Keskustelut Metsänhoito Juurikääpäisen kuusikon uudistaminen savimaalla

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 66)
  • Juurikääpäisen kuusikon uudistaminen savimaalla

    Jos on tällainen tilanne – lahovikaisen kuusikon päätehakkuu alavalla savikolla, kuten valitettavan usein on, miten toimitte?
    Metlan tutkijoiden mukaan rauduskoivu on huono vaihtoehto paitsi turpeelle myös hienojakoiselle kivennäismaalle.

    Oman jälkiviisaan näkemykseni mukaan hieskoivun jalostukselle olisi ollut jopa suurempi tarve kuin rauduksen kohdalla.

  • Puun takaa

    Missä asiassa oikeassa?
    Jos tarkoitat lehtipuun kasvatusta, minä olen siinä aika paljon pidemmällä.
    Keskustelut vain menevät niin, että Jesse kehuu omia ratkaisujaan ja kritisoi toisten tekemisiä.
    Sen jälkeen joku vastaa kritiikkiin.
    Aloite on lähes aina Jessen.

    jees h-valta

    Kun hetken mietin taitaa olla mahdollista että alkaa puntti tutista. Onhan jäävä vuosi 2013 kuin luonnon pienoisnäytös koko ”komeudessaan” lähes kaikista mahdollisista tuhoista jotka ovat koskettaneet pahiten nimenomaan kuusimetsiä ja joidenkin mielestä juuri arvokasvatusvaiheessa. Eli kuuskymppisiä ja yli.
    Minä vain taidan tällä paikkakunnalla olla ”etuoikeutettu” näkemään ne aika pienellä pinta-alalla eli muutaman kymmenen tuhannen hehtaarin alueilla. En juurikaan täällä raiskaamatonta kuusikkoa näe kuin pienialaisina. Männiköt taas kohtuukuntoisia mutta toki kärsivät kasvullisesti kesän kuivuudesta ja saasteiden vanhasta kuormituksesta. Neulaset varisivat kesken kesää runsain mitoin ja saattoi niissäkin jotain itikkavaivaakin lievästi olla.
    Täällä toki nuoret harvennetut kuusikot saivat lukuisista myrskyistä myös lisäharvennusta. Onhan myös selvää että jatkuva nuljutus tuhoaa niiden pystyssä olevienkin hienojuuristoa.

    Puun takaa

    Ota kuitenkin Jesse ihan rauhallisesti, on näitä erikoisia vuosia ollut ennenkin.
    Esim. 70-luvun alkupuolella oli yksi talvi, ettei talvea tullut oikeastaan ollenkaan.
    Tammikuussa oli nurmikot vihreänä.
    Silloinkin peloteltiin vaikka millä, mutta tässä vain ollaan.
    80-luvulla oli kaksi pirun kovaa pakkastalvea peräkkäin ja kaiken kukkuraksi erittäin kovat keväthallat, jolloin jopa männyntaimia paleltui.
    1860-luvulla oli kaksi hyvin poikkeuksellista vuotta peräkkäin, kun kunnon kesää ei tullut ollenkaan.
    Silloin seurauksena oli suuret nälkävuodet, mutta elämä jatkui silloinkin.

    jees h-valta

    Kasvatan kuusikoita pienialaisesti kuten aiemminkin olen todennut lehtipuun ohessa paikoissa joissa se luontaisesti viihtyy. Ja luontaisesti myös syntyy. Yhtäkään kuusta en ole koko metsänkasvatusurani aikana istuttanut taimina paitsi yhden jonka UPM lahjoitti jossain tilaisuudessa. Sen laitoin kasvamaan hyväntahtoisen ja humaanin heidän silloisen ostomiehensä muistoksi. Yhden kaupan kerkesimme tehdä. Siitä muistona yksi kuusi kasvaa h-haavikon joukossa tarkan silmälläpidon alaisena.
    Kaippa se kuusen kasvatus sitten menee muutaman kymmenen vuotta lehtipuun rinnalla. Mutta edelleen on hakkuut pääasiassa ja muutamia hehtaareja sitäkin vielä kipataan. Kyllä kuvia tulee mutta ensin tuoreammat kuvattavat.

    jees h-valta

    Ei nämä säät minua hetkauta. Tiedänhän minä nämä ja pärjään erinomaisesti sen suhteen. Minulla ei metsät ole enää herkässä vaiheessa vaan olen niitä onnistunut oikea-aikaisesti uudistamaan.
    Ja jatkuu -14 vuonnakin.

    Gla

    Selväksi on tullut se, että kaadat Jees kuuset kun ne alkaa lähestyä 04 luokkaa. Parin päivän päästä tuo on jopa laillista. Mutta haluatko ottaa kantaa siihen, mikä on hyvä tapa toimia lahoa kuusikkoa uudistettaessa savimaalla ja miksi se on hyvä tapa? Raudus, hies, haapa, joku muu? Mihin vedät rajan sen suhteen, mikä on riittävän lahoa, jotta se vaatii erityistä huomiota.

    Savimaitahan tällä kulmalla riittää.

    jees h-valta

    Olen itse kasvattanut hybridihaapaa niin savisissa maissa että on itseäkin hirvittänyt että onko mahdiksia vaiko ei. Kaikki aivan hyvässä kasvussa. En ole vielä sitä rajaa löytänyt mihin tuota puuta ei voisi istuttaa. Onko sitten tyhmää vai ei mutta on ollut pakko hiukan kokeilla kun ei tietopohjaa kovin paljon ole kattavasti ollut. Varoituksia savisen maan huonommuudesta on kyllä ollut mutta en ole omissa mitään eroa huomannut. On jopa savisissa ojamättäissä lähtenyt vaikkei istutuskuokkaa ole saveen meinannut saada menemään. Aivan puhtaassa saveen ”poratussa” on useita taimia lähtenyt kasvuun.
    Alkuun hiukan kauemmin juroo mutta itse kasvu on jopa kovaakin.
    Hieskoivu on toinen jokapaikan puu.

    Gla

    Onko hieskoivun kasvatus savimaalla kannattavampaa kuin rauduksen? Entä mitä pidät ajatuksestani kasvattaa mäntyä?

    jees h-valta

    Mäntyä en muista nähneeni edes luontaisesti paikoilla joissa savi selkeästi pohjana. Voisi olla kokeilun arvoinen ja tulla laadukkaaksikin. Kyllä mielestäni koivuista hies kasvaa savipohjalla paremmin. Raudusta on vaikea saada edes kasvunlähtöön. Tietenkin näissä näkemissäni kohteissa on myös eläimet olleet jatkuvana riesana joten hies on toki siinä mielessä vähän hämäävä. On yksi koivikko josta nyt on yritetty tehdä loppuviimeksi kuusikkoa tosin huonolla menestyksellä sekin valtavan heinäkonton vuoksi. Ei omissa vaan ohikolkumatkan varrella.

    Gla

    Savissakin tuntuu olevan eroja. Isälläni on pari hehtaaria savipellolle istutettua 40-vuotiasta koivikkoa. Ihan kohtuullisesti on kasvanut, koska puusto on pääosin tukin mitoissa ja suoraa. Mitattuja lukuja ei tuosta ole käytettävissä, mutta mitenkään puustoa katsomalla ei voi sanoa, etteikö koivu savessa kasvaisi.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 66)