› Keskustelut › Metsänhoito › Juurikäävän vaivaaman kuvion käsittely

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 137)
1 2 3 … 11 12 13 14

  • Juurikäävän vaivaaman kuvion käsittely

    Lähetetty: 19.2.2013, 11:54

    Metsälakikritiikkikeskustelussa Anneli ja Pete käyvät kiinnostavaa keskustelua. Otan tähän otteet parista viimeisestä kommentista, koska mielestäni ne ansaitsevat oman ketjunsa.

    Pete:

    Edelleen peräänkuulutan tutkimustietoa siitä millä päätehakkuun lahoasteella kuusen viljely ei ole järkevää. Onko sinulla Anneli selkeää ohjetta?

    Itselläni on esimerkkinä 20ha kuvio, josta puolet uudistettiin 70-luvun alussa alikasvoksesta ja toinen puoli raivattiin ja istutettiin kuuselle. Ensiharvennus tehtiin pari vuotta sitten tuloksena se, että viljelyltä alalta lähti reilu 100mottia puuta ja tukkia siitä noin 30 mottia. Alikasvoksesta uudistetulta alalta lähti 60 mottia ja lahokuitua noin kolmannes. Poistetut tukkirungot olivat lähes poikkeuksetta lahoja. Molemmille kuvioille jäi 200mottia päätehakkuuta odottamaan, mutta alikasvoskuvion lahoprosentti nousee valitettavan isoksi. Viljellyllä alalla lakiraja jo täyttyy, eli päätehakkuunkin voisi tehdä. Viljelystä aikaa siis 41 vuotta.

    Pitäisin siis alikasvosten käyttöä lahon leviämisen kannalta huomattavasti isompana riskinä kuin kuusen viljelyä.
    …
    Meillä olisi aivan valmiina tekniikka siihen, että lahopesäkkeet tunnistettaisiin paremmin. Nimittäin jokainen kaadettava puu leimataan jo nykyisin hakkuukoneella ja olisi hyvin pieni lisätyö tuottaa metsänomistajalle ”lahokartta” leimikosta. Toisin sanoen lahon puun kohdalle voisi digitaaliselle kartalle piirtää pisteen ja pisteen koko voisi määräytyä kannon koon mukaan. Omankokemukseni mukaan laho kertyy tyypillisesti hyvin pienialaisista ”pesäkkeistä”. Jos selkeä kartta olisi saatavilla, niin pesäkkeet voisi uudistaa koivulla ja miksei männylläkin kun valtaosa kuviosta voidaan uudistaa kuusella. Myös kannonnoston voisi kohdistaa lahopesäkkeisiin

    Tekijä
    Gla
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 11.2.2017, 06:05

    Maksajan mielestä kivet ja muut maa-ainekset on ongelma, oli kantojen käsittely sitten nimeltään haketus tai murskaus-

     

    Metsuri motokuski 11.2.2017, 15:37

    Yleensä kantoja ja energiapuuta käsitellään rumpuhakkurilla jossa kyllä kivillä on aikamoinen vaikutus terien kuntoon. Voi olla että on muitakin haketustapoja . Jätkä varmaan pystyy valottamaan asiaa enemmän ketä se sitten kiinnostaa.

    Jätkä 11.2.2017, 15:45

    Kantojen hakettaminen rumpuhakkurilla on kyllä epätoivoista puuhaa, niin tehokas kuin se hakkurina onkin, sillä se edellyttää terävät terät.

    Hakkuutähteiden hakettaminenkin on aika hupaa terille, koska helposti risujen joukossa näyttää olevan maata mukana.

    Toki kivet ja maa ovat poltossa haittana ja häiriöitä tekevänä, mutta murskassa on lähes samantekevää, vaikka sinne heittelisi nyrkinkokoisia kiviä tasaiseen tahtiin.

    Minulla on sellainen ominaisuus, että minun on lähes pakko pysähtyä katsomaan esim haketusta ja varsinkin jos kone on pysähdyksissä, haastattelen kuskia, siinä yleensä paljastuu KO seikat.

    Gla 25.12.2023, 08:37

    Kiinnostavaa, miten kehitys kehittyy. Jokunen vuosi sitten enintään 10 cm kuusten energiahakkuut ilman kantokäsittelyä oli ok. Sitten raivauksissa puhuttiin 5 cm suosituksesta. Nyt Totta ja tarua metsänhoidosta-artikkelissa  neuvotaan raivaamaan kuuset pakkaskelillä.

    Järki voittaa metsänhoidon ohjeistuksessa. Mikä on estänyt asiantuntijoita tähän saakka, kun maallikko peruskoulupohjalta on päätynyt samaan jo kauan sitten.

    Panu 25.12.2023, 11:06

    Olen ihmetellyt samaa. Syksyllä 2020 jouduin vääntämään ison puunostajayhtiön kanssa pitkään ennenkuin suostuivat tekemään tilaamani ennakkoraivauksen sen verran myöhään syksyllä ettei lämpötila enää nouse +5 yläpuolelle. Vetosivat vaan metsälakiin, joka sallii ympärivuotiset raivaukset. Onhan se tietysti hankalaa kun raivattavaa riittäisi ympäri vuoden. Raivaussahoihin on saatava kantokäsitttelylaite.

    A.Jalkanen 25.12.2023, 11:24

    Erittäin hyviä näkökohtia edellä. Kaikkein viheliäisin on männyn juurikääpä, johon ei ole oikein korvaavaa puulajiakaan tarjolla. Pitäisikö meidän pyrkiä sopeutumisen sijaan juurikäävän pois kitkemiseen eli torjuntaan? Jos alueella ei olisi paljoa kääpien tuottamaa itiölaskeumaa ilmassa, taimikonhoitoa voisi tehdä ympäri vuoden havutaimikoissa. Tarvittaisiin pikatesti, joka kertoisi onko tänään juuri tässä kohdassa turvallista kaataa puita.

    Torjunta tarkoittaisi kääpiä poistavia metsänhoidon menetelmiä. Ihan ensimmäiseksi pitäisi lopettaa kuusen uudistaminen kuusenjuurikäävän saastuttamille kohteille. Toiseksi niillä tulisi poistaa kuusen kannot ja männynkäävän alueilla varmaan sekä männyn että kuusen kannot. Kolmanneksi puulajin vaihto lehtipuihin muutamaksi vuodeksi. Toinen pikatesti maaperän tutkimiseen: onko taudinaiheuttaja vielä siellä vai joko kuusen voi sallia uudelleen?

    Tämä tauti kannattaa aina muistaa, kun etelään tuputetaan jatkuvapeitteistä kasvatusta ja avohakkuun rajoituksia. Juurikääpää on myös turvemailla.

    suorittava porras 25.12.2023, 11:56

    Eiköhän olisi viisainta pitää tuo ylimääräinen havupuuaines kurissa taimikkovaiheesta alkaen. Sormenvahvuisena poikki niin ei tarvits kantokäsittelyä eikä ennakkoraivaus aiheuta tarvetta kantokäsittelylle.

    Aikamoinen palauteryöppy tuli aikoinaan siitäkin ,kun toivoin ,että ennakkoraivaus toteutettaisiin( jos tarpeen) vähintään vuosi ennen hakkuuta sopivalla (pikku pakkanen) kelillä eikä jo moton touhutessa palstalla kesähelteellä. Vähimmällä vaivalla ja seurauksilla selvitään ,kun taimikosta alkaen asiat pidetään hallinnassa.

    A.Jalkanen 25.12.2023, 12:02

    Suorittavalla hyvä täydennys joka pelittää, paitsi männyn kylvöalueita joutuu harventamaan.

    Pete 25.12.2023, 12:21

    <p>Nythän nämä lahokartta-ajatukset ovat jo toteutumassa tyvituho -hankkeen myötä. GPS paikkatieto saadaan jo moton kourasta ja GPS on myös muokkauskoneissa ja haluttaessa istutusporukankin käytössä. Kylvölaite olisi hyvä olla kaikissa muokkauskoneissa matkassa ja kylvää voi vaikka ajankohta ei aina paras olisikaan. Tässäkin paras on hyvän pahin vihollinen.</p><p> </p><p>Toivottavasti kaadettaessa lahojen kantojen paikkatieto siirtyy riittävän sujuvasti eri järjestelmiin ja tietoon perustuen voidaan tulevaisuudessa tehdä oikeita päätöksiä, kuten alikasvoskuusien raivaukset. </p>

    Visakallo 25.12.2023, 12:37

    Parikymmentä vuotta on tullut pelattua jo varman päälle ja nostatettu kuusikkojen kannot. Vain muutamiin täysin terveisiin kohteisiin on istutettu kuuset. 70% alueista on istutettu koivulle, 20% kylvetty männylle.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 137)
1 2 3 … 11 12 13 14