› Keskustelut › Metsänhoito › Juurikääpäisen kuusikon uudistaminen savimaalla

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 66)
1 2 3 … 5 6 7

  • Juurikääpäisen kuusikon uudistaminen savimaalla

    Lähetetty: 22.12.2013, 11:29

    Jos on tällainen tilanne – lahovikaisen kuusikon päätehakkuu alavalla savikolla, kuten valitettavan usein on, miten toimitte?
    Metlan tutkijoiden mukaan rauduskoivu on huono vaihtoehto paitsi turpeelle myös hienojakoiselle kivennäismaalle.

    Oman jälkiviisaan näkemykseni mukaan hieskoivun jalostukselle olisi ollut jopa suurempi tarve kuin rauduksen kohdalla.

    Tekijä
    hikoileva torso
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Pähkäilijä 22.12.2013, 11:48

    http://www.metla.fi/tapahtumat/2012/bio-loppuseminaari/pdf/BIO_19-4-2012_05-Niemisto.pdf

    turhat välilyönnit pois niin tuossa on hieskoivukasvatuksesta tuloksia.Tosin nuo on tehty turvemailla, mutta hieskoivulle kelpaa savikin.

    vänkäri 22.12.2013, 11:52

    Samaa tuumailen itsekkin. Jonkinverran näyttää lahoa kuusista löytyvän. Alavaa rantasavikkoa on tämäkin kuvion kulma. Tapana on kyllä ollut pistää aina kuusen jälkeen koivulle, kuusi tulee sitten ajastaan perässä itsestään. Tuleehan siihen hieskoivua rantapuitten kylvämänä mutta pelkkänä hieskoivikkona vähän pistää miettimään.

    metsänvartija 22.12.2013, 13:24

    Koivusta tulee huono hienijakoisella maalla, kuivuus koittelee.

    Mites toi hybridihaapa?

    Timppa 22.12.2013, 13:30

    Onko maapohjan märkyydellä vaikutusta juurikäävän esiintymiseen? Meillä mäkisillä mailla sitä ei juurikaan esiinny. Parantaisiko kunnon ojitus tilannetta? Onko tutkittu?

    Tuolla toisaalla Anton uhoaa Sahalan maiden kuusi-koivuvuoroviljelystä. Jos rauduskoivu ei kosteassa maassa menesty, niin mikä on tilanne Sahalassa? Siellähän ojia on vähintään 100 m/ha.

    Puun takaa 22.12.2013, 15:36

    En tiedä tutkimuksista, mutta omat havainnot ovat Timpan havaintojen suuntaisia.
    Ihan karvahattujärjellä ajateltuna kunnossa oleva vesitalous ei varmastikaan ole puiden terveydelle ainakaan haitaksi.
    Kunnon ojitus ja kookkaat mättäät tarjoavat puille hyvän kasvualustan ja mahdollisuuden pysyä terveenä.

    metsänvartija 22.12.2013, 16:26

    En minäkään, metsänhoidosta on havaintoja. Uudistaminen magiaa.

    vänkäri 22.12.2013, 21:45

    Pientä nurkkaa ei oikein kaivurin voimin kehtaa mätästää. Löytyyhän tosin se vanhan hyvän ajan ojakauha, sillähän niitä vanhoja laitumia kuokittiin kun ei edes aura painunut niihin kivikoihin. Vesi ei haittana ole vaikka alavaa onkin, kokemus on osoittanut että tämän tyypin ruosteisissa savikoissa oja liestyy umpeen pahimmillaan ensimmäisenä keväänä. Laho lienee vanhojen ajelemisten ja juontamisten aikaansaannosta. Tukkirungot ovat terveitä, kuiturungot sitten eivät.

    kuusessa ollaan 22.12.2013, 22:16

    Entäs sitten pikainen kasvatus vaikka tervaleppää tai harmaaleppää, sellainen 15-20 vuotta ja sitten jälleen kuuselle?
    Hyvä suora leppä kelvannee hyvin savusaunakäyttöön tai peruspilkkeeksi.

    vänkäri 22.12.2013, 23:01

    Tervaleppää kasvaa sekapuuna rantametsissä. Parhaat alkaisivat olla kohta sahattavissa. Vauhdikkaimmin ne näyttäisivät nousevan vanhoissa rantapenkoissa ja melkein rantaviivalla. Toisaalta kivenheiton päässä on kuuselle istettu vastaavanlainen savikkopelto, jossa koivu näyttäisi viihtyvän vähän liiankin hyvin. Joten jospa valjastaisi verkun ojakauhan eteen ja kokeilee koivulla. Tuon kokoisessa alassa ei talo rattaille joudu vaikkei onnistuisikaan. Kuusta ilmestyy alle luultavasti tässäkin, metsänreuna ei ole kaukana. Jos ei taas joku myrsky lisää kaatele.

    Gla 23.12.2013, 05:52

    Ehkä kiinnostavin malli on männyn istutus 3000-4000 kpl/ha. Ensiharvennus normaalia aikaisemmin, jonka jälkeen laadun pitäisi olla kohtuullista tukkipuiksi kasvatettavissa yksilöissä. Käynnissä on koe, jossa rehevälle pohjallä pohjalla on näin tehty ja alustavien tuloksien mukaan kannattavuus ei ole normaalia viljelymetsää heikompi.

    Ensimmäinen aihetta koskeva googlella löytynyt linkki on tässä:

    http://www.tapio.fi/blogi
    ?id=15547542

    Metsälehtikin aiheesta jokin aika sitten (2009-2010?) kirjoitti ja nyt kun ensiharvennus on tehty, voisi kirjoittaa uudestaan.

    Jos ajatusta peilaa Antonin mainitsemiin Sahalan systeemeihin, myös männyn alle tulee herkästi kuusialikasvos, joten tavallaan kaksi päätehakkuuta lyhyen ajan sisään on siinäkin teoriassa mahdollista toteuttaa. En ole perehtynyt männyn kasvatukseen hienojakoisilla mailla, joten ketään en ala neuvomaankaan. Tämä on kuitenkin selvittämisen arvoinen ja mielestäni kiinnostava vaihtoehto. Riskinä on ainakin se, millaisilla korjuukustannuksilla ensiharvennus toteutuu, koska litrakoko on vaatimaton.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 66)
1 2 3 … 5 6 7