Mitä mielipiteitä? Itse ajattelen että tuki on varsin hyvää tasoa. Tosin tuo on mielestäni hiukan tulkinnanvarainen. Esim. pykälä 9§. Onko koko pykälässä mainittu metsittämisketju suoritettava?
Näytti olevan ohjeessa, että metsitystukea ei voida myöntää, jos sarkaojissa kasvaa puita ja alue on metsittynyt. Puutonta tilaa pitää olla vähintään 20 m levyisesti min. 0, 5 ha alueella. Kummallista että ei käy vaikka sitä puutontoa tilaa on vaadittava min ala mutta, kun ei ole juuri 20 m saroissa . Kuusen kasvatus verhopuuston alla sopisi hyvin , kun sarkaojissa on jonkin verran puita ja isoja pajupuskia. Hallavaara alueilla ei norm. kuusen istutus edes onnistu ellei ole verhopuustoa. Ehkä se menee niin että virkamiehen on vaikea enää muuttaa päätöstään vaikka perusteet ontuu , kun on kerran ehtinyt mielipiteensä sanoa.
No sen verran omasta päätöksestä, että kapeimmillaan sarat n. 10 metriä. Ei puustoa ojissa ja hyväksyttiin, eli sarojen leveys ei niin tiukka ainakaan minun hakemuksen käsittelyssä. Ei oikein koko alueella ole 20 m saroja. Vaan siellä missä puita oli ojissa, niin se alue rajattiin pois hakemuksesta ennen lopullista päätöstä. Ja hakemus hyväksyttiin muutettuna näiden osalta pienempänä alueena.
Jos avustusten myöntäjille laittaisi palautetta, niin mahtaisiko lupaehdot korjautua ensi vuodeksi? Olemmeko siis sitä mieltä, että kapeat sarat ja olemassaoleva puusto eivät ole haitta vaan hyöty? Ainakin puuston olemassaolo kielii siitä, että vakavaa ravinnepuutetta ei ole, ja niitä voisi hyödyntää kuusella verhopuina.
Metsityslakia voi tulkita tiukasti tai vähemmän tiukasti. Kun tavoite on metsityksellä saada aikaiseksi hiilensidontaa, tulsi tämän olla se lain ylin tavoite. Loput on sitten muotoseikkoja.
Hiilen sidonta tapahtuu tehokkaimmin kun puustoa on riittävästi, laki ottaa kantaa tähän mm. istutustiheydellä.
Jos alueella kasvaa jonkinverran puuvartista kasvustoa, on alue ainakin vajaatuottoinen eikä se sido hiiltä tehokkaasti. Metsitystoimilla tällainen joutoalue vajaatuottoisen puuston kanssa saadaan tuottavaksi sekä hiilensitojaksi.
Alunperinkään en ole ymmärtänyt puheita joistakin pajupuskista ja koivuista metsitettävällä alueella. Kun metsitetään, niin tehdään tarvittavat toimenpiteet ja kasvatukselle on hoitovelvoite pääpuulajin suhteen.
Pienellä valtion panostuksella tässä saadaan ihan oikeaa hiilensidontaa, jos vain lain henki pysyy voimissaan päätöksen tekoon saakka.
Taviokuurna on pessimisti. Kasvaahan ne ojitetut suometsätkin, mikä ettei joutoalueetkin. Jos on metsitettävänä suopelto, olisi ehkä suotavaa kuitenkin tehdä varuiksi boorilla terästetyn tuhkan levitys. Aina parempi jos raaskisi tehdä myös ravinneanalyysin ennen metsitystä. Lisäksi maapohjan tutkinta niin että lapiolla tai kaivurilla kaivetaan pohjamaahan saakka ja analysoidaan. Saman saattaa nähdä jo ojistakin.
Tuli mieleen että voisihan sen turvemaan metsityksen tehdä kohtuullisen halvallakin mutta tähän malliin ei taida saada tukia: levittää heinäntorjunta-aineen koko alueelle ja kylvää sitten siihen tervaleppää, harmaaleppää ja hieskoivua. Näiden alle tulee sitten aikanaa kuusen taimikko luontaisesti.
Näiden alle tulee sitten aikanaa kuusen taimikko luontaisesti.
Varmimmin kylvämällä myös kuusen siemeniä. Kyllä sinne heinikkoon tulee luontaista hiekoivua. Tosin hieskoivun siemenen pitää itää ennen kuin heinä ottaa vallan.
Paksukunttaisille peltoheitoille ei aina tule mitään puuta vaikka odottelisi kuinka kauan. Melko kalliita investointeja joutuisi tekemään, jos niille halutaan saada hiilen sidontametsä aikaan. Parempi vaikka laittaa harvat koivut ja pajut nurin ja ”ennallistaa” alue peltoviljelyn puolelle, jos siihen on innostusta.
Laittaa ojat tukkoon ja antaa ennallistua avosuoksi ja sitten uudisojittaa tuhkalannoituksen kanssa. Jonkun neron mielestä kannattavaa toimintaa johon pitäisi valjastaa kaikki luonnontilaiset suot.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.