› Keskustelut › Metsänhoito › Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 225)
1 2 3 … 9 10 11 … 21 22 23

  • Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

    Lähetetty: 1.6.2012, 18:33

    Jälleen on julkaistu huolestuttavia raportteja koskien ensiharvennusten ja energiapuukohteiden korjuujälkeä.

    Korjuuvauriot ovat selvässä kasvussa ja energiapuistikoissa
    tilanne on jo kestämätön.Raporteissa keskitytään valitettavasti vain toteamaan tapahtunut. Syyt korjuun epäonnistumiselle ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

    Joidenkin piirien mainostama tiheä kasvatus (yli 2000 runkoa/ ha + muu vesakko) on tehnyt korjuuolosuhteet ylivoimaisiksi. Sinne ja tänne taipuneet riukupuut kiilaavat kaadettavia runkoja säilytettäviä puita vahingoittamaan . Puuston vaatimaton järeytyminen pakottaa jättämään metsikön tiheäksi , jolloin työ vaikeutuu merkittävästi tilanpuutteen vuoksi . Riukuuntunut metsä puolestaan jää pohjapinta-alaltaan harvaksi jo pelkästään elinkelvottomien runkojen poistamisen seurauksena. Joissakin tapauksissa alitiheys on todettavissa jo ennakkoraivauksen jälkeen. Mitä tapahtuukaan , kun hakkuukone on tehnyt oman osuutensa? Kun tähän vielä lisätään korjuuajankohdan jälkeiset luonnontuhot , ei palstalla enää montaa runkoa/ riukua huoju.

    Varsin usein kuulee ja näkee syytettävän konetta tai kuljettajaa heikosta korjuujäljestä . Todellisuudessa vahingot aiheutuvat liian haastavista olosuhteista .
    Olisikohan syytä tarkentaa metsien kasvatusohjeita siten , että ne mahdollistaisivat onnistuneen korjuutapahtuman ilman ylivoimaisia ponnisteluja.

    TAVOITTEEKSI : Kasvatettavia runkoja korkeintaan 2000 / ha , ja vesakko tantereeseen jo vuosia ennen hakkuuta. Energiapuun kasvatuksen nimissä tapahtuva metsän pilaaminen on lopetettava heti alkuunsa . Se aiheuttaa vain kuluja ja mielipahaa kaikille osapuolille. Viedään kone palstalle vasta , kun sieltä on korjattavissa vähintään yksi rekkakuorma puita hehtaarilta . Tämä rekkakuormallinen pitää saada katkottua ja karsittua yhden työvuoron (8 h) aikana …ja luonnollisesti ilman korjuuvaurioita.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 29.6.2012, 12:06

    Puun takaa ookaillaan hiukan turhan vanhaan aikaan.
    Ei niitä riukuaitoja niin kauhiasti enää sotien jälkeen ainakaan metsien rakenteelle vaikuttavia määriä rakenneltu. Piikkilankaa oli jo. Ja mitä polttopuihin tulee niin ei sekään niin paljon metsiin vaikuttanut. Tuulenkaatoja ja pirttien lähimetsiä eniten hevospeleillä.
    Kun itse ostin -90 luvun lopulla noin viiskymppistä torpan metsää siinä oli niin taaja toisen kerroksen metsä sen harsitun lähes hakkuukypsän alla ettei läpi tahtonut päästä kävellenkään.

    Puun takaa 29.6.2012, 12:32

    En tiedä oliko lännenpänä eri meininki, mutta kyllä meiltäpäin piikkilangat vietiin melko tarkkaan sotakäyttöön, jos niitä jollain sattui sillon olemaan. 60-luvulla tehtiin vielä riukuaitoja.

    jees h-valta 29.6.2012, 13:11

    Tuota, ookkona Karjalassa puun takunen?
    Että edes ollaanko nyt kotomaan kamaralla oltu sottain jälkeen vai jäikkönä ”jalakoihin”

    Puun takaa 29.6.2012, 13:45

    Päijänteen lähellä tässä on koko ajan oltu. Piikkilankojen lisäksi rintamalle vietiin myös talon hevoset. Vain yksi palasi, mutta eipä siitäkään juuri töihin ollut.

    Puun takaa 20.7.2012, 20:37

    Suorittavan portaan kirjoituksissa on täyttä asiaa. Itsellä on lähes 40-vuotisen puuntuotantouran aikana, (olosuhteista johtuen piti aloittaa aika nuorena) aivan samoja kokemuksia, ja riittävästi itse tehtyjä virheitä opetuksena. Puuntuottaminen ei ole toiveajattelua. Se ei myöskään ole elämysleirillä oloa, eikä siinä kannata yrittää toimia luonnonlakeja vastaan. Hyvää tuuria voi joillakin olla jonkin aikaa, mutta ei ikuisesti.

    Gla 20.7.2012, 22:39

    On paljon asiaa, mutta myös osoitus siitä, kuinka vaikeata aiheesta on keskustella. Kuvan metsä on ilman muuta kasvanut liian pitkään liian tiheässä. Latvus on supistunut jo niin pieneksi, että harvennusken jälkeen kestää monta vuotta kasvun elpymisessä.

    Jostain syystä istutettuja männiköitä ei laadukkaina juurikaan tapaa. Ei edes vt-kankaalla. Ainoa järkevä keino kuitenkin kasvattaa niissä edes kohtuullista laatua on tiheyden lisääminen. Lehtipuuta neuvotaan käyttämään apuna, mutta mielestäni se ei toimi hyvin. Ja koska runkolukumäärä ei varhaisessa taimivaiheessa riitä, kompensoituu se hiukan myöhemmin. Jos kuitenkin ensiharvennuksen (tai vastaavan ajankohdan) jälkeen ollaan edelleen huonolaatuisessa puussa, peli on mielestäni menetetty. Tiheänä kasvattaminen ei enää auta.

    Puun takaa 21.7.2012, 07:36

    Ei pitäisi yleistää, että istutusmännikkö tarkoittaisi automaattisesti huonoa laatua. Todella hyvälaatuisia istutusmänniköitä on runsaasti ympäri valtakuntaa. Jos laatu on huono, on se osoitus siitä, että jotain on mennyt pieleen. Männynsiemenen alkuperä on huono, maapohja männylle turhan rehevä, taimia säilynyt istutuksen jälkeen liian vähän. Puut, kuten me ihmisetkin, ovat lisäksi yksilöitä. Tämän huomaa esim. hyvälaatuisella siemenellä kylvetyssä männikössä, jossa täysin samoissa kasvuolosuhteissa on vierekkäin huonolaatuisia ja erittäin hyvälaatuisia mäntyjä.

    tamperelainen 21.7.2012, 11:04

    Se,että kuusentaimikossa on runsaasti koivua,johtuu muutamista kuusenkasvatuksen sitkeästi elävistä totuuksista .A) kuusi on varjopuu.parasta laatua saadaan tiheistä taimikoista,B)koivu muodostaa hallasuojan,C)koivu kuusimetsässä parantaa kuusenkasvua ja maan laatua,D)koivujen alle syntyy luontaista kuusentaimikkoa.väittämät ovat osittain tosia,mutta vaatii aktiivisuutta mo:lta.Usein ne koivut kasvavat liian kookkaiksi ja aletan arpomaan kaadetaanko maahan vai annetaanko järeytyä

    Gla 21.7.2012, 11:28

    Puuntakaa: ”Ei pitäisi yleistää, että istutusmännikkö tarkoittaisi automaattisesti huonoa laatua.”

    En yleistänytkään. Minun havaintojeni mukaan silti hyvin usein lopputuloksena on huonolaatuinen puusto. Yleisimmäksi syyksi veikkaan vajaata tiheyttä T2 vaiheessa. Lehtipuuta saattaa olla riesaksi asti, mutta se ei ole yhtä tehokas oksaisuuden vähentäjä kuin havupuu. Kuten suorittava porras totesi, riski jopa vahingon aiheutumiseen on olemassa. Ongelmia lisää nuoren lehtipuuston erilainen kasvurytmi (etukasvuiset taimet) verrattuna mäntyyn. Metlan tutkimuksen mukaan merkittävin tekijä männyn laadussa on juuri tiheydellä, vaikka rehevyys ja perintötekijätkin vaikuttavat. Mt-kankaalla joskus näkyy hyvinkin tyylikkäitä kuusen ja männyn (n. 50/50) sekametsiä.

    tamperelainen 21.7.2012, 11:48

    80-luvulla oli ”suositus” kasvattaa männyntaimet lehtipuuston seassa.Kyllä näinkin laatumäntyä tulee,ellei hirvi vie latvusta.Mänty menettä lehtipuuvarjpostuksessa nopeasti latvuksensa ja sen jälkeen peli on menetetty.Laatumäntyä syntyy melkein kaikkille maapohjille,kunhan sopivasta varjostuksesta huolehditaan.Tällainen puunkavatus ei sovi cityväelle eikä perikunnille
    Vuorijalavastakin saa tukkipuuta kun se kasvatetaan esim koivun seassa sopivan tiheästi,sama koskee tammea.Nämä kasvtusmetodit eivät sovi nykymetsänomistajlle.Kun taimet ovat istutetut,niin ehkä vuosiin kukaan ei käy taimikkoa katsomassa.Täten esim kuusentaimikolle hyvä ohje:Poista kaikki lehtipuu

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 225)
1 2 3 … 9 10 11 … 21 22 23