyväksytään, koska tähtäin on hyvässä laadussa.”

    Hiukan ollaan koepuolella kaukana käytännöstä . Kukahan ne 38-litraiset keräilee , kun yrittäjien ja yhtiöiden välisissä sopimuksissa poistumaltaan alle 60- litraiset kuviot eivät kuulu urakkaan .

    Omatoiminen metsänomistaja voi toki hakata noinkin pieniä puita , mutta vieraalla teetettynä saattaa työ olla liian kallista ja kantoraha kääntyä jopa miinus-merkkiseksi .

    Puut kasvavat laatua ihan normaalitiheyksissäkin , kunhan puusto kasvaa tasaisesti koko kuviolla .

    jees h-valta

    Puitavien runkojen kuutiolle tarvemäärä ei olennaisesti kasva oli runko sitten 40 tai 60 litrainen. Naurettavaa nupinaa suorittava.
    Sitä paitsi puustolle on oma hintansa kuituna ja e-puuna ja se on huono joten ei siitä ketäänkään rikastu mutta tarpeellisia puitavia metsien järeytymisen edistämiseksi. Ja sen kyllä ostavat tajuavat ja silloin niitä myös tehdään. Minulla ei taatusti P-Satak. palstan ensiharvennukselta koko ollut juuri lainkaan yli 40 litran ja tehtiin. Ja ala oli yksi hehtaari.

    jees h-valta

    Suorittava muuten vetelee aika kummia. Mitä tarkoittaa hän ”yhtiöiden välisillä sopimuksilla”. Ovatko ne korjuuyhtiöitä vai puuta ostavia yhtiöitä?
    Tässähän taas viritellään kartellia oikein urakkameiningillä jos asiassa on muutakin perää kuin suorittavan vilkas mielikuvitus.
    Urakkarajathan kuuluvat kahdenvälisiin joten mitään yleistyksen varaa tuossa ei ole.

    suorittava porras

    Jessen logiikkaa :

    ”Puitavien runkojen kuutiolle tarvemäärä ei olennaisesti kasva oli runko sitten 40 tai 60 litrainen.”

    Eihän sillä ole todellakaan eroa , kerätänkö mottiin 16 runkoa tai 25 runkoa ? Molemmat on Jessen mielestä kerättävissä yhtä nopeasti varsinkin , kun pienempien runkojen kohdalla joudutaan varomaan tiheämpään jätettävää puustoa ?? 🙂

    Koska alle 60 litraisille leimikoille ei löydy tekotaksaa , ei niitä hakatakaan . Poikkeustapauksissa tehdään tuntitaksalla , mutta kantohinnasta ei näissä tilanteisa voida puhua .

    Pikkuisen asiaan liittyen… Muutamat ovat ihmetelleet jopa lehtien palstoilla huonosti menneitä pienpuukauppoja . Tilin asemasta onkin tullut lasku . Useimmin arvostelun kohteena on ollut MHY , jonka korjuupalvelut tunnetusti tekevät kaikkein hankalimmat kohteet . Vaikka työstä on maksettu niin vähän , kun mahdollista,
    on työn hinta kavunnut pienipuisilla savotoilla kirkkaasti kantohintaa suuremmaksi kemeratuista huolimatta . Kemeroiden tulevaisuus on vähintäänkin epävarma , joten kiinnostus sippimetsiin vähenee tätäkin kautta . Voi käydä niinkin , että poistumaltaan 60-litraiset palstatkaan eivät herätä ostajien kinnostusta . Tähän kannattaa varautua (, vaikka tämä ei meikäläisen murhe olekaan).

    jees h-valta

    Enpä ole vielä kohdannut omalla kohdallani hakkuuta jossa ei olisi kantorahatuloa tullut. Eikä niitä litroja ole kukaan edes katsellut kuin silmämäärällä ostajan toimesta kohdetta kiertäessään. Mhy tuskin poikkeaa säännöstä sinällään että kait sieltäkin joku palstalla käy ennen kauppojen tekoa. Yleensä sieltä helpoimmin metsuri löytyy myös ennakkoraivuulle. Korostan edelleen ostajan vastuuta näkemästään ja silloin kyllä tuntuu kummalta jos ei kauppa pysy missään raameissa. Alkaa kyllä hiukan epäillyttää propakandistinen tarkoitushakuisuus noissa suorittavan maalailuissa. Mutta niinhän se on että hyvä agitaattori saa sympatiat vaikka ammattitaitoa monipuolisesti olisi tarjolla. Tulee kokoomuksen sekoilut mieleen. Olisi talousosaajaa ja sote-osaajaa ja sitten suupaltti vie potin. Noh, taisi lipsahtaa hiukan sivuun palstalta. Puitahan täällä mittailtiin eikä ”kokkareita”.

    MJO

    Lainaus: Puitavien runkojen kuutiolle tarvemäärä ei olennaisesti kasva oli runko sitten 40 tai 60 litrainen. Naurettavaa nupinaa suorittava.

    Ihan perus matematiikalla. 40 litraisia runkoja tarvitaan noin 50% enemmän kuutiota kohden.

    Puun takaa

    Jesse soveltaa näköjään tuota LVI-alan matematiikkaa puukauppapuolellekin, eli mitä pienempi nippeli, sitä parempi kate.
    Jessellä on nyt takana vasta ensimmäiset energiapuukaupat.
    Kokemuksen lisääntyessä Jessenkin jutut muuttuvat tuonne Suorittavan suuntaan.
    Odotellaan jännityksellä, kurvaako Jesse peräti ohi jossain vaiheessa Suorittavasta!

    Hiluxmetsuri

    Pienellä _ippellillä voi olla suuri kate, mutta eipä kokonaistulos ole kovinkaan kummoinen.

    Mielestäni suorittava on tässä kokokysymyksessä oikeilla jäljillä.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 225)