› Keskustelut › Metsänhoito › Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 225)
1 2 3 … 13 14 15 … 21 22 23

  • Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

    Lähetetty: 1.6.2012, 18:33

    Jälleen on julkaistu huolestuttavia raportteja koskien ensiharvennusten ja energiapuukohteiden korjuujälkeä.

    Korjuuvauriot ovat selvässä kasvussa ja energiapuistikoissa
    tilanne on jo kestämätön.Raporteissa keskitytään valitettavasti vain toteamaan tapahtunut. Syyt korjuun epäonnistumiselle ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

    Joidenkin piirien mainostama tiheä kasvatus (yli 2000 runkoa/ ha + muu vesakko) on tehnyt korjuuolosuhteet ylivoimaisiksi. Sinne ja tänne taipuneet riukupuut kiilaavat kaadettavia runkoja säilytettäviä puita vahingoittamaan . Puuston vaatimaton järeytyminen pakottaa jättämään metsikön tiheäksi , jolloin työ vaikeutuu merkittävästi tilanpuutteen vuoksi . Riukuuntunut metsä puolestaan jää pohjapinta-alaltaan harvaksi jo pelkästään elinkelvottomien runkojen poistamisen seurauksena. Joissakin tapauksissa alitiheys on todettavissa jo ennakkoraivauksen jälkeen. Mitä tapahtuukaan , kun hakkuukone on tehnyt oman osuutensa? Kun tähän vielä lisätään korjuuajankohdan jälkeiset luonnontuhot , ei palstalla enää montaa runkoa/ riukua huoju.

    Varsin usein kuulee ja näkee syytettävän konetta tai kuljettajaa heikosta korjuujäljestä . Todellisuudessa vahingot aiheutuvat liian haastavista olosuhteista .
    Olisikohan syytä tarkentaa metsien kasvatusohjeita siten , että ne mahdollistaisivat onnistuneen korjuutapahtuman ilman ylivoimaisia ponnisteluja.

    TAVOITTEEKSI : Kasvatettavia runkoja korkeintaan 2000 / ha , ja vesakko tantereeseen jo vuosia ennen hakkuuta. Energiapuun kasvatuksen nimissä tapahtuva metsän pilaaminen on lopetettava heti alkuunsa . Se aiheuttaa vain kuluja ja mielipahaa kaikille osapuolille. Viedään kone palstalle vasta , kun sieltä on korjattavissa vähintään yksi rekkakuorma puita hehtaarilta . Tämä rekkakuormallinen pitää saada katkottua ja karsittua yhden työvuoron (8 h) aikana …ja luonnollisesti ilman korjuuvaurioita.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puun takaa 27.8.2013, 16:07

    Jos katsot Jesse kuvaa ko. alueesta,
    (Energiapuuharvennus tehty 2010)
    näet, että huolimatta huonoista olosuhteista, siellä on kehittynässä ihan kelvollinen männikkö.
    Silloin kun puuntuotanto on elinkeino, toimitaan erityyppisillä maapohjilla aina olosuhteiden mukaan.
    Aloitin aivan takoituksella kuvasarjani julkaisun kaikkein surkeimmasta päästä. Tämä alue on veroluokituksessakin osittain joutomaata.
    Ajanoloon päästään kyllä lehtoihinkin, mutta sitä ennen on vielä monta väittelyä edessä.

    suorittava porras 27.8.2013, 17:33

    Hirvittävän pientä runkoa on tarjolla konehakkuuseen edellisten kommenttien perusteella. Parhaillaan on käsillä ensiharvennus , jonka keskijäreys poistettavien puiden osalta on 70 litraa /runko. Puuta lähtee n. 60m3 hehtaarilta. Tämä kaikki on onnistunut ilman tukia ja lopputulos olisi jopa karvan verran parempi , jos taimikot olisi hoidettu vähän aikaisemmin. Varsinaista varhaisperkausta ei silloisen tavan mukaan ole tehty . Taimikko on perattu vain kerran ja nuori metsä kunnosteltu raivaamalla muutamia vuosia sitten.

    Metsää koskeviin kasvatustavoitteisiin tekisi mieli puuttua vähän karkeammallakin kädellä . Maatalouspuolen tuotantoa ohjailtiin tukien avulla esim . lihantuotannossa siten , että kilohinta parani sitä mukaa , kun kasvatettava eläin saavutti kasvussaan tavoiterajoja . Hinnat oli porrastettu selkeästi suosimaan niitä , jotka kasvattivat teuraseläimet isommiksi. Rasvaa ei kuitenkaan kannustettu tuottamaan . Siitä seurasi alennusta kilohintaan.

    Samaa mallia tulisi suosia metsänkin kohdalla. Olisi maksettava selkeästi parempaa hintaa haluttavammalle ja laadukkaammalle tuotteelle (tukki ja riittävän järeä kuitu) . Nyt tilanne on luisunut päälaeleen varsinkin energiapuun kohdalla . Mitä pienempää puuta tuotetan , sitä enemmän tukea saadaan.

    Harvennusrästien hoitamiseen tarkoitetuista tuista on tullut jonkun mielestä tavottelemisen arvoinen porkkana . Tämän seurauksena taimikot ovat jäämässä vaille hoitoa odottamaan energiapuuharvennuksen jälkeistä ”muhkeaa” tiliä . Tämä tili koostuu pääasiassa tuesta ja koneyrittäjien talkoolla tekemästä työstä .

    Pienipuisten kohteiden hakkuutaksa riittää nipin napin kuljettajan palkkaan ja polttoaineisiin , loppuosa kustannuksista jää yrittäjän tappioksi.
    60 litraa pienempien runkojen käsittely tuottaa – merkkisen tuloksen tekijälleen.

    suorittava porras 27.8.2013, 19:19

    Pieni tarkennus vielä jessen kommenttiin lisäbudjetin tuista. Energiapuun korjuusta ei puhuttu mitään , vaan…
    ” Kolmen miljoonan euron lisäpotti on tarkoitus käyttää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen, kunnostusojituksen, metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen sekä metsänuudistamisen työmäärien lisäämiseen.”

    jees h-valta 27.8.2013, 21:26

    Nuoren metsän kunnostus riittää eikä yleensä muusta mainintaa olekkaan.

    Puun takaa 27.8.2013, 21:40

    Kemeroista voidaan toki olla montaa mieltä.
    Olen kiitollisena ottanut ne toistasataatuhatta euroa vastaan, mitkä minulle on menneitten vuosien aikana tarjottu ja maksettu.
    Nyt olen jo valmistautunut tukien loppumiseen.

    jees h-valta 27.8.2013, 21:47

    Saavat minun puolestani loppua vaikka en siihen usko kyllä.
    Nyt ei osto näytä enää mitenkään ehdottomasti sen perään kyselevänkään. Kyllä viimeksikin kaupat tehtiin mitenkään asiaa tarkastamati.

    Gla 28.8.2013, 05:56

    Mikä oli Puun takaa pointtina kasvattaa karussa kohteessa puusto tiheänä, kun viittaat elinkeinoon ja erilaisiin maapohjiin? Eikö rehevä pohja ennemminkin mahdollista tiheänä kasvattamisen? Kun harvennuksesta saadaan vain 35 m3/ha ja siinäkin korjuukulut ovat isot pienen runkokoon takia, ei sillä ole mitään merkitystä talouden kannalta. EIkö olisi ollut viisaampaa harventaa taimikko ja tehdä ensiharvennus myöhemmin ja järeämpänä?

    Gla 28.8.2013, 06:10

    Teit vuonna 2009 jutun Iitissä sijaitsevasta Metlan koemetsästä, jossa oli istutettu 4000 kpl mäntyä mt-kankaalle. Tutkimuksessa oit tavoitteena oli selvittää, saisiko tiheyden myötä tuotettua kelvollista laatua. Jutun tekohetkellä puuston harvennus oli ajankohtainen, joten nyt se varmaan on harvennettu. Olisi kiinnostavaa, jos voisit käväistä katsomassa, mitä kohteelle nyt kuuluu.

    ostaamyy 28.8.2013, 06:38

    Olen sata prosenttisesti samaa mieltä suorittavan portaan kanssa.
    Näitä kommentteja on ilo lukea kun ne tulee suoraan käytännöstä.

    Puun takaa 28.8.2013, 06:40

    Paikka on niin huono, että tarvittiin paljon ”varapuita” jotta lopputuloksena saatiin kelvollinen männikkö. Suurin osa männyistä kitui kallion päällä.
    Kallionen maapohja ja hirvet ovat huono yhdistelmä, mutta männikkö saatiin kuin saatiinkin aikaiseksi.
    Jos käy paikanpäällä, ymmärtää aivan varmasti mitä tarkoitan.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 225)
1 2 3 … 13 14 15 … 21 22 23