Ja mielestäni nyt kasvatettava puusto ei kyllä ole kärsinyt mitenkään ”liian aikaisesta” hakkuusta mutta olisi alkanut kyllä kärsiä jos mitään ei olisi tehty. Työ tehtiin, voisi sanoa sillä kuviolla yhdeksännellä hetkellä.

Jees: ”Tulos tyydytti erittäin hyvin ja yhdistelmä jossa käytin näiden jäämäpaikkojen harvennukseen omaa työtä jopa paransi merkittävästi myös sen kuvion rahallista tuottoa vaiheessa jossa Gla ei vielä olisi moneen vuoteen harventanut.”

Toki hankintakaupasta saa enemmän rahaa kuin pystykaupasta, mutta kannattavuutta ei näe suoraan myyjän kirjoittamasta kuitista. Paljonko käytit aikaa parsimiseen ja paljonko siitä sait rahaa?

Laskelmassani hakkuu viivästyi muistaakseni n. 5 vuotta, mutta korjattava puusto oli järeämpää ja kertymä suurempi kuin sinun toteutuma. Sinulla kertymäksi tuli yläharvennuksesta huolimatta vain 28 m3/ha. Tärkeää on myös huomata, että raivausvaiheessa valinta jäi tekemättä. Motokuski teki sen, mitä voi, mutta silti sinulle jäi hieskoivuvaltainen puusto, jonka tukkikertymä tulee olemaan vaatimaton.

Jees: ”Ja mielestäni nyt kasvatettava puusto ei kyllä ole kärsinyt mitenkään ”liian aikaisesta” hakkuusta mutta olisi alkanut kyllä kärsiä jos mitään ei olisi tehty.”

Kannattavuus kärsi. Lisäksi jouduit parsimaan erikseen kohdat, jotka moto jätti hakkaamatta.

Jees: ”Vieläkin tuosta taimikon ajoissa hoidosta jota Gla väitti minun jopa kielteisesti suhtautuvan.”

Varhaisperkauksen puolesta toki olet puhunut, mutta muut raivaukset eivät sinulta kannatusta saa, vaikka niissä saisi säädettyä puuston tiheyttä ja laatua edulliseen suuntaan.

Jees: ”On vain ajan kysymys milloin uudesti aletaan huomata mitä menetämme koko valtakunnassa jos ei e-puuasiaa laiteta kestävälle pitkäaikaissuoritus-ja suosituslinjalle. Mikään pelkkä latvusmassa ei riitä vaan lisää tullaan reilusti tarviimaan. ”

Olen samaa mieltä. Lisää tarvitaan huolimatta tämän hetken heikosta markkinatilanteesta (lämmin talvi?), mutta kustannuspaine ohjaa kiinnostusta pois pienikokoisen puun korjuusta. Vastaava trendi näkyy jokaisella elämän alalla, joten puukauppa ei ole poikkeus.

Glan laskelmassa tilanne oli puhtaasti kasvullisuusosuudessa. Itse laskisin mukaan myös uudistuksen edullisuuden normitakomiseen nähden. Siinä luontaisen hyväksikäyttö antoi aika merkittävää lisäetua koko metsän alkuun saattamisprosessissa.
Ei tuo korjuiden pelkkiin järeisiin suuntautuva voi olla ainoa tie. Ei täällä kaikki aja kuorma-autollakaan vaikka joskus tavaraa pitääkin saada kuljetettua. Kyllä nyt pitää kaluston sopeutus saada jo hyvään alkuun päässeestä jatkumoon joka johtaa oikeat kalut kohteen mukaan toteutumiseen.

Suorittava porras:
””Tuohon uutiseen palatakseni…..Tilanne energialeimikoiden korjuuvaurioiden suhteen on edelleenkin melkein yhtä paha , kuin pari vuotta sitten . Puolessa kohteista löytyy huomautettavaa .””

– Suorittava porras kiinnittää huomiota jo alkuaan epäonnistuneiden metsitysten jäljitä tai muuten hoitamattomiksi jääneiden nuorien metsien motolla tehtävällä energiapuuhakkuulla kunnostamisen vaikeuteen. Korjuujälki kun ei aina oleTapion ohjeiden mukainen.

Avauksessaan hän esittää mm: ””Olisikohan syytä tarkentaa metsien kasvatusohjeita siten , että ne mahdollistaisivat onnistuneen korjuutapahtuman ilman ylivoimaisia ponnisteluja .””

– Suorittavalta muuten järkeen käypää tekstiä, mutta hän ilmeisesti tarkoituksella sivuuttaa metsänomistajien ”ylivoimaiset ponnistelut” metsiensä uudistamisessa, kun liian tiheä hirvikanta jo yli 40 vuotta on haitannut kasvatettavan puulajin valintaa, männyn, koivun sekä haavan alkukehitystä. Mielestäni ei ole ollenkaan ihme, että monen metsänomistajan kiinnostus metsien uudistamiseen ja varsinkin hirvien vaurioittaman taimikon hoitoon on sammunut, jos varhaishoidon jälkeen valtaosa istutetuista taimista on jalostunut hirvenlihaksi.

Näin syntyneitä hieskoivuvaltaisia ”tiheiköitä” on varmaan nykyisin tarjolla energiapuun ostajille. Nuoreikon historiasta ei monesti tiedetä varmaa, ainakin jos tila on vaihtanut omistajaa. Valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) antavat tietoa hirvien vaurioittamien taimikoiden määristä. Niitä on enemmän kuin vuosittain taimikoita ehditään hoitaa. Nykyisin ilmeisesti ei vanhoja hirvituhoja oteta inventointiin mukaan.

Avaus, ””Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle””, ei oikein sovellu hirvimafian edustajalle, koska tiheiköt voivat olla suurelta osin hänen tukeman hirvipolitiikan tulosta.