› Keskustelut › Puukauppa › Joukkokäsittely mäntykuitupuun teossa

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 83)
1 2 3 4 5 6 7 8 9

  • Joukkokäsittely mäntykuitupuun teossa

    Lähetetty: 4.7.2014, 08:45

    Juttelin UPM erään ostajan kanssa asiasta. Hän kertoi, että hänen alueellaan männikköjen ensiharvennukset tehdään joukkokäsittelyllä ja puu mitataan ajokoneen vaaalla. Tätähän on tehty energiapuulle, mutta ei yleensä kuitupuulle.

    Näin hakattua mäntykuitua voidaan hänen mukaansa käyttää Suomessa vain Pietarsaaren sellutehtaassa. Saanto normaalitilanteeseen verrattuna on 15-20 % parempi. erityisesti siksi, että kuitua voidaan ottaa 4 senttiin. Miten tämä hyöty sitten jaetaan UPM:n, myyjän ja motoyrittäjän kesken on tietenkin arvoitus.

    Lähinnä minua tässä asiassa kiinnostaa se, että millaista jälkeä tulee tiheydessä 3000 runkoa/ha kasvatetussa mäntytaimikossa. Tätä tiheyttähän suositellaan käytettävän laatumännyn kasvatuksessa. Toinen tietenkin se, että ylestyykö menettely, jolloin seurauksena saattaisi olla pieni lisätulo metsänomistajallekin.

    Täällä on esitetty myös, että joukkokäsittelylaitteen hankinta on ollut motoyrittäjälle huonosti tuottavsa investointi.

    Tarkoitus on käydä katsomassa jotain työmaata. Olisi kuitenkin mielenkiintoista saada näkemyksiä asiasta.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • suorittava porras 26.7.2014, 12:49

    Kollega voi lueskella perusteluja uhkista ja mahdollisuuksista tämän päivän Keskisuomalaisesta. Siinä kivihiiltä maalaillaan jo puun korvaajaksi .
    Kommenttinsa on jutussa heittänyt myös paikallinen lämpöyrittämiseen keskittynyt toimija . Hän vaihtoi vajaa vuosikymmen sitten tuotantosuunnan koneyrittäjästä (useita korjuuketjuja) lämpöyrittäjäksi . Raaka-aineen hankinnan hän kuitenkin varsin nopeasti ulkoisti (tämän palstan kirjoittelijoiden mielestä ) tarkoitukseen sopivasta kalustosta ja pitkäaikaisesta kokemuksesta huolimatta..(.tai ehkä juuri siksi).

    Lehden tekstissä vilahteli myös öljy energialitoksen käyttövoimana .
    Asia ei suinkaan ole uusi , sillä laitoksen tuottaessa lämpöä kunnallisena yksikkönä ennen siirtymistään ulkoistamisen vuoksi yksityiselle , kiisteltiin jatkuvasti päättäjien kesken , miksi pitää polttaa puuta , kun öljy on halvempaa.

    Tukipolitiikan tulevaisuudesta vielä sen verran , että EU:ssa tuen ehtona on kestävä toiminta . Voi olla vaikeaa perustella tukea energiapuulle nimenomaan kestävyysperiaatteella . Energiapuutahan ollaan korjaamassa kohteilta , joita ei ole hoidettu kestävyysperiaatteen mukaisesti . Kohteen hoito on laiminlyöty.
    Omasta kokemuksestakin voin kertoa , että korjuun kannalta hyvä kohde on jo metsätaloudellsesta näkökulmasta pilalla .
    (täydentävää kuvamateriaalia lukijoiden kuvat : sivut 65, 69 ,70ja 89 /sp )
    PS.Toivakassa ”syttyi itsestään) ja paloi tänään huomattava määrä varastoitua energiapuuta /UPM . Riskitekijä tämäkin. Asiasta tarkemmin ksml:sen nettisivulla…

    suorittava porras 26.7.2014, 13:37

    Olen pyrkinyt tuomaan kirjoituksissani esiin sen , että joukkokäsittely sopii vain rajattuihin olosuhteisiin. Tehokkaan toiminnan käyttöalue on suppea. Puun markkinatilanne aiheuttaa myös yllätyksiä niin puun korjaajalle , kun mo:llekin. Kerroin energiapuusta täsä yhteydessä siksi , että tukiin perustuva toiminta on jatkon suhteen epävarmoissa kantimissa. Eli joukkokäsittely tälläkin sektorilla on epävarmaa ja menetelmän käyttöalue supistuu entisestään.

    Varsinainen viesti on kuitenkin se , että näihin epävarmuustekijöihin on syytä varautua . Parhaiten se onnistuu terävöittämällä toimintoja metsiä uudistettaessa .On estettävä hoitorästien syntyminen ja unohdettava hetkeksi jopa ns laatupuun kasvattaminen ylitiheydessä kasvavissa taimikoissa . Nämä nimittäin valahtavat hyvin helposti energiapuuluokkaan , kun suunnitellut toimenpiteet myöhästyvät tai niitä ei tehdä lainkaan.
    Työvoimapulaa valitellaan usein laiminkyöntien syyksi. Ratkaisu ei kutenkaan löydy siitä , että harvalukuinen motokuskien joukko joutuu entistä enemmän askartelemaan heikosti tuottavilla ja ylityöllistävillä energiapuuhakkuiilla . Apu löytyy varmasti helpommin 700 000:n metsänomistajan joukosta . Omatoimisuutta lisäämällä työvoimaongelmatkin on ratkaistu .

    raivuri 26.7.2014, 14:41

    ”Varsinainen viesti on kuitenkin se , että näihin epävarmuustekijöihin on syytä varautua . Parhaiten se onnistuu terävöittämällä toimintoja metsiä uudistettaessa .On estettävä hoitorästien syntyminen ja unohdettava hetkeksi jopa ns laatupuun kasvattaminen ylitiheydessä kasvavissa taimikoissa . Nämä nimittäin valahtavat hyvin helposti energiapuuluokkaan , kun suunnitellut toimenpiteet myöhästyvät tai niitä ei tehdä lainkaan.”

    Tässä kannattaa kuitenkin muistaa se, että laatuun tähtäävä tiheä taimikko ei ole yhtä kuin hoitorästi, jos taimikonhoito ja ensiharvennus tehdään ajallaan. Laatupuuta ei kasvateta ylitiheänä, koska latvus kärsii, vaan tiheänä. En tykkää, että väitetään laadun tavoittelun olevan syynä hoitorästeihin ja tiheikköihin. Hoitorästi syntyy välinpitämättömyydestä, tietämättömyydestä ja laiskuudesta. Ei tietoisesta valinnasta tähdätä laatuun. En tietenkään tarkoita laadun kasvattamisella esim. kylvömännikön taimien harvennuksen väliin jättämistä, joka on olennaisin osa männiköiden kasvatusta.

    Rane 27.7.2014, 09:19

    Tämä meidän kykenemättömän portaan taipumus määrätä metsänkasvatuksen lopputuotteet sen mukaan mikä on helpointa konemiehen näkökulmasta on tietenkin kestämätön.
    Muistaakseni Kärkkäisen Matti kirjoitti kerran siitä mikä olisi tulevaisuudessa vetävä tuote.Yksi vaihtoehto jota meillä on ja muilla ei on laadukas mäntytukki.Jos sen kasvatuksesta pitäisi luopua siksi ettei se nyt sovi konemiesten pirtaan niin on parempi vaihtaa miehiä kuin kasvatustapaa.

    Korpituvan Taneli 27.7.2014, 10:09

    Rane:
    ”Tämä meidän kykenemättömän portaan taipumus…”

    Lause sisältää selvän herjan, sellainen tapahan meillä Rane on ollut että ei herjata, vaikka ollaankin eri mieltä.

    Niin! Sivumennen sanoen olen muuten täysin samaa mieltä Ranen ja Kärkkäisen Matin kanssa, että tuotteet valitaan ensin ja sitten vasta menetelmät ja tekijät.
    Jos tekijät pyrkivät määräämään sen mitä tuotetaan, niin tekijät vaihtoon.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Metsuri motokuski 27.7.2014, 10:40

    Eikös markkinat kuitenkin määrää mitä kasvatetan. Se miten kyseiseen tavoitteseen päästää onkin sitten se metsän kasvattajan ja tekijöiden yhteistoimintaa. Lopputulos lienee se tärkein.

    kuusessa ollaan 27.7.2014, 11:54

    Fixteristä sen verran, että yleisesti sitä verrataan väärin.

    Sen kohdalla pitää ajatella KOKO ketjua, eli kannolta kattilaan ja sen tehokkuutta. Yksi asia tekee siitä varsin tehokkaan, eli lähi/kaukokuljetuksen osuus. Kaksi tai kolme Fixteriä ruokkisi yhden tehokkaasti toimivan kuormatraktorin, joka voi ajaa täysillä kantavuuksilla kahdessa vuorossa. Lisäksi paalien voi antaa kuivua jo maastossa, näin turhaa vettä ei kuljeteta. Paalien 2,4 pituus mahdollistaa kuljetuksen jatkoperällä kahdessa nipussa. Heikoimmilla kantavuuden mailla voivat paalit odottaa kuljetusta alkutalveen ja maaperän jäätymistä, paalit löytyvät myös hangen alta.
    Jatkokuljetus onnistuu samoilla autoilla, joilla kuljetetaan kantoja, periaatteessa myös normi puutavara-autoilla. Mutta kuivista paaleista irtova roska voi pistää polliiisien silmiin…
    Terminaalissa tapahtuva haketus voidaan tehdä ilman siirtymisiä kasalta toiselle metsäteitä pitkin.

    Mutta. Tällä hetkellä Fixterien työllistämisessä ovat metsänhoitoyhdistykset pääroolissa, UMP taitaa olla mukana omien kehitysprojektiensa myötä, jotka aloitettiin ennen tätä energiapuun alasajoa, eli sen tulevaisuus on kysymysmerkki. Ja moniko on valmis pistään 600 000 eeroo yhdistyksen hommiin koneelle, jota kukaan muu ei työllistä?
    Kone itsessään on nyt saavuttanut sen tason, että se toimii. Näin yhden koneen, jossa oli syöttävä ja karsiva kaatopää, jolloin paalaimen syöttäminen nopeutuu selkeästi. Lisäksi saadaan karsittua kesäaikaan kuusien alaoksat pois ja neulasen osuus vähenee paaleissa – niistä kun ei kattilat tykkää.

    suorittava porras 27.7.2014, 12:08

    Kiitokset raivurille täydentävästä vastauksesta . Asioihin hyvin perehtynyt mo toimii juuri esittämälläsi tavalla , Tarvittaessa edesauttaen tilannetta lisäämällä omaa työpanostaan kriittisissä kasvun vaiheissa . Mutta kuten tilastotkin osoittavat , valtaosa metsänomistajista ei toimi näin.

    Miehet vaihtoon…! joopa joo ! Kiitettävällä vauhdilla motokuskejakin siirty eläkkeele ja muihin tehtävin . Jopa niin ripeästi , että uusia ei saada vastaavaa määrä tilalle .

    mutta palataanpa vielä joukkokäsittelyynkin…
    Kerronpa jälleen otteen elävästä elämästä . Viimeisen parin kuukauden aikana olen käsitellyt yli keskiverto metsätilan pinta-alan verran kohteita (= yksi työohjelma / useita lohkoja samalla alueella) , jotka pitäisi märitelmien ja järjen perusteella korjata joukkokäsittelynä . Kuitenkaan niin ei tehdä . Mitä tästä voisi
    päätellä ? Kaiken kukkuraksi 75 % korjatusta puutavarasta alittaa kooltaan yrittäjäsopimuksessa olevan käsiteltävän puuston alarajan.
    Raivaus on toki toteutettu ensiluokaisesti.
    Yrityksen toisen asiakkaan työmailla joukkokäsittelyä tehdään , mutta tämän toisen kohdalla jatkosta ei olemitään tietoa. Korjautuuko tämäkin tilanne kenties kuskia vaihtamalla tai kierrättämällä ???: )

    suorittava porras 27.7.2014, 12:45

    Fixterissä on kiistatta hyviä ominaisuuksia , kuten edellä mainittiin . Yhdistelmän korkea kokonaishinta ja epävarmuus työllisyyden suhteen hillitsevät kuitenkin hankintahaluja . Laite ja toimintaperiaatteen ajatus on lisäksi pystyttävä ” myymään” varsin monelle taholle .
    Metsänomistajien asenne konetta kohtaan voi olla kuitenkin se lopullinen kompastuskivi . Kaikkihan haluavat metsäänsä vain pieniä koneita . Nyt on tarjolla kuitenkin sellainen mörkö , että kuljetuskin vaatii normaalia järeämmän kaluston
    …ja kertauksena vielä ,että tulosta silläkin alkaa syntyä vasta , kun poistettavien runkojen tilavuus ylittää 60 litraa ja kohde on raivattu ennakkoon . Mikäli noista minimiehdoista poiketaan , voi olla vaikeaa löytää maksukykyisiä asiakkaita . urakanantajia.

    Metsuri motokuski 27.7.2014, 13:07

    Samaa mieltä suorittavan kanssa. Minusta yksi suurin ongelma fiksterillä on se että sillä ei voida tehdä ainespuuta. Kone on puhtaasti e-puu kone ja sellaiset leimikot joista osa voidaan tehdä ainespuuksi ja osa vaikka energiaksi ei kyseisellä koneella onnistu. Tämä rajoittaa merkittävästi koneella tehtäviä leimikoita ja siten sulkee jouhevan koneen käytön. Vielä kun asiaa pohditaan niin kantokäsittelyä ei kyseisessä härpäkkeessä ole niin isompien puiden teko on mahdotonta nyky määräyksillä. Konehan on loppujen lopuksi erinomainen keksintö mutta nyky ominaisuuksilla se on liian ”ronkeli” leimikoiden suhteen.

    Jos koneeseen saataisiin esim moipun koura mittaavalla ominaisuudella niin konehan olisi erinomainen ensiharvennuskone ja varsinkin kaupunkien ja kuntien lähimetsien hoitoon hyvin sopiva laite. Siellähän vaaditaan mm oksien ja latvojen keruuominaisuutta.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 83)
1 2 3 4 5 6 7 8 9