Mitä mielipiteitä? Itse ajattelen että tuki on varsin hyvää tasoa. Tosin tuo on mielestäni hiukan tulkinnanvarainen. Esim. pykälä 9§. Onko koko pykälässä mainittu metsittämisketju suoritettava?
Puuki. Etelä-Pohjanmaalla on turvesoita istutettu raudukselle, eikä niillä ole latva juurikaan yli kymmenen metrin noussut. Samoin Leivonmäellä kokeiltiin raudusta – ei onnistunut.
Kun pohjavesi pitää saada vähintään kahteen metriin, tekee se metsittämisestä aika haasteellisen.
Paras lienee hieskoivikko pioneeriksi ja sen alle kuuset.
Voi olla että siellä on niin tasaiset maisemat jotta liika veden saanti pois haitolta ei onnistu. Ravinnehärökin estää puiden kasvua , jos sen tutkiminen on jäänyt tekemättä.
Yleensä turvesuot on tasaisia, Niistä on ehkä jyrsitty jopa yli viisi metriä turvetta ja sitten kun alaraja on tullut vastaan, on lopetettu. Toisin paikoin piäisi laskuojaa louhia pitkästi ja syvälle, että Raudus menestyisi.
Kun suoalue on tuhansia hehtaareita, on hylätyn suon hoito aika iso juttu ja työmaa.
Turvepelloilla ei ole ihan samat ongelmat metsityksessä. Tavan ojitus yleensä riittää vesiongelman ratkaisuksi.
Turpeen nostoalueilla voisi onnistua parhaiten metsitys vasta , kun on kuorittu turve pois ja alkaa tulla muuta maata vastaan. Jos vesi ei nouse sinne, niin sitten tulee kyllä jotain luont. puuta varsinkin jos tehdään terveyslannotus.
Rauduksesta sanotaan, että sen pitää saada juuret kivennäismaahan, joten paksuturpeiselle metsitettävälle suolle hieskoivun kylvö on varmempi valinta. Siementä voi varmaan itsekin kerätä ja kylvää – miten hyvin lienee hieksen siementä kaupallisesti saatavissa? Normaali ojitussyvyys, jopa mieluummin matala ojitus, jotta turvetta säilyy mahdollisimman paljon. Tuhkalannoitus + boori on hyvä lisä ja varmistaa ravinteet pitkäksi aikaa.
Jätkä, missä päin Etelä-Pohjanmaalla oli nuo 10 metriin jääneet raudukset? Ja mitä tarkoitat, että pohjavesi pitää saada kahteen metriin? Miksi niin syvään? Vesitalous on tärkeää, ei kai tarvitse olla noin syvällä? Itse olen nähnyt matalaturpeisilla (5-30 cm) ex-turvetuotantoalueilla terhakkaasti kasvavia luontaisia rauduksia ja luonnollisesti niillä alueilla on ollut myös runsaasti hiestä ja mäntyjä.
Hain tukea turvetuottanosta poistuneelle alueelle hetikun mahdollista eli turvapostilla scannuttu hakemus. Elyn päätösoli tullut ihan ripeästi eli jo kolmen viikon päästä. Metsäkeskus käsitteli asiaa sitten n kuukauden. Tässä vaiheessa käsittelytahti näytti ihan sujuvalta. Toukokuussa meni männyntaimet maahan tuhkalannoitus tehtiin ennen istutusta. Käytin istutukseen argiini-rakeita jolla tarkoitus varmistaa taimien ripeä nousu. Hyvältä näyttää tässä vaiheessa. Sapa nähdä kuinka sitten tuen maksaminen tulee onnistumaan, sekin on jo haettu.
Toinen kohde jumitti prosessiin ja peruin sen kokonaan. Peruin koko hakemuksen ja tein uuden, koska osa alueesta istutettiin tänä vuonna.
Muutoinhan tämä tukimuoto on mielestäni ihan kannustava, mutta prosessin eteneminen on ala-arvoista. Olihan organisaatioilla reilusti aikaa tähän valmistautua.
Sarkoja on tullut istuteltua jo vuosien ajan. Nyt on menossa varhaisperkauksia ja komealtahan ne taimikot sen jälkeen näyttävät! Iloa silmälle ja tekijälle!
Parahaiten onnistuu hieskoivu istutettuna turvemaille. Oli joskus jopa tuettuna mahdollista. Kuusi reheville vaan ei hallan aroille paikoille. Mustakuusia olen nyt tämän kesän kasvattanut koe-erän ja aikomus olisi ne istuttaa myös turvemaalle jossa tavan kuuset ei menesty.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.