Mitä mielipiteitä? Itse ajattelen että tuki on varsin hyvää tasoa. Tosin tuo on mielestäni hiukan tulkinnanvarainen. Esim. pykälä 9§. Onko koko pykälässä mainittu metsittämisketju suoritettava?
Kivennäismaa pohjaiset peltoheitot ovat parhaita maapohjia metsän kasvulle. Ne ilman muuta kannattaa metsittää. Maapohjat ovat olleet vähän niin kuin luonnontilassa pitemmän aikaa ja ravinnetasapaino on saattanut korjaantua viljelyn ajoista. Voivat tarvita kyllä terveyslannoituksen (RPK oli hyvä siihen tarkoitukseen, mutta ikävä kyllä valmistus on lopetettu), ettei ravinne-epätasapaino pilaa tyvitukin laatua.
Asia on juuri niin kuten Kurki edellä kirjoitti. Myös entiset suopellot voivat kasvaa puuta aivan hurjasti, jos vain metsityksen saa ensin onnistumaan ja ravinnetasapainon kuntoon. Kuusilla oli suolla tänä kesänä jopa yli metrin pituuskasvuja.
Mikä ihmeen RPK. Eipä ole moisesta lanottesta kuultuaan täällä sysi-Suomessa. Pääravinteet on typpi, kalium ja fosfori. Jos vanha pelto kasvaa hyvin metsää, miksi se ei metsity, ojan penkkoihin tulee hiestä. Jos jk on totta, pellon pitäisi metsittyä itsestään metsän laidassa.
Kyllä jonkin ”pirunpellon” metsittäminen ajamalla siihen maata, on ihan ”hullun hommaa” niin kauvan, kun meillä on peltoheittoja, soranottoalueita ja vanhoja turvesoita hoitelematta.
Turvesuot olisi käytettävä tavalla tai toisella ympäristöystävällisesti jatkossa ja minusta sen kustantaminen on turpeen noston tehneen yrityksen tehtävä. Rauduskoivu ei ole vielä menestynyt turvepelloilla, eikä -soilla. Sen kanssa on turha tuhrata. Vaihtoehtoja on vain : Hieskoivu tai mänty.
Rauta-PK vastasi melko tarkkaan Tuomaskuonaa, jotka molemmat ovat terästeollisuuden sivutuote ja paljon käytetty maataloudessa maanparannukseen. Prosessissa käytetään myös kalkkia, joten tuotteen käyttö vastaa myös kalkitusta.
Se, että Tollo ei ole koskaan kuullutkaan, ei ole ihme. Päinvastoin, jos joskus olisi kuullut ja ymmärtänyt, olisi se maailman ihme.
Kyllä joillain ravinteikkailla turvemailla ra-koivukin kasvaa hyvin. Ei pelkästään turpeessa vaan pitää olla kivennäismaata joukossa , ravinteet ja kuivatus kuonnossa myös. Myös kuusi kasvaa sille sopivalla turvemaalla.
Peltoheitoilla on yleensä niin paksu heinänjuurikerros pinnassa, että ei metsity itsestään vaikka odottelisi 30-50 vuotta taimien ilmestymistä. Jos pintamaan kuorii pois , saa helpommin luont. taimet kasvamaan paikalle. Ohuemman turvekerroksen maille tullee yleensä ensin pajut ja niiden jälkeen muut puulajit pitkän ajan jälkeen, jos ei viljellä istuttamalla.
Olisiko ollut FePK-lannotetta se entinen turvemaiden kunnostukseen tarkoitettu (?) .
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.