Keskustelut Metsänhoito Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 225)
  • Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

    Jälleen on julkaistu huolestuttavia raportteja koskien ensiharvennusten ja energiapuukohteiden korjuujälkeä.

    Korjuuvauriot ovat selvässä kasvussa ja energiapuistikoissa
    tilanne on jo kestämätön.Raporteissa keskitytään valitettavasti vain toteamaan tapahtunut. Syyt korjuun epäonnistumiselle ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

    Joidenkin piirien mainostama tiheä kasvatus (yli 2000 runkoa/ ha + muu vesakko) on tehnyt korjuuolosuhteet ylivoimaisiksi. Sinne ja tänne taipuneet riukupuut kiilaavat kaadettavia runkoja säilytettäviä puita vahingoittamaan . Puuston vaatimaton järeytyminen pakottaa jättämään metsikön tiheäksi , jolloin työ vaikeutuu merkittävästi tilanpuutteen vuoksi . Riukuuntunut metsä puolestaan jää pohjapinta-alaltaan harvaksi jo pelkästään elinkelvottomien runkojen poistamisen seurauksena. Joissakin tapauksissa alitiheys on todettavissa jo ennakkoraivauksen jälkeen. Mitä tapahtuukaan , kun hakkuukone on tehnyt oman osuutensa? Kun tähän vielä lisätään korjuuajankohdan jälkeiset luonnontuhot , ei palstalla enää montaa runkoa/ riukua huoju.

    Varsin usein kuulee ja näkee syytettävän konetta tai kuljettajaa heikosta korjuujäljestä . Todellisuudessa vahingot aiheutuvat liian haastavista olosuhteista .
    Olisikohan syytä tarkentaa metsien kasvatusohjeita siten , että ne mahdollistaisivat onnistuneen korjuutapahtuman ilman ylivoimaisia ponnisteluja.

    TAVOITTEEKSI : Kasvatettavia runkoja korkeintaan 2000 / ha , ja vesakko tantereeseen jo vuosia ennen hakkuuta. Energiapuun kasvatuksen nimissä tapahtuva metsän pilaaminen on lopetettava heti alkuunsa . Se aiheuttaa vain kuluja ja mielipahaa kaikille osapuolille. Viedään kone palstalle vasta , kun sieltä on korjattavissa vähintään yksi rekkakuorma puita hehtaarilta . Tämä rekkakuormallinen pitää saada katkottua ja karsittua yhden työvuoron (8 h) aikana …ja luonnollisesti ilman korjuuvaurioita.

  • Puun takaa

    Kerroin tuolla aikaisemmin männynkasvatuksestani, mutta en osannut tuoda esiin olennaisinta perustetta sille, miksi olen kasvattanut männiköitäni energiapuuharvennukseen asti hieman tavallista sakeampana.
    Kysymys ei ole siitä, että sakeus sinällään parantaisi mäntyjen laatua, vaan siitä, että on aina riittävästi valinnanvaraa jättää kaikkein parhaimmat yksilöt kasvamaan.
    Jokaisessa taimikossa ja nuoressa männikössä on erilaatuisia puita.
    Kun varhaisperkauksessa, taimikonhoidossa, energiapuuhakkuussa, ja sitä seuraavassa harvennuksessa poistetaan huonoimmat yksilöt, lopputulos alkaa jo olla laadukas.
    Eihän tämä mitään rakettitiedettä ole, mutta joskus yksinkertaisen asian esittäminen selkeästi voi olla yllättävän vaikeaa.

    Gla

    Jees: ”Heh! Vai aiheuttaa tuhansien runkojen poisto kohtuuttomasti työtä. Aiheuttaa se ainakin kohtuulliset tulot metsänomistajalle. Sehän sitten visiin on huonosti kadehtivalle moton kuljettajalle.
    Aina viljaakin puidessa on omistaja tyytyväinen puidessaan runsasta satoa. On vissiin väärä puimari metsissä.”

    Puun takaan kuvissa olevan energiaharvennukssa (20-25 v) poistettavien runkojen keskimääräinen koko oli n. 8 litraa (4300 – 1450 = 2850 kpl, 35 m3/ha = 8 l/kpl).

    Normaalissa, asiallisesti hoidetun kohteen ensiharvennuksessa (n. 30-35 v) poistettavien runkojen keskimääräinen koko on 38 litraa (2500 – 1200 = 1300 kpl, 50 m3/ha = 38 l/kpl).

    Olen samaa mieltä siitä, että 1/5-kokoisista rungoista kuutioiden haaliminen aiheuttaa kohtuuttomasti työtä, kun tuo 38 litraakaan ei korjuukustannuksien suhteen mikään tavoitteellinen tilanne ole.

    Sadon runsaus on toki oleellista. Minulla ei maanviljelijätaustaa ole, mutta sen verran aiheesta kuitenkin tiedän, että jyvän kokokin on viljelijää kiinnostava seikka. Sitä en kuitenkaan tiedä, miten viljan puinti liittyy metsän kasvatukseen.

    Gla

    Puun takaa: ”Kysymys ei ole siitä, että sakeus sinällään parantaisi mäntyjen laatua, vaan siitä, että on aina riittävästi valinnanvaraa jättää kaikkein parhaimmat yksilöt kasvamaan.”

    Hyvä, että tuokin tuli selvitettyä. Silti minusta edellytykset valikointiin on paremmat 5-6 metristä taimikkoa harvennettaessa, kuin reilut 10 metristä puustoa motolla hakattaessa.

    Hiukan nokitan Suorittavan esittämiä lukuja niin tässä kuin edellisessä kommentissanikin. Kun ensiharvennukseen mennään runkoluvulla 2200-2500, 50% on poistettavien joukossa taimikon harvennuksen lisäksi. Tavallisen surkea lähtökohta pitää olla, jos tuo ei riitä.

    Timppa

    Kyllä minunkin mielestäni se 2000 runkoa/ha riittää siihen, että aina löytyy ne 400-500 laatupuuta.

    Perkasin juuri n. 20-vuotiasta puhdasta mäntytaimikkoa (lähtötiheys n. 4000 runkoa/ha) tuohon tavoitetetiheyteen. En kyllä voi ymmärtää sitä, kuinka motokuski jostain kaukaa näkisi, esim kaikki mutkaisuudet. Tietysti sitten vielä kasvukin nopeutuu, kun liika tiheys on poistettu.

    Tietysti tässä normaalimallissa on sekin etu, että ajourat tehdään myöhemmin ja ne saavat kasvaa tuon 10-15 vuotta. Aivan kuten Jessen suosimassa peltovertailuussa. Ei ojista eikä niiden pintareilta saada satoa.

    Puun takaa

    Näissä kuvaesimerkeissä juututaan helposti väittelemään vähän turhastakin.
    Ko. energiapuuleimikossani tehtiin hakkuuta edeltävä ennakkoraivaus, joten keskimääräinen litramäärä oli kyllä suurempi kuin 8 litraa. Hyvin pieni silti, sitä en kiistä.
    Yritän tuoda esiin puuntuotantoa ERILAISILLA maapohjilla, ja siitä johtuvilla aivan erityyppisilläkin ratkaisuilla.
    Esimerkkini ovat vasta alussa.
    Jos maltatte, näette vielä hyvin erityyppisiä ratkaisuja.
    Maapohjan mukaan olen koettanut ratkaisuni tehdä
    onnistuen siinä joskus paremmin ja joskus huonommin.
    Niin kuin varmasti kaikki tiedämme, yhtä totuutta ja ratkaisua ei puuntuotannossa ole olemassakaan.

    Gla

    Jees: ”Myös tuo tukiasiasta suorastaan valehtelu ei oikein kuullosta vastuulliselta ammattimiehen valistukselta. Juuri tuli lisäbudjetissa kemeraa kolme miljoonaa kohdistettavaksi myös nuorten metsien korjuun tukeen. Ennestäänkin se on hyvin kyllä piisannut.”

    Tuen tulevaisuudesta voidaan spekuloida loputtomiin. Tällä hetkellä tuen saannissa raja on muistaakseni 2000 rungossa, joten 4000 rungon tiheikkökasvatus ei ole tuen saamisen edellytys. Mutta tuki on edellytys 8-litraisten runkojen kannattavalle korjuulle.

    Gla

    Väärinkäsityksiä voi syntyä, kun männyn karsiutumista käsittelevässä keskustelussa toteat seuraavaa: ”Ennen energiapuu-aikaa joutui vielä tekemään perinteistä ensiharvennusta edeltävän ennakkoraivauksen.”

    Tuosta voi saada käsityksen, että käyttämäsi menetelmä ei edellytä ennakkoraivausta, mutta näin ei ilmeisesti olekaan.

    Puun takaa

    Juuri näin. Kuvan esimerkki on poikkeukksellisen kallioisesta kohteesta jossa kasvu ovat tavallista heikompaa.
    Siksi ennakkoraivaus.

    A.Jalkanen

    Keskustelun taso paranee selvästi kun numeroita pannaan kehiin, eli kuinka suuret runkoluvut ja kuinka suuri litrakoko tai rinnankorkeusläpimitta ja pituus ovat tavoitteena missäkin kasvatuksen vaiheessa. Näitä vaihtoehtoja numeroiden kanssa tulee varmasti uusiin metsänhoitosuosituksiin. Niitä voidaan sitten pureskella täällä palstalla.

    Jees Hv:n taimikoita olisi hyvä päästä katselemaan vaikka nimimerkkitapaamisessa. Tulemme jonakin kesänä, ei välttämättä tarvitse heti ensi kesänä päästä.

    jees h-valta

    Jos kahdenkymmenen-kahdenkymmenenviiden vuoden kasvatus tuottaa neljäntuhannen tiheydellä vain kahdeksan litran tumppeja puitavaksi niin käsitän konemiehen epätoivoa hiukan enemmän.
    On tosiaan karua ja surkeaa pohjaa. Mutta on sellaisiakin sitten näköjään konetyönä tehty. Eipä omissa sitten hätiä mitiä.
    Vartoillaan huoleti hakkuuta. Viistoistaseenkin esim.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 225)