› Keskustelut › Metsänhoito › Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 225)
1 2 3 … 10 11 12 … 21 22 23

  • Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

    Lähetetty: 1.6.2012, 18:33

    Jälleen on julkaistu huolestuttavia raportteja koskien ensiharvennusten ja energiapuukohteiden korjuujälkeä.

    Korjuuvauriot ovat selvässä kasvussa ja energiapuistikoissa
    tilanne on jo kestämätön.Raporteissa keskitytään valitettavasti vain toteamaan tapahtunut. Syyt korjuun epäonnistumiselle ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

    Joidenkin piirien mainostama tiheä kasvatus (yli 2000 runkoa/ ha + muu vesakko) on tehnyt korjuuolosuhteet ylivoimaisiksi. Sinne ja tänne taipuneet riukupuut kiilaavat kaadettavia runkoja säilytettäviä puita vahingoittamaan . Puuston vaatimaton järeytyminen pakottaa jättämään metsikön tiheäksi , jolloin työ vaikeutuu merkittävästi tilanpuutteen vuoksi . Riukuuntunut metsä puolestaan jää pohjapinta-alaltaan harvaksi jo pelkästään elinkelvottomien runkojen poistamisen seurauksena. Joissakin tapauksissa alitiheys on todettavissa jo ennakkoraivauksen jälkeen. Mitä tapahtuukaan , kun hakkuukone on tehnyt oman osuutensa? Kun tähän vielä lisätään korjuuajankohdan jälkeiset luonnontuhot , ei palstalla enää montaa runkoa/ riukua huoju.

    Varsin usein kuulee ja näkee syytettävän konetta tai kuljettajaa heikosta korjuujäljestä . Todellisuudessa vahingot aiheutuvat liian haastavista olosuhteista .
    Olisikohan syytä tarkentaa metsien kasvatusohjeita siten , että ne mahdollistaisivat onnistuneen korjuutapahtuman ilman ylivoimaisia ponnisteluja.

    TAVOITTEEKSI : Kasvatettavia runkoja korkeintaan 2000 / ha , ja vesakko tantereeseen jo vuosia ennen hakkuuta. Energiapuun kasvatuksen nimissä tapahtuva metsän pilaaminen on lopetettava heti alkuunsa . Se aiheuttaa vain kuluja ja mielipahaa kaikille osapuolille. Viedään kone palstalle vasta , kun sieltä on korjattavissa vähintään yksi rekkakuorma puita hehtaarilta . Tämä rekkakuormallinen pitää saada katkottua ja karsittua yhden työvuoron (8 h) aikana …ja luonnollisesti ilman korjuuvaurioita.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 23.7.2012, 17:28

    Kolmas kuva antaa odottaa ilmeisesti itseään. …mutta odotellaan.

    Tuo lehtipuiden käyttäminen apuna männyn laadun parantamiseksi vaatii erityistä tarkkuutta. Useimmissa tapauksissa mänty on saanut jo pahasti ”siipeensä” , joskus jopa kuollut , kun on todettu , että metsälle pitäisi tehdä jotain. Latvus on kärsinyt ja uusi latvakin on kenties jo syntynyt . Laadukkaaksi aiotusta puusta on tulossa silkkaa kuitua.

    Puhtaat koivikot kasvatetaan havupuita harvemmassa juuri siksi , että puiden rungot järeytyisivät sopivassa suhtessa pituuskasvun kanssa. Miksi kuitenkin jotkut pyrkivät taistelemaan luonnonlakeja vastaan kasvattamalla puuta yli puolta tiheämmässä ? Sama koskee sekametsiä. Miksi niitä koivuja on siellä taimikossa jopa tuhansia lisänä , kun taimikko olisi muutenkin jo riittävän tiheä?
    Tämän harrastelun tuloksena syntyy tiheän näköinen , mutta harvennuksen jälkeen usein harva nuori metsä , jota luonto vielä harventaa lisää varsinaisen hakkuun jälkeen , harvennuksen myöhästyessä jo sitä ennen.

    suorittava porras 23.7.2012, 17:58

    Plataanpa vielä tuohon kasvatustiheyteen. Koivu kasvatetaan harvemmassa , kuin havupuut. Jos on kyseessä sekametsä , oikea kasvatustiheys on jotain näiden kahden väliltä . Käytännössä monesti se koivu kuitenkin on lisäämässä kasvatustiheyttä , jolloin sen hyöty muuttuukin haitaksi.
    Ensin koivu tai koivuryhmä vioittaa istutetun havupuun . Sen jälkeen koivut kilpailevat toisensa hengiltä ja kaatuvat maatuen varsin nopeasti . Monikaan ei edes huomaa , mitä on tapahtunut , syyttää kenties vain huonoja taimia tai hirviä havupuun heikosta laadusta.

    Kuvatulta alueelta löytyi jopa ötökkälakirajaa ravisuttava kohta. Katkenneita runkoja oli satoja pienellä alueella ja yksittäisiä pökkelöitä lähes koko palstalla. Huomionarvoinen seikka kuitenkin oli , että hyvän runkomuodon omaavat puut olivat säilyneet lähes täysin ilman vaurioita. Lähekkäin kavaneista puista toinen oli poikkeuksetta katkennut , hoikat rungot lähes kaikki.

    Muutaman kilometrin etäisyydellä oleva kuusikon tiheän kasvatuksen kokeilu on surkeaa katsottavaa. Harvennuksen (2) jälkeen tuulenkaatoja on paljon ja osa alueesta on hakattu tämän takia aukoksi. Viereisellä normaalisti kasvatetulla alueella ei ole mainittavia vahinkoja.

    Tiheää kasvatusta on kokeiltu ja kokemuksista olisi syytä ottaa opiksi. Kasvatustavan ongelmat ovat nähtävillä valitettavasti vasta vuosikymmenten kuluttua.

    jees h-valta 23.7.2012, 20:47

    Helppo yhtyä Glan näkemykseen täällä Lounais-Suomen männiköitä katsellessa.
    Aika vähän laatua mutta sehän myös katsojan silmässä.
    Mutta on vaikea näillä nurkilla välttyä ajatukselta että lähes aina istutat männyn liian rehevään. Kun sitä ravinnetta tuppaa vielä ilmastakin käsin. Riittävän, jopa liian paljon.
    Kyllä siemensyntyinen ja oikean karu pohja vain takaa männyn laadun. Tiheäkasvatuksella, vain ja ainoastaan. Tämä mielipide vankan kokemuspohjainen vaikka mieli halajaa vain rehevämpien lajien nopeaan viljelyyn.
    Kuljen paljon ja itelläkin tarvittavan paljon männiköitä. Karussa ja liian rehevässä. Istutettua sellumänyä vaikka kaikki tehty saadakseen ahdistettua laaduksi. Mutta ei täyttä onnistumista.
    Siemensyntyistä osa hyvän karussa ja osa liian rehevässä.
    Tarkoittaa täällä monen mielestä jo karua pohjaa mutta laatu näyttänyt ettei riittävän.

    Hard 23.7.2012, 21:57

    Mänty rehevällä maalla on lähes mahdoton yhtälö, parempi laittaa rehevälle maalle suosiolla kuusta tai koivua (tai Lounais-Suomessa tammea).

    jees h-valta 24.7.2012, 08:19

    Hard voisi lisätä myös h-haavan syystä että täällä sen kasvatus aivan järkevää kun kerran markkinarakoakin on.
    Ja tammi näyttää kyllä puskevan aktiivina joukkoon. Ilahduttavasti kyllä .Tulee erityisvaalittuakkin sitä

    suorittava porras 24.7.2012, 22:49

    Aika estottomasti on kehuskeltu tässäkin ketjussa tiheää kasvatusta. Lukijoiden kuvissa on pari esimerkkikuvaa , joista käy ilmi homman eräs suurimmista riskeistä, kestävyys luonnonvoimia vastaan.

    Kun taimikko kasvatetaan alusta alkaen suositustiheydessä ja ja harvennukset tehdään sopivalla hetkellä , voidaan välttyä luonnontuhokuvien kaltaisilta tapahtumilta kokonaan tai ainakin vähentää merkittävästi niiden vaikutuksia.(kuva:”Ei luomua , vaan oikeaa metsää”)

    Puun juuriston ja rungon on kehityttävä kestämään tuulta ja lunta. Tiheässä juuristo kehittyy hitaasti ja puun runko kasvaa reippaasti pituutta , mutta ei riittävästi paksuutta, Hoikat , pitkät rungot ja olematon juuristo olivat suurimmat syyt mittaviin tuhoihin kuvan harvennuskohteella. Palstan sijainti pohjoisrinteellä vielä pahensi tilannetta. Luonto oli tehnyt ”ensiharvennuksen” , joka oli jäänyt tekemättä aikanaan.. (Kuva: ”Luonto hoitaa näin”.

    Tiheässä kasvattaminen vaatii taitoa. Useimmille meistä se on kuitenkin uhkapeliä.

    suorittava porras 12.8.2012, 17:51

    Aiheeseen liittyvät kuvat:

    ” Kaksin kaunihimpi…?” ”Tiheä kasvatus , taitolaji , vai uhkapeliä”
    ja ”Ei luomua , vaan kunnon metsää”

    Kuvista käy ilmi lähtötilanne ja se mihin ylitiheys voi pahimmillaan johtaa. Kolmannessa kuvassa on toimittu ”vain ” suositusten edellyttämällä tavalla.

    Asia , jota on käsitelty vähemmän , on tuholaiset.
    Miltä tuntuisi saada naapurilta lasku hyönteistuhoista , joiden alku löytyy tuhoutuneesta tiheiköstä omalta maalta? Jokaisen kannattaa seurata tilannetta omilla maillaan , jotta ei tule edistäneeksi tuholaisten leviämistä. Vastuu / lasku lankeaa hänelle , jonka mailta tuholaisinvaasio lähtee liikkeelle.

    jees h-valta 12.8.2012, 20:25

    Suorittava meinaa että kun hyvä ei auta niin aletaan sitten vaikka uhkailla. Tapansa kullakin ja se siitä lajista.

    suorittava porras 12.8.2012, 20:58

    Eipä ole tarkoitus uhkailla, vaan kertoa tosiasiat. Metsässä kannattaa aina sillon tällöin pistäytyä tarkistamassa puuston kunto ja mahdolliset hoidon tarpeet. Unohduksia sattuu ammattilaisillekin saati sitten vähemmän asiaan perehtyneille.

    Pete 12.8.2012, 22:28

    Tässä jo aivan liian pitkäksi venyneessä ketjussa puolustellaan laatukasvatusta ja aika puhtaasti se tuntuu keskittyvän oksaisuuslaatuun. Laatua on kuitenkin sekin, että mänty säilyttää ensiharvennuksen jälkeen latvansa pahankin lumimyräkän jälkeen. Laatua on myös järeys ja se taitaakin olla kaikkein tärkein laatutekijä. Lähes kaikki toimenpiteet kannattaa tehdä järeyden kasvattamiseksi. Moneem kertaan on täälläkin todettu, että oikein huippulaadusta ei makseta kunnon hintaa tai hinta ei ainakaan tuo korvausta esimerkiksi ylipitkälle kiertoajalle. Itse olen vakuuttunut, että parhaaseen tuottoon metsätaloudessa pääsee kasvattamala järeää, mutta ei liian järeää tukkia mahdollisimman nopeasti. En näe mitään sellaista kehitystä, että huippulaadusta alettaisiin maksaa erityisen hyvää hintaa. Ei ainakaan niin hyvää, että ylipitkälle kiertoajoille saisi kohtuullisen koron. Suhdanteet vaihtelee ja kun se on kohdallaan, niin on hyvä että metsässä on tukkimitat täyttävää puustoa. Tiheikkökasvattaja joutuu suhdanteen tullen odottelmaan seuraavaa tiukkalustoisten puittensa kanssa. No kuin kasvattelee kuten kasvattelee ja kaikkihan me siirrymme ajasta ikuisuuteen viimeistään muutaman vuosikymmene jälkeen. Ja seuraava sukupolvi, tai jobbari, sitten hakkailee aukkoa miten hakkailee:)

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 225)
1 2 3 … 10 11 12 … 21 22 23