Kyllä kuusikot kannattaa pistää nurin, niin vaarallisia näyttävät tälläkin vitjalla olevan. Nurin vaan ja antaa maatua siihen.

Metsäntutkimuslaitos antaa hyviä uutisia itäisestä naapuristamme. Kun ei tehdä mitään pitkään aikaan metsät muuttuvat lehtipuuvaltaisiksi ja pelätyt kuuset eivät enää aiheuta jännittämistä ja pelkkotiloja aroille metsänomistajille.

Niin että ottakaa rennosti, alkakaa pelaamaan tikkiä tai pankkipokeria niinkuin menestyneimmät suomalaiset tekevät, metsässä ährääminen on tosi out nykyään.

<<<Timppa: "Jos siellä juuristossa kaikkialla on sieniä, niin miksi sitten vain osa puista varioituu?"

Kyse lienee ihan normaalista luonnon toiminnasta, jossa kaikilla eliöillä on vastustuskykyä tuholaisia vastaan. Ei kaikki meistäkään sairastu supermarketin jouluruuhkassa, vaikka taatusti siellä liikkuu jos jonkinlaista pöpöä.<<<

Jos noin on, että kaikki kuuset eivät saa sienitartuntaa, niin miksi sitten ei ole jalostettu juurikääpää ketsävää kuusikloonia.

Olen aina kritisoinut suomalaista metsänjalostusta.
Mitään ei ole tehty esim hallakestävän tai suopursuruosteen kestävän kuusen jalostamiseksi.

Itsekkö tuota pitää aloittaa hallankestävän kuusen jalostaminen?
Täällä Länsi-Kainuussa ilman suojapuustoa on turha kuusta kasvattaa. Nytkin noilla minun kuusen istutuksilla jokaisena kolmena viime kesänä halla on vioittanut osaa taimista.
Ja viime kesän halla oli niin ankara, että kaikki kuusentaimet menettivät kesän kasvut paikassa, jossa on 10m tiheä määnytaimikko ja 2–3m koivu-ja pajuvesakko vielä pohjalla.
Puhumattakaan avoimemmista paikoista.
Lisäksi on ollut supursuruoste-epidemia kesinä 2010 ja 2012.
Eli kuusen taimilla menee nyt myös ensi ikesä mukaan lukien viisi vuotta juroessa ilman kasvua.
Lisäksi suurella osalla isommistakin kuusentaimista latvatkin ja samalla tyvitukkikin on pilalla.
Enää en kuusta istuta mihinkään.
Nyt riitti.

Viime kesän halla oli tietenkin hyvä kuusen jalostajalle eli jos löytyy hallan kestäneitä kuusentaimia, niin niitähän tietenkin pitää valita jalostukseen.
Ja löytyihän niitä ja useita.
Lukijoiden kuviin lähetin kuvan yhdestä avoimella paikalla yli metrisestä kuusen taimesta, jonka yksikään vuosikasvu ei vaurioitunut, mutta ympärillä olevat pitemmätkin kuuset menettivät kaikki vuosikasvut hallan panemana.

http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat/Kuva/?imageId=816&index=287

Timppa: ”Mielenkiintoista oli tutkimustulos, että luontaisesti syntyneet alikasvuskuuset olivat jo pieninä juurikäävän saastuttamia paljon suuremmassa määrin kuin istutuskuuset. Herättääkö kenties ajatuksia, kun harkitaan jatkuvaa kasvatusta!!!”

Niin, kuka olikaan eräs artikkelien kirjoittajista?

Timppa: ”Olisiko mahdollista kehittää paremmin juurikääpää vastustavia kuusentaimia valitsemalla siemenainesta puista, joihin laho ei ole iskenyt?”

Luulisi olevan mahdollista ja muistaakseni jotain tuon suuntaista tutkimusta on vireillä. Tuore havainto juurikääpää torjuvista sienilajeista on ehkä vielä kiinnostavampi, koska siinä saattaa olla potentiaalia suojata jo olemassa olevaa puustoa.

Linkki uutisen:

http://www.metla.fi/uutiskirje
/metpro/2013-6/uutinen-1.html

<<<Lisäksi on ollut supursuruoste-epidemia kesinä 2010 ja 2012.
Eli kuusen taimilla menee nyt myös ensi ikesä mukaan lukien viisi vuotta juroessa ilman kasvua.
Lisäksi suurella osalla isommistakin kuusentaimista latvatkin ja samalla tyvitukkikin on pilalla.
Enää en kuusta istuta mihinkään.
Nyt riitti.<<<

Kohtalon ivaa on vielä tuo, että nämä kolme viimeistä kesää olisivat olleet lämpöolosuhteiltaan ja kosteudeltaan täällä kautta aikojen parhaat kasvulle, mutta pienempi kuusi ei ole päässyt kasvamaan yhtään tänä aikana.

Jees: ”Hiukan on ollut huomattavissa ”kuusiuskovien” horjuvaa uskoa tulevaisuuteen kuten Kantonakin tuossa hiukan kärjisti.”

Toivottavasti juurikääpäkeskustelu ei mene kuusen ja koivun paremmuudesta kinaamiseen. Voidaan ihan hyvin aloittaa toinen keskustelu, jossa verrataan kuusen kasvattamiseen liittyviä riskejä koivun tukkiprosenttiin, mutta ei pilata tätä keskustelua.