› Keskustelut › Metsänhoito › Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 225)
1 2 3 … 21 22 23

  • Jyrkkä EI tiheikkökasvatukselle!

    Lähetetty: 1.6.2012, 18:33

    Jälleen on julkaistu huolestuttavia raportteja koskien ensiharvennusten ja energiapuukohteiden korjuujälkeä.

    Korjuuvauriot ovat selvässä kasvussa ja energiapuistikoissa
    tilanne on jo kestämätön.Raporteissa keskitytään valitettavasti vain toteamaan tapahtunut. Syyt korjuun epäonnistumiselle ovat jääneet liian vähälle huomiolle.

    Joidenkin piirien mainostama tiheä kasvatus (yli 2000 runkoa/ ha + muu vesakko) on tehnyt korjuuolosuhteet ylivoimaisiksi. Sinne ja tänne taipuneet riukupuut kiilaavat kaadettavia runkoja säilytettäviä puita vahingoittamaan . Puuston vaatimaton järeytyminen pakottaa jättämään metsikön tiheäksi , jolloin työ vaikeutuu merkittävästi tilanpuutteen vuoksi . Riukuuntunut metsä puolestaan jää pohjapinta-alaltaan harvaksi jo pelkästään elinkelvottomien runkojen poistamisen seurauksena. Joissakin tapauksissa alitiheys on todettavissa jo ennakkoraivauksen jälkeen. Mitä tapahtuukaan , kun hakkuukone on tehnyt oman osuutensa? Kun tähän vielä lisätään korjuuajankohdan jälkeiset luonnontuhot , ei palstalla enää montaa runkoa/ riukua huoju.

    Varsin usein kuulee ja näkee syytettävän konetta tai kuljettajaa heikosta korjuujäljestä . Todellisuudessa vahingot aiheutuvat liian haastavista olosuhteista .
    Olisikohan syytä tarkentaa metsien kasvatusohjeita siten , että ne mahdollistaisivat onnistuneen korjuutapahtuman ilman ylivoimaisia ponnisteluja.

    TAVOITTEEKSI : Kasvatettavia runkoja korkeintaan 2000 / ha , ja vesakko tantereeseen jo vuosia ennen hakkuuta. Energiapuun kasvatuksen nimissä tapahtuva metsän pilaaminen on lopetettava heti alkuunsa . Se aiheuttaa vain kuluja ja mielipahaa kaikille osapuolille. Viedään kone palstalle vasta , kun sieltä on korjattavissa vähintään yksi rekkakuorma puita hehtaarilta . Tämä rekkakuormallinen pitää saada katkottua ja karsittua yhden työvuoron (8 h) aikana …ja luonnollisesti ilman korjuuvaurioita.

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Korpituvan Taneli 1.6.2012, 18:42

    Valitettavasti nykyisin on tullut yksi veruke lisää, jolla voidaan perustella metsän heitteillejättöä. Se veruke on: ”Määhän kasvatankin energiapuuta”.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta 1.6.2012, 19:07

    Ei heitteille vaan taimikon varhaisperkaus ja silloin noin neljätuhatta/ha ja siitä noin 12 metrin mittaan jolloin tehdään jopa ilman enää ennakkoraivausta varsinainen energiapuuharvennus.
    Ilmeisesti tämä oppiala ei ole vielä osunut suorittavan portaan eteen.
    Omani noin kymmenen ha-a alkaa olla parhaassa suoriteasennossa ja siitä jo yksi ostomies ylistäviä lausuntoja antoikin.
    Asioita voi ja pitää tehdä monella tapaa ja onhan nyt täällä Kokemäellä esim. testattu ennakkoraivauslisälaitetta kaatopäähän ja todettu sen nostavan energiapuuasennon kannattavuutta olennaisesti metsurityöhön verrattuna. Sillä tapaa tehtynä tuo olikin aivan ulkona kannattavuudesta.

    pihkaniska 1.6.2012, 19:35

    Nyt täytyy vähän kritisoida suorittavan portaan kirjoitusta.Jos halutaan mäntymetsistä laatua, on metsät kasvatettava nuoruusiällä tiheässä. Biovatti harvensi kaksi vuotta sitten v. -85 istutetun männikön, jolle ei oltu tehty mitään istutuksen jälkeen. Energiapuuta lähti 60-70 m3 hehtaarilta, ja jäävän puuston tiheys jäi n.1600 r/ha. Korjuuvauriot olivat aivan minimaaliset ja korjuujälki erinomaisen hyvä. Ostomie ei pitänyt tarpeellisena ennakkoraivausta.

    suorittava porras 1.6.2012, 19:35

    ..Harjavaltaan…
    Ensimmäiset energiapuukokeilut olen tehnyt jo yli kymmenen vuotta sitten ja olen tehnyt energiaharvennuksia useita vuosia normaalien harvennusten ohella. Motokokemusta on jo yli 20 vuoden ajalta Harvennan metsiä päätyönäni , en harrastuksena. Mielipiteeni perustuvat siis kohtalaisen vankkaan kokemukseen . Nämä kokemukset ja viimeaikainen kehityksen suunta metsien hoidossa on saanut minut aidosti huolestumaan metsänomistajien puolesta .

    Uusia asioita , kuten enrgiapuun tuottaminen, on ajettu maailmalle liian vähäisen tutkimuksen ja kokeilujen perusteella . Kun tähän on vielä lisätty tehokas etupainoinen markkinointi , on saatu tämä jämäkkänä tunnettu Harjavallankin mies hurahtamaan energia-aatteen lumoihin.
    Suuntaankin Harjavaltaan kysymyksen . Onko sama kuutiomäärä edullisempaa korjata 700 :sta rungosta vai 2000 runkoa keräilemällä ahtaammista väleistä? Ainakin jälkimmäinen vaihtoehto on johtanut siihen , että koneyrittäjien tulokset ovat pudonneet kolmasosaan tavoitetasosta energiapuun tultua mukaan kuvioihin . Alamäken on vaikuttanut myös harvennusten (hoitamattomien) osuuden lisääntyminen hakkuusuoritteesta.

    suorittava porras 1.6.2012, 20:05

    ”Pihkaniska ” on ollut onnekas! Harvennan parhaillaan toistamiseen männikköä , joka on harvennettu runsas 10 vuotta sitten . Rungot ovat kehittyneet kestäviksi luonnonvoimia vastaan ja poistettavaa tavaraakin tulee ihan mukavasti . Vain muutamia ohuempia runkoja on lumi painanut poikki….MUTTA ….vieressä on samanikäinen harventamaton palsta , joka on riukuuntunut jo pilalle hoitamattomana. Runsaan kolmanneksen rungoista on lumi katkonut aivan hiljakkoin. Kunnon metsää alueesta ei saa parhaalla tahdollakaan. Elävää latvusta on vajaa 20 % rungon pituudesta.

    Kun ollaan 180 metrin korkeudella meren pinnasta mitattuna , on tiheä kasvatus pikemminkin laatua(tai määrää) heikentävä menetelmä. Harvennuksen jälkeenkin saa olla sydän kintaan peukalossa vielä monta vuotta. Tulevaisuudessa voi ilmaston muutoksen myötä riski kasvaa tätä alempanakin . Tuuli ainakin kaataa herkästi tiheässä kasvaneita heikkojuurisia puita varmuudella harvennuksen jälkeen .

    jees h-valta 1.6.2012, 20:56

    Tässä nyt riitelee tuo maantieteellinen asemakin joten en nyt suorittavan portaan juttuja epäile. Minulla extraetuna tavallaan oli myös edellisen omistajan viimehetkien lannoitusinnostus joka jäi voimaa tuuppaamaan vielä seuraavaan puusukupolveenkin.
    Ja jos en olisi taajassa kasvattamaan lähtenyt minulla olisi karsea räkämännikkö. Mutta ahdistamalla lehtipuulla ja tekemällä hiukan myös jalostustoimia olen männyistäkin nyt jonkinmoisia kasvatuspuita saanut. Eri minkä sortin konemies sitten katsoo hyväksyvästi.
    Mutta valinnanvara on olemassa samoin kuin pihkaniskakin tuossa jo kirjoitteli. Painotan kyllä kernaasti myös tuota sanaa LAATU.
    Kyllä mänty on hyvä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa saada oksiaan tiputtelemaan. Ja siinä tuo taajakasvatus on aivan a ja o.

    Metsäkupsa 1.6.2012, 21:07

    Tiheikkökasvatus ja energiapuun kasvatus on yhtätyhjän kanssa.Valtion tukieurot vain palavat raippahakkuissa,jotka ovat useimiten tulosta raivauksen laiminlyönnistä.Viimetalvi oli hyvä esimerkki,riukumetsissä lumenpainamia/katkomia puita runsaasti.Hoidetuissa ja ajoissa harvennetuissa metsissä hyvin vähän.

    jees h-valta 1.6.2012, 21:30

    Nimenomaan ajoissa hoidetuissa. Tarkoittaa jo taimivaiheen varhaisperkauksen erittäin suurta tärkeyttä.
    Kuten on moni alan luennoitsija todennut (joita olen kyllä aktiivina kulkenut) sillä mennään vaikka ”maailmantappiin” eli antaa pelimahdollisuuksia jatkoon vaikka miten.
    Silloin vahvistetaan kaikkein eniten juuristoa ja eipä minulla kyllä mullistavia viimetalven ongelmia tuon suhteen ollutkaan.
    Joku koivu oli taipunut mutta ei tuo määränä ollut edes kuin muutamia hehtaarilla.

    jees h-valta 1.6.2012, 21:32

    Täälläpäin muuten ne ajoissa harvennetut menivät kokonaan uusiksi Tapanin myrskyn jälkeen. Eli suota siellä ja vetelää saattoi olla jo housussakin jos ei vakuutus ollut kunnossa.

    Nimetön 1.6.2012, 21:34

    Mäntytukin kasvatus monen sukupolven aikanen rojekti niin aivan turhahuoli että männyissä ois liikaa oksia, varmasti männikkö jossain vaiheessa käy kummiskin liika tiheänä ja vihreän latvuksen osuus pääsee liika pieneksi ja sitä vahinkoa on vaikea korjata.
    Eli jyrkkä ei tiheä kasvatukselle.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 225)
1 2 3 … 21 22 23