Keskustelut Tekniikka Juontaminen (vinssaaminen)

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 189)
  • Juontaminen (vinssaaminen)

    Olen kysellyt saaripalstan hankintahakkuuseen vinkkejä ja jatkan samalla linjalla. Tarkoitus olisi vinssata puuta jäälle ja jäällä kuormata kuljetukseen mantereelle. Vinssimatkaa enimmillään 20 m. Siis latvasta mitattuna kun rungon kaataa niin lähelle jäätä kuin mahdollista. Ilmeisesti runkoja kuitenkin yleensä vinssataan tyvi vinssiin päin? Onnistuuko toisin päin? Onko järkevää vinssata kokonaisia runkoja? Oksineen vai ilman? Periaatteessa oksathan voivat esim estää vinssattavaa puuta kaivautumasta lumeen? Tässä kohteessa ei tarvitse sääliä jäljelle jääviä puita ja niiden ”naarmuuntumista”. Millainen vinssi? Ymmärrän sen, että voima ja nopeus ovat vastinpareja. Esim. Farman pienen hydraulivinssin vetoteho on ”vain” 600 kg, mutta nopeus melkoinen. Tässä tapauksessa nopeus ei niin kriittinen, mutta jopa parin kuution runkoja pitäisi saada vinssattua. Entäs vinssauksen vetokohdan korkeuden merkitys? Jonkinlainen vinssipyörä rantapuihin korkeammalle kiinnitettynä? Juontokartiot?

  • Jalapa

    Hyvin ehtii jäätyä tänä talvena. Helmikuu on Suomessa kylmin kuukausi. Lumeton jääpeite jäätyy 20 cm:ä vuorokaudessa -20′ pakkasella.

    akkli

    Ei jäädy 20cm vuorokaudessa,se on väärää tietoa.

    Kuitupuunkasvattaja

    Kairapumppu näyttää kätevältä.

    Mutta jos on uusi polttomoottoripumppu ja siinä 3″ imuletku, tuliko hommattua imuletkun päähän pohjaventtiiliä? Meinaan, että jos pumppu ei olekaan itseimevä. Siemenvesi karkaa lyhyestä ja paksusta imuletkusta turhan vikkelästi. Harjavallasta ihan hyviä kommentteja. Vaikka pumpussa olisi isot yhteet, niin supistamalla yhteitä saadaan ihan järkevä paketti.

    Tolopainen

    Kyllä uppopumppu olisi paras ei tarvita imuletkuja, eikä jäädy.

    Jätkä

    Huimassa nuoruudessani pääsin (jouduin) jäävarastointialuetta jäädyttämään. Oli toki kunnon pakkasetkin, mutta alue oli aika suuri. Me Veksin (Veikko) – kanssa olimme työpäivän päätteksi iltayöllä nostamassa vettä jäälle. Alueen ympärillä oli kovettuneet lumivallit.

    Meillä oli käytössä ns ”vesityspumppu, jossa mahakelkan tyyppiselle alustalle oli rakennettu pystyakselimoottorilla varustettu sporaalipumppu kuuden tuuman putkeen. Se imupää solautettiin avantoon, mutta kun meillä ei ollut riittävän isoa jääkairaa, jouduttiin isontamaan avantoa tuurnalla. Yhteensä ulostulon kanssa putkea oli noin metri. Ja kun moottori selkeästi otti kuormaa vedestä, niin sitähän tuli – kuuden tuuman putkesta vesi syöksyi jopa kahdeksan metrin päähän ilmassa.

    Lapiollistakaan lunta ei poistettu alueelta, vaan joka ilta – jos oli satanut, piti saada lumi läpimäräksi, eli vettä päälle ainakin viisi senttiä – mieluusti enemmän.

    Pahimmillaan pumpattiin hehtaarin alalle lähes kolmekymmentä senttiä vettä yhdessä yössä – ja aamulla normaaleihin työhommiin.

    Neljä – viisi reikää alueelle ja aina kun lopetettiin reiästä pumppaaminen, pantiin kovalevy reiän päälle ja märkää lunta painoksi, ettei vesi palaa sinne, mistä on tullutkin.

    Kun pakkasta oli yöllä jopa kolmekymmentä astetta, olo pumpatun veden päällä aamulla  jo miehenkestävä kansi.  Päästiin varmaan n, 120 senttiin paraimmillaan. Samalla jäädytettiin myös tie unnakkorannalle asti.

    Täydet tukkikuormat kulkivat jään päällä ilman pelkoa, siis täysperävaunulliset puuravara-autot.

    Puhtaan jään vahvistumisvauhti on: 2 mm vrk / 1 aste. Eli 20 astetta pakkasta,  niin jää vahvistuu vuorokaudessa 40 mm.

    Jos tästä asiasta tulee jotain kysyttävää, minulle voi aina soittaa.

    Nimetön

    Tuo Jätkän kaava jäänvahmistumis vauhdista on kaava jään alla lämpimässä järvivedessä tapahtuvasta jään vahvistumisesta ja jää kansikaan ei varmaankaa saa olla kovin vahva.

    Minulla on tollanen Kärkkäisen pumppu ollut monet vuodet ja syöttöveen kans ei tarvi talostella jos pummppu ei nyt ihan kuiva ole, hetken odottaa niin vesi taas lentää esim. salaojakaivosta toiseen siirtäessä.

    Jätkä

    Et sitten soittanut. Olisin sinullekin kertonut, että jään vahvuus ei vaikuta jäätymisen edistymiseen, vaan se on sama, vaikka olisi metrinen jää jo päällä. Jääkannen alla on +4 asteinen vesi, koska silloin vesi on keveimmillään.

    Pavekka

    🙂

    Tolopainen

    Eikö kilo vettä paina aina kilon, riippumatta lämpötilasta.

    aegolius

    Palstalla on paljon kokemusta ja osaamista. Ne täytyy vaan osata poimia vähemmän paikkansa pitävien asioiden joukosta.

    Jääpeitteen eristävyydestä ei ole tietoa, mutta vesi nyt kuitenkin on painavinta neliasteisena. Ennen kuin jäätyminen voi syksyllä alkaa, koko järven vesi on jäähtynyt enintään neliasteiseksi ja pintavesi jatkaa jäähtymistään kunnes jäätyy. Jään alla on siis ennemminkin yksiasteinen vesi. Se neliasteinen on talvella pohjalla.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 189)