› Keskustelut › Metsänhoito › Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 225)
1 2 3 … 17 18 19 … 21 22 23

  • Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

    Lähetetty: 1.6.2012, 18:33

    Jälleen on julkaistu huolestuttavia raportteja koskien ensiharvennusten ja energiapuukohteiden korjuujälkeä.

    Korjuuvauriot ovat selvässä kasvussa ja energiapuistikoissa
    tilanne on jo kestämätön.Raporteissa keskitytään valitettavasti vain toteamaan tapahtunut. Syyt korjuun epäonnistumiselle ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

    Joidenkin piirien mainostama tiheä kasvatus (yli 2000 runkoa/ ha + muu vesakko) on tehnyt korjuuolosuhteet ylivoimaisiksi. Sinne ja tänne taipuneet riukupuut kiilaavat kaadettavia runkoja säilytettäviä puita vahingoittamaan . Puuston vaatimaton järeytyminen pakottaa jättämään metsikön tiheäksi , jolloin työ vaikeutuu merkittävästi tilanpuutteen vuoksi . Riukuuntunut metsä puolestaan jää pohjapinta-alaltaan harvaksi jo pelkästään elinkelvottomien runkojen poistamisen seurauksena. Joissakin tapauksissa alitiheys on todettavissa jo ennakkoraivauksen jälkeen. Mitä tapahtuukaan , kun hakkuukone on tehnyt oman osuutensa? Kun tähän vielä lisätään korjuuajankohdan jälkeiset luonnontuhot , ei palstalla enää montaa runkoa/ riukua huoju.

    Varsin usein kuulee ja näkee syytettävän konetta tai kuljettajaa heikosta korjuujäljestä . Todellisuudessa vahingot aiheutuvat liian haastavista olosuhteista .
    Olisikohan syytä tarkentaa metsien kasvatusohjeita siten , että ne mahdollistaisivat onnistuneen korjuutapahtuman ilman ylivoimaisia ponnisteluja.

    TAVOITTEEKSI : Kasvatettavia runkoja korkeintaan 2000 / ha , ja vesakko tantereeseen jo vuosia ennen hakkuuta. Energiapuun kasvatuksen nimissä tapahtuva metsän pilaaminen on lopetettava heti alkuunsa . Se aiheuttaa vain kuluja ja mielipahaa kaikille osapuolille. Viedään kone palstalle vasta , kun sieltä on korjattavissa vähintään yksi rekkakuorma puita hehtaarilta . Tämä rekkakuormallinen pitää saada katkottua ja karsittua yhden työvuoron (8 h) aikana …ja luonnollisesti ilman korjuuvaurioita.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 12.6.2014, 21:53

    Eihän siinä silloin mitään olekkaan kunhan edetään yhteisymmärryksessä mutta aika vaikea kuvitella ostajaa tänäpäivänä joka ei osaisi leimikon korjuukelpoisuutta tarkistaa ja nähdä. Eipä ainakaan ole täälläpäin kuulunut moisista. Metsänomistajan huonomman ”pelisilmän” saatan ymmärtää kyllä. Meitähän löytyy monen sortin ja sattuman sakia.

    Puun takaa 12.6.2014, 22:00

    Jesse tulee kyllä heräämään todellisuuteen tässäkin asiassa, kunhan annetaan hieman ajan kulua.
    Veikkaan, että mahdollisesti jo vuodenvaihteessa jutut ovat muuttuneet.
    Odotellaan siis rauhassa.

    Gla 13.6.2014, 11:12

    Ammatti Raivooja: ”Tapauskohtaisesti kyllä jossakin voi hyvillä mielin kasvattaa 3-4000 ensiharvennukseen jos maassa on potkua ilman, että se on motokuskin painajainen tai puusto merkittävästi pienempää.”

    Ainakin tässä kohteessa ensiharvennus tehtiin tavanomaista aikaisemmin:

    http://www.tapio.fi/
    blogi?id=15547542

    Tuo on kyllä kiinnostava hanke, mutta koivuun tai kuuseen en sitä alkaisi soveltaa.

    Ammatti Raivooja 13.6.2014, 11:34

    Nii mä puhun aina männiköistä. Aika vaikealta se tuntuu ajatus, että siihen tarkoituksella muualla pyrittäisiin. tilanteen mukaan itte poistelen raivurilla isompiakin ettei vaan mennä liian aikaisin sillä laatu ei vielä ole kehittynyt tarpeeksi hyväksi ennenaikaisessa harvennus ajankohdassa ja tekee minusta tiheikkökasvatuksen kyseenalaiseksi silloin. Aika vaikeelta tuntuu miten sitä vois soveltaa hoitotiloille missään käydään harvoin. Itte ku pystyy käymässä omassa metässä hellimässä usein niin jotain mahiksia voi olla vähä tiheemmässä kasvattaa ensiharvennukseen mäntyä.

    jees h-valta 13.6.2014, 12:38

    Siihen voi kyllä TARKOITUKSELLA pyrkiä muullakin puulla kuin männyllä. Taajakasvatus on itseasiassa varmaan näiden nyt tukkimetsinä hakattavien suurimmaksi osin lähtökohta ollutkin. Paljon tehtiin torppien lämmitykseen poltinpuusavottaa ja se lähti yleensä vasta silloin kun alkoi tavara kelvata edes pienen hellan pesään. Siitä tuli varhaisperkaus ja pönttöuunit hoiti järeämmän harvennuksen satoa.

    Gla 13.6.2014, 13:25

    Siis niiden, jotka hakataan 80-90 vuotiaana? 60-70 vuoteen päästään asiallisella hoidolla, eikä tarvitse tinkiä tukkiprosentista, vaan päinvastoin.

    jees h-valta 13.6.2014, 13:45

    Metsä kasvaa nykyisin typpilaskeumilla aivan hyvin vähän taajemmassakin alkuunlähdön. Varsinkin oikealla pohjalla.

    raivuri 13.6.2014, 15:06

    Ei tiheikkökasvatukseen kannatakaan pyrkiä kuin männiköissä. Näen sen kuitenkin hyvänä vaihtoehtona totaalisesti epäonnistuneiden uudistusten kanssa alusta aloittamisen sijaan.

    suorittava porras 13.6.2014, 18:31

    Riippumatta siitä , mitä nykmuotoisissa hakkuuohjeissa lukee tai on karttaan piirretty , on palstat hakattu vain niiltä osin , kun ne todellisuudessa täyttävät edellytytykset onnistuneelle korjuulle. On käytännössä vain ilmoitusasia yhtiön suuntaan , jos työ on olosuhteiden vuoksi keskeytettävä tai hankkeesta luovuttava kokonaan . Ikävin tilanne on silloin , kun palstalle on ajeltu turhaan . Leimikkoon ei kosketa , jos kertymä on vähäinen tai riski liiallisten korjuuvaurioiden syntymiselle on olemassa . Tässä hakkuukoneen kuljettaja joutuu tekemän ratkaisun . Läheskään aina ostomiehen silmä ei ole huomannut kaikkia korjuukelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä .

    Omalle kohdallekin on sattunut lukisia työmaita , jotka olen suositellut ensin raivaamaan ja katsomaan sen jälkeen , onko hakattavaa . Kun korjattavaa ei ole ollutkaan , on hakkuuta yksissätuumin ja yhteisymmärryksessä siirretty muutamilla vuosilla eteenpäin ja jonkun toisen hakkuun yhteyteen.

    Ammatti Raivooja 13.6.2014, 23:17

    GLA:lle tosta Tapion blogista: Aina pitää suhtautua pienellä varauksella kun kravatti kaulassa lauotaan totuuksia. Tälläinen pieni sääntö pitää muistaa, että ”ne tekee ketkä osaa ja ne ketkä ei osaa, neuvoo muita.” Tutkimuspinta-alat ovat yleensä hyvin pieniä verrattuna siihen mihin AMMATIMIEHET käyvät läpi jossain ajassa. Mutta hyvältähän se näyttää, mitä on tehty, mutta yleistämiseen ei kukaan pysty.

    Toisekseen männiköitä harvennetaan 15-20 vuotiaina, 25 vuotta ei ole vielä ennenaikaista riippuen missä maaperässä ollaan.

    Kolmannekseen haasteet männyn laatukasvatuksessa kaupallisessa eli välinpitämättömien metsissä on siinä, että hellää huolenpitoa ei ole tarjolla kuin 10-15 vuoden välein.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 225)
1 2 3 … 17 18 19 … 21 22 23