Kerroin tuolla aikaisemmin männynkasvatuksestani, mutta en osannut tuoda esiin olennaisinta perustetta sille, miksi olen kasvattanut männiköitäni energiapuuharvennukseen asti hieman tavallista sakeampana.
Kysymys ei ole siitä, että sakeus sinällään parantaisi mäntyjen laatua, vaan siitä, että on aina riittävästi valinnanvaraa jättää kaikkein parhaimmat yksilöt kasvamaan.
Jokaisessa taimikossa ja nuoressa männikössä on erilaatuisia puita.
Kun varhaisperkauksessa, taimikonhoidossa, energiapuuhakkuussa, ja sitä seuraavassa harvennuksessa poistetaan huonoimmat yksilöt, lopputulos alkaa jo olla laadukas.
Eihän tämä mitään rakettitiedettä ole, mutta joskus yksinkertaisen asian esittäminen selkeästi voi olla yllättävän vaikeaa.

Puun takaa: ”Kysymys ei ole siitä, että sakeus sinällään parantaisi mäntyjen laatua, vaan siitä, että on aina riittävästi valinnanvaraa jättää kaikkein parhaimmat yksilöt kasvamaan.”

Hyvä, että tuokin tuli selvitettyä. Silti minusta edellytykset valikointiin on paremmat 5-6 metristä taimikkoa harvennettaessa, kuin reilut 10 metristä puustoa motolla hakattaessa.

Hiukan nokitan Suorittavan esittämiä lukuja niin tässä kuin edellisessä kommentissanikin. Kun ensiharvennukseen mennään runkoluvulla 2200-2500, 50% on poistettavien joukossa taimikon harvennuksen lisäksi. Tavallisen surkea lähtökohta pitää olla, jos tuo ei riitä.

Näissä kuvaesimerkeissä juututaan helposti väittelemään vähän turhastakin.
Ko. energiapuuleimikossani tehtiin hakkuuta edeltävä ennakkoraivaus, joten keskimääräinen litramäärä oli kyllä suurempi kuin 8 litraa. Hyvin pieni silti, sitä en kiistä.
Yritän tuoda esiin puuntuotantoa ERILAISILLA maapohjilla, ja siitä johtuvilla aivan erityyppisilläkin ratkaisuilla.
Esimerkkini ovat vasta alussa.
Jos maltatte, näette vielä hyvin erityyppisiä ratkaisuja.
Maapohjan mukaan olen koettanut ratkaisuni tehdä
onnistuen siinä joskus paremmin ja joskus huonommin.
Niin kuin varmasti kaikki tiedämme, yhtä totuutta ja ratkaisua ei puuntuotannossa ole olemassakaan.

Väärinkäsityksiä voi syntyä, kun männyn karsiutumista käsittelevässä keskustelussa toteat seuraavaa: ”Ennen energiapuu-aikaa joutui vielä tekemään perinteistä ensiharvennusta edeltävän ennakkoraivauksen.”

Tuosta voi saada käsityksen, että käyttämäsi menetelmä ei edellytä ennakkoraivausta, mutta näin ei ilmeisesti olekaan.

Keskustelun taso paranee selvästi kun numeroita pannaan kehiin, eli kuinka suuret runkoluvut ja kuinka suuri litrakoko tai rinnankorkeusläpimitta ja pituus ovat tavoitteena missäkin kasvatuksen vaiheessa. Näitä vaihtoehtoja numeroiden kanssa tulee varmasti uusiin metsänhoitosuosituksiin. Niitä voidaan sitten pureskella täällä palstalla.

Jees Hv:n taimikoita olisi hyvä päästä katselemaan vaikka nimimerkkitapaamisessa. Tulemme jonakin kesänä, ei välttämättä tarvitse heti ensi kesänä päästä.