Mitä mielipiteitä? Itse ajattelen että tuki on varsin hyvää tasoa. Tosin tuo on mielestäni hiukan tulkinnanvarainen. Esim. pykälä 9§. Onko koko pykälässä mainittu metsittämisketju suoritettava?
Metsäuutiset: Viljelytuen voi saada kaikille metsälaissa kasvatuskelpoisiksi määritellyille puulajeille, myös hieskoivulle, toisin kuin julkisuudessa on kerrottu.
Eli turvetuotannosta poistuneelle alueelle maailman helpoin ja halvin metsitys hieskoivulla kylvämällä ja tuet tilille! Tämähän vaikuttaa aivan lobatulta jutulta, koska tuosta hieskoivun kylvömahdollisuudesta vaiettiin. Tulee aivan mieleen taannoinen auton romutuspalkkioasetuksen sanamuodon muutos, jonka perusteella useamman auton romutustuen olisi voinut käyttää yhden auton hankintaan. Näitä näyttää nyt hallitukselta tulevan, – mitähän seuraavaksi?
Turvetutanosta poistuneiden maiden metsitys tarvitsee lannoituksen.
Mieluummin männyn kylvö. Hiestä tulee muutenkin.
Honkajoen Satamakeitaalla istutettiin muokkaamattomalle suonpohjalle mäntyä keväällä 1988. Lannoitusten vaikutus on selvästi nähtävissä: kuvan lannoittamaton etuala on jäänyt täysin puuttomaksi, kun taas taustalla oleva lannoitettu ala on kasvuisaa männikköä.
Niin no käytännössähän se suo kannattaa ostaa, levittää siihen se tuhka ja sen jälkeen siihen oikeasti kasvaa mitä kasvaa vaikkei siihen kylväisi yhtään mitään. Voi tietysti aina sanoa, että on kylvetty, jos joku kysyy.
Isoin kustannus on kunnostusojitus, jos turvesuon pohjalla ei ole vesitalous kunnossa. Monesti ne Vapon myymät suot on vesien läpilaskupaikkoja . Eikä vanhat ojat enää muutenkaan välttämättä toimi kunnolla. Ei vesilammikoissa onnistu puun kasvatus kunnolla. Taimia tulee hyvin luontaisesti mutta ojat joutuu kunnostamaan omalla kustannuksella.
Metsäuutiset: ”Mukana on myös todella suuria, lähes sadan hehtaarin hankkeita. Näin suuria hankkeita ei kuitenkaan voida kerralla rahoittaa, koska metsitystuki on de minimis -tukea ja sen yläraja tilaa kohti on 200 000 euroa. Erityisesti halpoja turvekenttien pohjia ostaneet sijoittajat näyttävät innostuneen hakemaan metsitystukia, mikä selittää sen, että osa hankkeista on todella suuria. Hoitopalkkioineen metsitystuki ylittää usein turvekenttien hehtaarihinnan.”
Hieskoivumetsityksellä rahat tulevat helposti ja halvalla, joten viherpesua tarvitsevat yritykset hankkivat sopivia turvesoita metsitettäväksi, ja veronmaksajat maksavat koko lystin. Yritysten lobbarit ovat jälleen onnistuneet vedättämään hallitusta oikein kunnolla.
Vähän erikoista oli, että vasta jälkikäteen selvisi tukeen kelpuutetut puulajit kokonaisuudessaan. Joku saattoi tosiaankin lobata oman etunsa/rahoittajansa edun takia sen noin. Hieskoivuahan ei ole vaikea kasvattaa ja viljellä muutenkin kuin luontaisena vaikka sitä ei enää taimitarhoilla tällä hetkellä kasvateta. Sopivan alkuperän mustakuusi olisi sopinut puulajivalikoimaan hyvin turvemaille. Kasvaa yleensä hitaammin kuin metsäkuusi mutta poikeuksiakin siitä on olemassa esim. Lapissa eräällä koealueella.
Vain murto-osalle hakijoista riittää tuota tukea. Millähän perusteella jako suoritettanee ? Paremmin kuluihin sidottu tuki olisi ollut sopivampi kuin könttäsummat. Hieskoivikon perustaminen ei isoja vaadi jos turvemaa on muuten kasvukunnossa. Havupuutaimien istutus vaatii paljon enemmän panoksia. Toisaaalta metsän arvokin on tietysti erilainen päätehakkuun aikoihin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.