Keskustelut Metsänhoito Juurikäävän vaivaaman kuvion käsittely

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 137)
  • Juurikäävän vaivaaman kuvion käsittely

    Metsälakikritiikkikeskustelussa Anneli ja Pete käyvät kiinnostavaa keskustelua. Otan tähän otteet parista viimeisestä kommentista, koska mielestäni ne ansaitsevat oman ketjunsa.

    Pete:

    Edelleen peräänkuulutan tutkimustietoa siitä millä päätehakkuun lahoasteella kuusen viljely ei ole järkevää. Onko sinulla Anneli selkeää ohjetta?

    Itselläni on esimerkkinä 20ha kuvio, josta puolet uudistettiin 70-luvun alussa alikasvoksesta ja toinen puoli raivattiin ja istutettiin kuuselle. Ensiharvennus tehtiin pari vuotta sitten tuloksena se, että viljelyltä alalta lähti reilu 100mottia puuta ja tukkia siitä noin 30 mottia. Alikasvoksesta uudistetulta alalta lähti 60 mottia ja lahokuitua noin kolmannes. Poistetut tukkirungot olivat lähes poikkeuksetta lahoja. Molemmille kuvioille jäi 200mottia päätehakkuuta odottamaan, mutta alikasvoskuvion lahoprosentti nousee valitettavan isoksi. Viljellyllä alalla lakiraja jo täyttyy, eli päätehakkuunkin voisi tehdä. Viljelystä aikaa siis 41 vuotta.

    Pitäisin siis alikasvosten käyttöä lahon leviämisen kannalta huomattavasti isompana riskinä kuin kuusen viljelyä.

    Meillä olisi aivan valmiina tekniikka siihen, että lahopesäkkeet tunnistettaisiin paremmin. Nimittäin jokainen kaadettava puu leimataan jo nykyisin hakkuukoneella ja olisi hyvin pieni lisätyö tuottaa metsänomistajalle ”lahokartta” leimikosta. Toisin sanoen lahon puun kohdalle voisi digitaaliselle kartalle piirtää pisteen ja pisteen koko voisi määräytyä kannon koon mukaan. Omankokemukseni mukaan laho kertyy tyypillisesti hyvin pienialaisista ”pesäkkeistä”. Jos selkeä kartta olisi saatavilla, niin pesäkkeet voisi uudistaa koivulla ja miksei männylläkin kun valtaosa kuviosta voidaan uudistaa kuusella. Myös kannonnoston voisi kohdistaa lahopesäkkeisiin

  • Gla

    tupla

    Gla

    Mehänpoika viestiketjussa Onko nykyinen hirvipolitiikka ”yhteiskunnallisesti hyväksyttävää”?: ”Kuustahan tulee luontaisesti monesti pioneeripuuston alle toiseksi puustojaksoksi. Puuston alla kasvaessaan kuusiin kehittyy tiheäsyinen sydänosa, johon juurikääpä harvemmin leviää.”

    Tämän hetken käsitys päätehakkuuikäisen kuusikon tervehtymisestä on 40 vuotta. Jos alalle kasvatetaan lehtipuusto, jonka alle muodostuu luontainen kuusisukupolvi, mikä on tällaisen puuston ennuste? Kuusta alkaa näkyä alikasvoksena n. 10 vuoden ikäisessä taimikossa, joten vanhoissa kannoissa juurikääpä voi vielä hyvin. Tässä keskustelussa linkitetty artikkeli antaa aihetta pohtia tarkemmin kaksijaksoisen puuston käyttäytymistä. Seuraavassa viestissä lainaus Metsätieteen aikakauslehdestä 1/2002 (Tuula Piri):

    Gla

    Alikasvoskuuset istutuskuusia alttiimpia
    laholle

    Tyvilahopesäkkeissä juurikäävän tartuttamien taimien osuus oli suurempi alikasvoksessa kuin pituudeltaan samankokoisissa istutustaimikoissa (kuva 2). Myös tartunnan saaneiden taimien lukumäärä yhtä edellisen puusukupolven lahoa kantoa kohden oli suurempi alikasvoksissa (keskimäärin 4,5 tainta) kuin istutustaimikoissa (1,2 tainta). Nuorimmat juurikäävän tartuttamat taimikot olivat n. 10 vuotta vanhoja. Lahovikaisten taimien osuus kasvoi taimikon varttuessa.

    Johtuen todennäköisesti alikasvoskuusten pinnallisesta juuristosta, joka kärsii usein kuivuudesta, alikasvoskuuset olivat istutuskuusia alttiimpia kuurikäävän itiöinfektiolle. Alikasvoskuusissa itiötartunta oli lähes yhtä yleistä kuin juurikäävän leviäminen juuriyhteyksiä pitkin edellisen puusukupolven lahoista kannoista. Istutustaimikoissa rihmaston kasvu juuriyhteyksiä pitkin oli sen sijaan taudin pääasiallinen leviämistapa.

    Alikasvoskuusten juurikääpätartunnalle oli tyypillistä infektion rajoittuminen juuristoon ja tartunnasta huolimatta alikasvokset näyttivät ulkoisesti hyväkuntoisilta ja kasvatuskelpoisilta (kuva 3). Istutuskuusissa lahon leviäminen oli nopeampaa, mikä selittynee istutuskuusten paremmalla kasvulla. Mitä nopeammin puu kasvaa sitä nopeammin myös laho etenee puussa. Kun alikasvokset vapautetaan ja ne saavuttavat vapaana kasvavien kuusten kasvunopeuden, on todennäköistä, että myös niissä lahon eteneminen nopeutuu.

    Linkki:

    http://www.metla.fi/
    aikakauskirja/full/ff02
    /ff021042.pdf

    Gla

    Mekanismeja on monenlaisia, joten vastauskaan ei ole yksiselitteinen. Raivasin talvella ensiharvennusmänniköstä parimetristä alikasvosta pois, jolloin huomasin osan kuusista olevan lahoja. Tietoa kuvion historiasta ei ole, mutta ympäröivä kuusikko saattaa kärsiä lahosta. Jos männikköä on edeltänyt laho kuusikko, ei ainakaan tässä tapauksessa puulajin vaihto + alikasvoksen kasvatus olisi ollut toimiva ratkaisu. Toisaalta, ala oli pieni, joten minkäänlaista tilastopohjaa ei yksin tuon perusteella havainnolla ole. Ja voihan lahoa esiintyä muustakin syystä kuin kuusen juurikäävästä.

    A.Jalkanen

    Juuri näin Gla. Minäkin huomasin tuon riskin alikasvoskuusikoiden kasvatuksessa siellä toisen ketjun viestissä. Riski realisoituu tietenkin vain jos kasvupaikalla tai sen lähellä on juurikääpäsaastunta jo valmiina. Valitettavasti suurimmassa osassa eteläistä Suomea itiöitä liikkuu kesäisin. Siksi tuo alikasvoskuuselle mahdollisesti itiöistä tuleva tartunta on erityisen huolestuttava ilmiö ja hyvä että se tuli esiin. Sehän tarkoittaa että puulajin vaihto määräajaksi ei välttämättä auta, jos lehtipuuston alle syntyvät kuuset sitten kuitenkin saastuvat ilmateitse. Istutus on tällöin parempi tapa palauttaa kuusi kasvupaikalle.

    tamperelainen

    Mikä on riski Pirkanmaalla saada juurikääpä näin kesällä männyntaimkkoa(kylvetty) harventaessa?Suurimmat puut(rk) 7-10 senttiä.MK:n joissakin ohjeissa mainittiin,että alle 10senttiä on vielä turvallinen sienitartuntoja ajatellen.Harvenatteko tällaisia taimikoita kesällä?

    Pähkäilijä

    Käsittele kannot niin minimoit riskin.

    A.Jalkanen

    http://www.metla.fi/Metinfo/Metsienterveys/lahontorjunta/

    Sieltä klikkaa kohtaa Mänty vasemman reunan valikosta ja sieltä kuvaa 14 jossa kartta kunnista joissa suositellaan männylle kantokäsittelyä.

    Omassa ensiharvennusmännikössäni pyysin käyttämään käsittelyä vaikka tautia ei ole virallisesti vielä löydetty. Todennäköisesti kuitenkin esiintyy.

    tamperelainen

    Taimikkoni on raivaussahalla kaadettava.Aika vaikeaksi taimikonhoito sulanmaan aikaan menee,jos yrittää tehdä samalla kantokäsittelyä.MHY:n ja Metsuriyrittäjinen miehet eivät käsittääkseni tee mitään kantokäsittelyä 3-10 senttiseen kuusi ja mäntyraimikkoon?
    Vai olenko väärässä?Raivataanko tällaiset taimikot jäätyneen maan aikaan?

    Pähkäilijä

    Eipä noita raivaajilla ole uralevittimiä ollut kun jalkojen välissä korkeentaan. Mutta jos ei se nyt ole ainut ajankohta niin jätä suosiolla isänpäivän ja äitienpäivän väliseen ajankohtaan tuo raivaaminen.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 137)