Mitä mielipiteitä? Itse ajattelen että tuki on varsin hyvää tasoa. Tosin tuo on mielestäni hiukan tulkinnanvarainen. Esim. pykälä 9§. Onko koko pykälässä mainittu metsittämisketju suoritettava?
Vesitalous pitää olla kunnosssa eli kunnostusojitus voi olla se kallein investointi ennen kuin taimet voi istuttaa. Joskus Vapon myymille soille laskee vesiä muualta. Siinä saattaa saada monimuotoisen riistalammikon kaupanpäälle. Mutta ne asiathan voi selvittää ennen istutusalueen hankkimista. Tulviva turvesuon pohja ei ole ihan halvin eikä helpoin metsitettävä mutta sorsametsästäjälle tai lintubongarille voi olla unelmakohde .
Karu pohjamaakin kasva ainakin mäntyä jos ei ole liikaa hirviä. Vanhat soramontun pohjatkin alkaa kasvaa luont.mäntyjä jossain vaiheessa.
Yksi ongelmakohta voisi olla esteenä, kun hoitovelvollisuus oli muistaakseni 8 vuotta, niin huonosti kasvuun lähteviä joutoalueita pitää täydennysistuttaa. Siihen ne hoitotuet sitten hupeneekin helposti, kun muutaman kerran teet varhaishoidon ja täydennät pari kertaa vesakon ja heinikon sekaan isoilla taimilla.
Metsänhoitoyhdistys (kysyin) sanoo että, jos pajukkoa on pelloilla, joka pitää raivata ensin, niin ei kelpaa tuen piiriin, vaikka olisi hyvää metsämaatakin.
Laki sanoo, että lievästi vesoittunut alue pitää raivata eikä se siis estä tuen saantia. Kyse on ”lievästi”-sanan tulkinnasta, jos pajua on enemmän niin kai se sitten nähdään kehityskelpoisena taimikkona.
Miksi Ely-keskuksesta pitää saada ensin hyväksyntä , että joutoalue kelpaa tuettavaksi metsityskohteeeksi ? Elykeskuksissa on enempi muun kuin metsäluonnon ja- talouden asiantuntemusta. Ehkä siksi, että ei hakamaita yms. alettaisi metsittää tjsnp. (tai sitten Elykeskuksissa on enemmän hallituksessa olevien puolueiden suosikkeja kuin Metsäkeskuksissa). Valtio voisi satsata ympäristöhankkeissaan metsäniittyjen ylläpitoon myöntämällä tukea lampaiden, vuohien ja laamojen pitoon. Ne niityt on juuri niitä uhanalaisia metsätyyppejä joita on muka yli 70% . Kyllä siitä 100 milj. lisäeurosta joka on myönnetty luonnonsuojeluun riittäisi joku milli siihenkin ihan hyvin.
Eiköhän joutoalueiden metsityksen tukilain ja kaiken muunkin metsänkasvatuksen investointien johtoajatus pitäisi olla että alue on puuntuotantoon sopiva! Ojittaminen ja lannoittaminen tuottaa parhaiten siellä missä siihen on luontaiset edellytykset. Jos ei ole niin annetaan olla tai kunnostetaan vaikka lintukosteikoksi.
Jotkut turvemaapeltoheitot saattaa kasvaa erittäin hyvin puuta terveyslannoituksen ja maan muokkauksen/kunnostusojituksen jälkeen. Työläämpiä kyllä saadaa kasvamaan kuin metsämaat yleensä mutta onnistuu , kun tarpeeksi aikaa ja ”tupakkia” kulutetaan , kuten ennen sanottiin.
Pajukot lähtee raivaussahalla ja uusimalla käsittely muutaman vuoden välein ennenkuin kasvatettavat taimet ehtii niiden edelle. Sillä tavalla niitä pajukkopeltoja ennenkin on metsitetty. Pajut voi tehdä hakkeeksi ja käyttää e-puuna.
Esim. mustakuusi kestää hallaa paremmin kuin metsäkuusi. Ei haittaa vaikka kasvu ei olekaan samaa tasoa ; kerää sekin hiiltä kasvaessaan. Hieskoivu toinen hankalille maille sopiva puu istutettunakin. Kasvaa yllättävän hyvin paikoilla joilla ei ra-koivu viihdy eikä kuusi tai sovi muuten.
Uskon että jos alue on joskus ollut peltoa, se voidaan saada kasvamaan puuta. Vapon myymät karut suopohjat ovat eri asia – niiden metsittäminen on toki sallittua, mutta ei ehkä verorahoilla tuettavaa toimintaa.
Tuenantajalla on yksiselitteisesti oikeus päättää tukiehdoista ja tuensaajista. Tämäkään tuki ei ole subjektiivinen oikeus joten kannattaa varautua pettymyksiin.
Eikä onneksi ole mikään pakko metsittääkään muiden mielipiteiden mukaan peltojaan/ metsiään vaikka siitä on selvää etua co2-päästöjen hillinnässä koko valtakunnan tasollakin ; siksihän sitä metsitystä tuetaankin.
Nykyään monet ulkopuoliset tahot yrittää puuttua perustuslailliseen omistusoikeuteen ja hyvän metsänhoidon tapoihin kiristämällä jatkuvasti vaatimuksia (esim. FSC-sertifirman vaatimukset HCV alueineen GP: n tuella). Onneksi vielä kuitenkin toistaiseksi suht. hyvin voi itse miettiä parhaat keinot mm. metsiensä käsittelyyn ja samalla monimuotoisuuden lisäämiseenkin. Suurin osa mo:sta hallitsee luonnonhoidonkin nykyään paljon paremmin kuin enemmistö keskimääräisellä mediatiedoilla varustettu ulkopuolinen porukka. Monet ns. päättävissä asemissa olevatkin tuntuu olevan yleensä ihan pihalla käytännön metsänhoidosta ,- käytöstä ja sen uusista mahdollisuuksista Suomessa.
Aavistushakkuitakin kannattaa harkita tässä tilanteessa, jos on tarvetta, kun yritetään puuttua ulkopuolelta asioihin joista ei ole monellakaan oikeata informaatiota saatavissa tai sitä ei käytetä. Jos on esim. päätehakkuuikäistä metsää turvemailla, niin hakkaisin puut pois ajoissa. Uudistaminen onnistuu sen jälkeen hyvin nykyisilläkin ohjeilla, koska ”uudet säännöt” voi kohta estää norm. metsänhoidon ja tuoda uusia vaikeuksia puun kasvatukseen esim. liiallisen märkyyden muodossa harsintametsiin. Vesiensuojeluun , kiintoaineiden pidättämiseen ja ravinnepäästöjen vähentämiseen on keksitty vuosien mittaan uusia entistä parempia keinoja joten sekään ei ole enää mikään iso ongelma.
Laitankin uuden leimikon myynnin heti huomenna käyntiin , kun alkoi siltä tuntua , että kannattaa se tehdä tällä kertaa jostain syystä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.