› Keskustelut › Metsänhoito › Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 225)
1 2 3 … 11 12 13 … 21 22 23

  • Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

    Lähetetty: 1.6.2012, 18:33

    Jälleen on julkaistu huolestuttavia raportteja koskien ensiharvennusten ja energiapuukohteiden korjuujälkeä.

    Korjuuvauriot ovat selvässä kasvussa ja energiapuistikoissa
    tilanne on jo kestämätön.Raporteissa keskitytään valitettavasti vain toteamaan tapahtunut. Syyt korjuun epäonnistumiselle ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

    Joidenkin piirien mainostama tiheä kasvatus (yli 2000 runkoa/ ha + muu vesakko) on tehnyt korjuuolosuhteet ylivoimaisiksi. Sinne ja tänne taipuneet riukupuut kiilaavat kaadettavia runkoja säilytettäviä puita vahingoittamaan . Puuston vaatimaton järeytyminen pakottaa jättämään metsikön tiheäksi , jolloin työ vaikeutuu merkittävästi tilanpuutteen vuoksi . Riukuuntunut metsä puolestaan jää pohjapinta-alaltaan harvaksi jo pelkästään elinkelvottomien runkojen poistamisen seurauksena. Joissakin tapauksissa alitiheys on todettavissa jo ennakkoraivauksen jälkeen. Mitä tapahtuukaan , kun hakkuukone on tehnyt oman osuutensa? Kun tähän vielä lisätään korjuuajankohdan jälkeiset luonnontuhot , ei palstalla enää montaa runkoa/ riukua huoju.

    Varsin usein kuulee ja näkee syytettävän konetta tai kuljettajaa heikosta korjuujäljestä . Todellisuudessa vahingot aiheutuvat liian haastavista olosuhteista .
    Olisikohan syytä tarkentaa metsien kasvatusohjeita siten , että ne mahdollistaisivat onnistuneen korjuutapahtuman ilman ylivoimaisia ponnisteluja.

    TAVOITTEEKSI : Kasvatettavia runkoja korkeintaan 2000 / ha , ja vesakko tantereeseen jo vuosia ennen hakkuuta. Energiapuun kasvatuksen nimissä tapahtuva metsän pilaaminen on lopetettava heti alkuunsa . Se aiheuttaa vain kuluja ja mielipahaa kaikille osapuolille. Viedään kone palstalle vasta , kun sieltä on korjattavissa vähintään yksi rekkakuorma puita hehtaarilta . Tämä rekkakuormallinen pitää saada katkottua ja karsittua yhden työvuoron (8 h) aikana …ja luonnollisesti ilman korjuuvaurioita.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 13.8.2012, 11:52

    Totta on tuo, mitä Pete totesi laadun määrittelystä. Minusta kohtuulliseen laatuun oksaisuuden puolesta ei kuitenkaan tarvita ylipitkää kiertoaikaa, vaan hoidon oikea ajoitus. Laadulle rakennetaan pohja kiertoajan alkuvaiheessa, jolloin puuston sopiva tiheys ei tee taimista tupsulatvaisia onkivapoja. Jollei ensiharvennusvaiheeseen mennessä ole laatu jotakuinkin kunnossa, ei se sitä tule enää myöhemmässäkään vaiheessa olemaan. Ei, vaikka jättäisi kakkosharvennuksen tekemättä. Ja koska ensiharvennuksesta päätehakkuuseen kestää vielä useamman kymmenen vuotta, en minä ainakaan usko nykyisten hinnoitteluperusteiden olevan enää silloin voimissaan. Vaatimukset melkeimpä missä tahansa asiassa kiristyvät jatkuvasti, miksei siis tulevaisuudessa puun laadussakin.

    Jos puhutaan huippulaadusta, sitten asia on toinen. Mutta niin on aina äärimmäisyyksien suhteen.

    Gla 26.8.2013, 12:23

    Nostetaanpa tämä keskustelu ylös, kun aihe on viime aikoina ollut ajankohtainen Jessen ja Puun takaan tiimoilta. Nyt kaipaan Puun takaan kommentteja seuraaviin asioihin:

    ”Minun mielestäni näille tiheikkökasvatusunelmille voisi jo laittaa vähitellen pisteen. Sellaiset jutut eivät kuulu Metsälehden keskustelupalstalle. Ei ole hyväksi levitellä ammattitaidottomia asioita suurelle yleisölle.
    Lähetetty: 24.06.2012”

    ”Tiheiköt ovat tulleet nykymetsiin metsänomistajarakenteen muutoksen ja pienpuun käytön loppumisen takia, eikä asialla ole tekemistä laatupuun kasvatuksen kanssa. Olen itsekin laatupuun kasvattaja jo toisessa ja kolmannessa omistajasukupolvessa, joten uskon asiasta jotain ymmärtäväni.
    Lähetetty: 29.06.2012″

    ” Suorittavan portaan kirjoituksissa on täyttä asiaa. Itsellä on lähes 40-vuotisen puuntuotantouran aikana, (olosuhteista johtuen piti aloittaa aika nuorena) aivan samoja kokemuksia, ja riittävästi itse tehtyjä virheitä opetuksena. Puuntuottaminen ei ole toiveajattelua. Se ei myöskään ole elämysleirillä oloa, eikä siinä kannata yrittää toimia luonnonlakeja vastaan. Hyvää tuuria voi joillakin olla jonkin aikaa, mutta ei ikuisesti.
    Lähetetty: 20.07.2012″

    Suorittava aloituksessaan: ”TAVOITTEEKSI : Kasvatettavia runkoja korkeintaan 2000 / ha , ja vesakko tantereeseen jo vuosia ennen hakkuuta. Energiapuun kasvatuksen nimissä tapahtuva metsän pilaaminen on lopetettava heti alkuunsa . Se aiheuttaa vain kuluja ja mielipahaa kaikille osapuolille. Viedään kone palstalle vasta , kun sieltä on korjattavissa vähintään yksi rekkakuorma puita hehtaarilta . Tämä rekkakuormallinen pitää saada katkottua ja karsittua yhden työvuoron (8 h) aikana …ja luonnollisesti ilman korjuuvaurioita.”

    Puun takaa, miksi ajatuksesi ovat muuttuneet tiheikkökasvatukselle näin suopeiksi vuodessa, vaikka kuviesi perusteella olet harjoittanut tiheikkökasvatusta huomattavasti kauemmin?

    Puun takaa 26.8.2013, 13:04

    Ollaanpas vähän tarkempia suomenkielen kanssa.
    Kasvatan ainoastaan näitä kylvömänniköitä hieman tiheämmässä asenossa vain parikymppisiksi energiapuuharvennukseen asti.
    Pidän männiköt lehtipuista ja kuusista vapaana, joten silloin ei voida puhua mistään tiheikkökasvatuksesta.
    Kylvömänniköiden runkoluku nousee kasvuryhmien takia hieman korkeammaksi, mutta ei missään tapauksessa tiheiköksi.
    Kuuset ja koivut taasen istutetaan ja niillä käytetään aivan normaaleja tiheyksiä.

    jees h-valta 26.8.2013, 13:21

    Niinpä, minulla se neljätuhatta on suorastaan ryteikkökasvatusta ja puuntakusella sama määrä on vain tehokasvatusta parhaimmillaan.
    Olen raivannut tuollaista kylötaimikkoa jossa suurinpiirtein sama määrä mäntyä ja hiukan lehtipuuta joukossa. Mitä tuli mäntyjen raivaukseen se oli yhtä per…tä kun rungot olivat kiinni toisissaan ryppäissä tai nauhana. Millään ei saa tasaista metsää kun nauhojen väleissä tyhjää täys. Harva rääsyhän siitä tulee ensi(e-puu)harvennuksessa. Ja pahaa pelkään että karsean näköinenkin.

    Gla 26.8.2013, 13:31

    Minä kyllä ymmärsin suorittavan kirjoituksista, että runkoluku on taimikon harvennuksen jälkeen eli siis ensiharvennuksessa enintään 2000. Vesakkoa tai muuta tuppaita ei tähän tarvitse sekoittaa, koska hoitamattomuudesta ei ole kyse. Mutta 4000-5000 runkoa täyttää mielestäni silti tiheikkökasvatuksen siinä mielessä, mistä tässä keskustelussa on ollut kyse.

    Voitko Suorittava tarkentaa, jos olen ymmärtänyt väärin?

    Pete 26.8.2013, 18:11

    Jeesmies, kuten tämän ketjun alussa totesit ajoitus on a ja o. Nauhamaista jälkeä syntyy äestysjälkeen. Männyn kylvöaloillakin varhaisperkaus on ehkä tärkein toimenpide. Jos mänty lähtee hyvään vauhtiin ja samalla raivataan hyvin varovasti hirvien pelossa, niin lopputulos voi olla mainitsemasi ryteikkö. Minulla on omakohtaista kokemusta tästä. Varhaisperkaus pitää siis männyn kylvötaimikkoonkin tehdä ja mäntyjen väliksi vähintään 50cm. Eikä sitä koivunraippaa pidä jättää siihen väliin. Varsinaisessa taimikonhoidossa työ on sitten joutuisaa ja puut suoria toisin kuin tuppaisiin jätettynä.

    jees h-valta 26.8.2013, 19:00

    Hiukan olisi toivonut koivua enemmänkin tyhjiin väleihin edellisen omistajan jättämään. Jonkinverran oli ja hiukan jouduin poistamaan mutta tyhjissä kohdissa olisi kyllä mahtunut kasvamaan vaikka hieksiä.

    suorittava porras 26.8.2013, 20:34

    GLA on ymmärtänyt , mitä tarkoitan . 2000 runkoa tasaisesti kuviolla ensiharvennusvaiheessa riittää varmasti siihen ,että päätehakkuussa kahden harvennuksen jälkeen on jäljellä 350-400 hyvälaatuista runkoa.

    Tuhansien ylimäärästen runkojen poistaminen tai varominen hakkuun yhteydessä aiheuttaa hyötyyn nähden kohtuuttomasti lisäkustannuksia. Tämä on nähtävissä jo nyt ”maltillisesti” kehittyneissä kantohinnoissa . On myös kohteita , joista ei tehdä edes ostotarjouksia .

    Jo kauan ounastelemani energiatukien kuivuminen tukee myöskin sitä linjaa , että kannattaa kasvattaa taimikot suositusten mukaisissa tiheyksissä . Luonto on myös näyttänyt viime vuosina voimansa nimenomaan liian tiheinä kasvaneilla metsäkuvioilla.
    Tiheässä kasvattamiselle ei löydy juurikaan perusteita .

    Laatua saadaan kasvamaan ilman erityiskikkailuja , kunhan taimiaines /siemen on kelvollista ja taimikoista huolehditaan oikealla hetkellä riittävän tehokkain toimenpitein .

    jees h-valta 26.8.2013, 21:03

    Heh! Vai aiheuttaa tuhansien runkojen poisto kohtuuttomasti työtä. Aiheuttaa se ainakin kohtuulliset tulot metsänomistajalle. Sehän sitten visiin on huonosti kadehtivalle moton kuljettajalle.
    Aina viljaakin puidessa on omistaja tyytyväinen puidessaan runsasta satoa. On vissiin väärä puimari metsissä. Kannattaisi tosiaan itse puida niin voisi nauttia siitä samasta runsaasta sadosta. Myös tuo tukiasiasta suorastaan valehtelu ei oikein kuullosta vastuulliselta ammattimiehen valistukselta. Juuri tuli lisäbudjetissa kemeraa kolme miljoonaa kohdistettavaksi myös nuorten metsien korjuun tukeen. Ennestäänkin se on hyvin kyllä piisannut. Ounastele suorittava mitä ounastelet mutta mitään sen suuntaista ei ole tapahtunut ja tuskin tapahtuukaan kun seuraava hallitus tulee ilman muuta kepu-leirin ympärille ja siellä tuskin aivan paljon oman liiterin nurkkaan pissitään. Kuten sinä kumma kyllä teet!

    Puun takaa 26.8.2013, 21:52

    Toisten kylvämille männyntaimikolle ei tietenkään voi kuin kiroilla, mutta jos itselle kyvää, niin järkeä voi käyttää aivan vapaasti ja kylvää siemenet riittävän hajalleen.
    Kun tuli tieto kemeran muuttumisesta suoraan polttolaitoksille maksettavaksi tueksi, muutin männiköisen raivauksen jo harvempaan asentoon.
    Ajan mukaanhan tässäkin hommassa on toimittava.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 225)
1 2 3 … 11 12 13 … 21 22 23