Juttuvinkki Metsälehdelle

Sain naapurilta jokusia ketjuja, samalla katsoin ja teroittelin vähän omia käyttövarastoja, ja perintöketjuja. Onneksi lähes kaikki nämä .325 jaolla, ja 56 lenkkisiä. Loput tunnistaa heti, ja laitoin syrjään. Mutta yksi omakin saha on jossain vaiheessa ollut 1,3 mm vetolenkillä, toinen 1,6 millisellä. Käytettyjä likaisiakin ketjuja, ei ollut yksikään paketissa, niin ei ollut niistä apua.  Ei ollut metsälehden jutussa, mitä  tarkoittaa seuraavat vetolenkeistä löytämäni merkinnät: D2,21,22,95,2C,34,25,5 olisihan nuo itse ketjuissakin olevat merkinnät voinut käydä läpi, aika harvoin viitsii laatikoita säilytellä, eikä siellä kuitenkaan ole se laatikon ketju, vaan joku muu, ehkä se pois otettu, mahdollisesti laipan vahdon yhteydessä. Se taisi olla niin, että narrowkerf ketju vaatii oman laippansa, mutta tavallisen ketjun voi laittaa kapean laipalle? Ja onkos se vetorissa 3/8 ja 3/8 picolle sama?

Nyt tarvitsisi sitä kokemusta ja näkemystä! On vanha Sthil 260, joka käy ja kukkuu oikein hyvin, mutta laippa ja ketju pitäisi uudistaa, eli kysymyksessä on huomattava metsätilan investointi. Saha viettää suurimman osan ajastaan varastossa, mutta silloin kun sitä joskus käytetään, se on aika kovilla, eli sillä silputaan jokunen pystyyn kuivanut,  tuulenkaato tai pihakoivu 30 cm pätkiksi. Suurimpia pöllejä tulee pienittyä pituussuunnassakin. Eli onko laipoissa ja ketjuissa paljonkin eroja? Laitetaanko sellaiset, joissa lukee Stihl, vaiko joku muu nimi? Kuinka paljon tälle investoinnille on neuvoteltava rahoitusta?

Onko Visa hieman turhautunut ”ketjukeskusteluun”. Saattoi mennä hieman piruiluksi tuo viimeinen kommentti. Olikohan näin?

No tämän nyt tiedätkin, mutta olkoon. Sthiliin sen oma ketju ja laippa, maksoi mitä maksoi.

Veljekset Keskisellä kerran myyjä tyrkytti minulle jotain halpis ketju-laippa pakettia, en muista merkkiä. Sanoin viimein, että voin minä siitä kaupat tehdä ja paketin maksaa, mutta kaupan ehtona on se, että minun ei tarvitse viedä pakettia kotiin.

Testasin puuilon timanttiviiloja, 4,8 ja 5,5 mm. 5,5 millisellä teroitin uusia käyttämättömiä raivurin teriä, Grinsholmin ja Bahcon terät. Näissä on ollut kovaksi karjenneita joukossa, sellaisien ensi teroitus metsässä sillä ainoalla viilalla ei ole herkkua, yleensä viila on pilalla, kun terästä on 1/3 terotettu. Aloitin timantilla, mutta aika äkkiä menetelmä vaihtui siihen, että varovasti kokeilin eka normiviilalla, ja jos tuntui kovalta, pyyhin sitten siitä hampaasta timantilla. 4,8 viilasin sahan tiikeriketjuja eli kiinalaisia/ vinkuintialaisia, huonoja halpisketjuja. Näissä kovat hampaat myös ongelma. Olisi pitänyt viilata jo uutena puhtaana, aika usein piti viila puhdistaa, puri kyllä. Eli kova pinta timantilla, ja loppputeroitus normaalilla. Tuntuu että viilat eivät ole kovin pitkäikäisiä. Ei yleiskäyttöön, mutta ihan hyvä olla pakissa tuollaisetkin. Kovapalaan en koittanut, mutta sellainen vaikutelma jäi, että siinä hommassa voisi tahti olla viila/ teroitus.