Keskustelut Tekniikka Juontaminen (vinssaaminen)

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 189)
  • Juontaminen (vinssaaminen)

    Olen kysellyt saaripalstan hankintahakkuuseen vinkkejä ja jatkan samalla linjalla. Tarkoitus olisi vinssata puuta jäälle ja jäällä kuormata kuljetukseen mantereelle. Vinssimatkaa enimmillään 20 m. Siis latvasta mitattuna kun rungon kaataa niin lähelle jäätä kuin mahdollista. Ilmeisesti runkoja kuitenkin yleensä vinssataan tyvi vinssiin päin? Onnistuuko toisin päin? Onko järkevää vinssata kokonaisia runkoja? Oksineen vai ilman? Periaatteessa oksathan voivat esim estää vinssattavaa puuta kaivautumasta lumeen? Tässä kohteessa ei tarvitse sääliä jäljelle jääviä puita ja niiden ”naarmuuntumista”. Millainen vinssi? Ymmärrän sen, että voima ja nopeus ovat vastinpareja. Esim. Farman pienen hydraulivinssin vetoteho on ”vain” 600 kg, mutta nopeus melkoinen. Tässä tapauksessa nopeus ei niin kriittinen, mutta jopa parin kuution runkoja pitäisi saada vinssattua. Entäs vinssauksen vetokohdan korkeuden merkitys? Jonkinlainen vinssipyörä rantapuihin korkeammalle kiinnitettynä? Juontokartiot?

  • A.Jalkanen

    Työturvallisuus ennen kaikkea. Tuollaista savottaa ei kannata vasta-alkajan tehdä yksin. Hyviä neuvoja edellä – esimerkiksi kuituköysi vaijerin sijaan!

    Hevoskuljetus olisi talvella toimiva tapa, ja ajourat saareen voisi raivata hevoselle kesällä valmiiksi (työturvallisuus!), mutta hevoskyyti puille voi olla vaikea löytää.

    Jätkä

    Joskus ajettiin Valmet Terralla (Linkku-Valmet) avohakkuusavottaa. Metsurit kaatoivat puita niin, että noin puolet olivat takatyvisiä ja puolet etu- . Vaijeri oli 16 millinen ja vinssi 8 tonninen. Yleensä vedettiin kertavedolla 6 – 8 runkoa perään, jos kaikki olisivat olleet etutyvisiä, niin ne eivät olisi mahtuneet traktorin levyiseen nippuun. Emme siis ajaneet risuja, joita Jeessi ajelee juontokourallaan, vaan pienimmät rungot olivat kolmen tukin kokoisia + latva. Suurimmista tuli 6 tukkia helposti. Kuorman koko 5 – 8 kiintoa.

    Vaijeri vedettiin jokaisen rungon kautta, sitoen ne sidontavaijereilla juontovaijerissa oleviin solkiin. Rungoista suurin osa oli kaadettu niin, että niiden sidontakohta oli toisen / toisten runkojen päällä.

    Ensimmäiseksi lähti kaikkein kauimmainen runko liikkeelle – kun se tuli seuraavan rungon luo, se täräytti sen irti lumesta, ja niin käytännössä kaikki.  Kuorma niin ylös kuin saa ja menoksi. Joskus kuorma juuttui, kun traktori laskeutui esim monttuun, silloin annettiin vaijeria ja kun päästiin sopivaan kohtaan, taas kelattiin  – ehkä ajettiin samalla, jos voimaa riitti.

    Tehokas menetelmä siihen aikaan, mutta vaati aina kaksi henkilöä.  En oikein usko, että 16 millisen vaijerin korvaajaksi löytyisi yhtä lujaa kuitunauhaa kohtuuhintaan. Noissa autotrailereissakin tahtoo narut katkeilla, vaikka laskettu kesto on tuplaten.

    Puuki

    Jos on pakko käyttää mönkijää tr:n sijasta heikon jään takia, niin sitten ihan vain vetämällä puu kerrallaan. Ketjut mönkijään ja jokin juontosuppilo tai juontopulkka , tyvi siihen ja menoksi. 2 -kuution puu voi  jäädä metsään ellei pätki valmiiksi.   Pienempien kanssa onnistunee kokorunkoinakin.   Ei taida mönkijän metsäperäkärryyn saada 500 kg:n tukkia nostettua kyytiin?

    A.Jalkanen

    Puuki oikeassa: kyllä mönkijä varmaan korvaa hevosen! ?

    jpjulku

    Kiitos jo tähänastisista neuvoista, vinkeistä, kokemuksista ja näkemyksistä. Saaren rannat ovat paikoin melko viettäviä, mikä auttaa paljon. Mönkijän omassa vinssissä on vetotehoa kaiketi noin tonni. Täytyy kärryyn viritellä toinen vähän riskimpi sähkövinssi, jossa vetopiste olisi vähän korkeammalla. Kalliitahan nuo sähkövinssit eivät ole. Hitaita toki varmaan ja nähtäväksi jää, jaksaako mönkijän laturi syöttää tarpeeksi virtaa.

    Berza, Trajukan kaveri vain totesi, ettei 3100:sta saa. Saksassa ja Ruotsissa noita näyttää olevan liikkeissä myynnissä. Olisiko poistuva malli, mutta jälleenmyyjillä yksittäiskappaleita omissa varastoissaan. Tuo 3100 mallina kiinnostaa siksi, että painoa vain 800 kg, mutta tehoa kuitenkin 31 hv. Itse kun olen nyt tekemässä lähinnä näitä saarihommia, jolloin paino on tietenkin kriittinen tekijä. Täytyy kuitenkin vielä miettiä noita isompia malleja. Olet siis ollut tyytyväinen omaan Branssoniisi. Millainen kärry sulla on perässä? Jos haluat enemmän kertoa kokemuksistasi, niin mun maili on jari-pekka.julkunen@varma.fi ja puhelin 0405046181.

    jpjulku

    Kyllä on tarkoitus dyneemaköydet laittaa vinsseihin. Vinsseissä myös kauko-ohjaukset, eli ei tarvitse itse törötellä tulilinjalla.

    Puuki, kärry on omatekemä, ja selvästi järeämpi kuin mönkijöihin tarkoitetut kärryt. Farma 4.2 nostaa metristä 1580 kg ja neljästä metristä vielä 490 kg. Kärryssä on erikoisuutena Black Bruinin napamoottorit. Tarkoittaa sitä, että kuorman kanssa mönkijällä ei vedetä vaan mönkijää työnnetään? Ainakin liikkeelle lähtö avustetaan aina napamoottoreilla. Vauhtiin päästyä 7oo kuution nelivetomönkijällä vetää jäällä suoraa linjaa 3.000-5.000 kg alustasta ja kelistä riippuen. Mönkijässä on myös välityksiä pienennetty ja ketjut tietty renkaissa. Pitoa voisi vieläkin lisätä laittamalla suolavedet renkaisiin.

    Jätkä, me myytiin kuukausi sitten meidän Valmet Terra museoitavaksi Konnevedelle. Siellä on kaveri, joka niitä keräilee.

     

    Jätkä

    Olisitte vain panneet Terraan Mammuttirenkaat, niin se kulkisi saaresta saareen uimalla, jos ei jäät kanna.

    Visakallo

    Onnea vaan jpjulkun savottaan! (Sitäkin on hyvä olla) Toivottavasti saamme jonkinlaisen työraportin, kun puut on saatu turvallisesti mantereelle.

    jpjulku

    Terrasta pääsi erään kerran talvea vasten vedet pakoputkesta sisään, tunnetuin seurauksin. No, se Terra oli leponsa ansainnut ja sai arvoisensa loppusijoituspaikan!

    jpjulku

    Kiitos Visakallo. Raporttia tulee, oli lopputulema kuinka kehno tahansa??

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 189)