Rane2:lle jälleen sapiskaa: otsikko saisi olla vähän informatiivisempi ja pelkän linkin jakaminen ei auta sekään. Tässä uutisessa oli siis kyse siitä, että metsänomistajia ei ole otettu neuvottelupöytään metsäkoneiden tuottaman mittaustiedon soveltamisessa. Kyllähän se auttaisi kovasti metsaan.fi-tyyppisten palveluiden ajan tasalla pitämisessä, jos esimerkiksi hakkuun yhteydessä leimikko mitattaisiin ensin tarkasti ja sitten siirrettäisiin pilvipalveluun tieto siitä, mitä kuviolle jäi hakkuun jälkeen pystyyn.

On todella suotavaa että metsäkonedataa kertyy ja sitä myös käytetään. Minulle on ihan sama mihin sitä yhtiöt käyttää kunhan päivittävät jäävän puuston tarkat puustotunnukset myös metsään.fi:hin. Tämä olisi todella hyvää kehitystä. Jo nyt tuore laserkeilausdata on paljon tarkempaa kuin miestyönä tehty metsäsuunnittelu. Metsäsuunnittelussa  ( maastossa tehtynä) maksan mielestäni juuri siitä, että puustotiedot ovat tarkasti kohdallaan. Tällaista laatua ei kuitenkaan helposti saa, joku ihme perinne tuntuu olevan että arviot tehdään alakanttiin. Sitten vielä kasvunallit ovat jääneet todellisuudesta jälkeen. Ei ihme että harvennusrästejä kertyy…

Hakkuun jälkeiset päivitykset ovat mitä sattuu. Toki aukko osataan yleensä tulkita oikein. Jos metsänkasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista niin on aivan olennaista tietää tarkalleen jäävä puusto. Toki joillekin  eläkevaareille se voi olla samantekevää.

Olennaista tässä metsäkonemittauksessa on se, että se tullaan tekemään moton/ajokoneen katolle asennettavilla laserkeilaimilla. Mittaustulos on sen jälkeen absoluuttisesti oikea. Voihan tätä joku pitää huonoinakin asiana.

Logiikan tuntuisi pitävän olla mallissa, jossa mo päättää kuka keilaa ja kenelle.Minkään puljun ei tarvitse olla tiedon ensisijainen saaja.

Olipa hakkuuketju kenen hyvänsä, korvaus tehdystä työstä kuuluu tietysti sen tekijälle.