Keskustelut Puukauppa Joukkokäsittely mäntykuitupuun teossa

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 83)
  • Joukkokäsittely mäntykuitupuun teossa

    Juttelin UPM erään ostajan kanssa asiasta. Hän kertoi, että hänen alueellaan männikköjen ensiharvennukset tehdään joukkokäsittelyllä ja puu mitataan ajokoneen vaaalla. Tätähän on tehty energiapuulle, mutta ei yleensä kuitupuulle.

    Näin hakattua mäntykuitua voidaan hänen mukaansa käyttää Suomessa vain Pietarsaaren sellutehtaassa. Saanto normaalitilanteeseen verrattuna on 15-20 % parempi. erityisesti siksi, että kuitua voidaan ottaa 4 senttiin. Miten tämä hyöty sitten jaetaan UPM:n, myyjän ja motoyrittäjän kesken on tietenkin arvoitus.

    Lähinnä minua tässä asiassa kiinnostaa se, että millaista jälkeä tulee tiheydessä 3000 runkoa/ha kasvatetussa mäntytaimikossa. Tätä tiheyttähän suositellaan käytettävän laatumännyn kasvatuksessa. Toinen tietenkin se, että ylestyykö menettely, jolloin seurauksena saattaisi olla pieni lisätulo metsänomistajallekin.

    Täällä on esitetty myös, että joukkokäsittelylaitteen hankinta on ollut motoyrittäjälle huonosti tuottavsa investointi.

    Tarkoitus on käydä katsomassa jotain työmaata. Olisi kuitenkin mielenkiintoista saada näkemyksiä asiasta.

  • jees h-valta

    Onpa noita pystytavaran paalejakin näkynyt ja Pori-Kankaanpää tien eli kasin varrelta niitä saattaa vieläkin löytyä jos ei ole pois vielä viety. Mielestäni näitä Fixterin paalaajia esiteltiin valmiina sarjakaluina mutta pitääpä varmaan varmistaa vielä. Kun jo urakoitsijoitakin haeskeltiin näille koneille. Ei ne kovin huonoja paaleja kyllä enää olleet. Mutta katsojan silmästähän tuo kiikkuu.

    Ammatti Raivooja

    Kyllä tuollainen paalaimia on tulevaisuudessa pakko olla mikäli täällä aiotaan tulevaisuudessakin metsiä jotenkin hyödyntää. Tuet ja tutkimukset työllistävät paljon ihmisiä. Taimikonhoito on loppuun tutkittu asia, että pakkohan sitä on jotain uutta tutkittavaa keksittävä. Puunkäytön lisäyksellä on se vaikutus, että metsurit tekevät enemmän ja enemmän ennakkoraivauksia ja kukaan ei enää ehdi tekemään niitä vähäisiäkään taimikonhoitoja.

    Tästä päästäänkin istutuskone kaivuriin. Sen käyttö tulee 20% kalliimmaksi kuin kaivuri+miestyö. Noni, normaali yrittäjä tekisi johtopäätöksen, että ei kannata haaskata siihen enää aikaa. No miksi sitä tutkitaan sitten kokoajan kiivaammin? Koska mukamas tulevaisuudessa on työvoimapula istuttajista. 2013 upm haki etelä-savossa istuttajia kesätöihin ja hakemuksia tuli pitkälti toista tuhatta, että se siitä työvoimapulasta.

    Rane

    Koneistutusta kehitetään,paitsi työvoimapulan,niin ennenkaikkea siinä olevan työn,ajan ja kustannussäästöpotentiaalin vuoksi.
    Jos kaivuri pystyisi tekemään kunnolla myös istutuksen jäisi tämä työvoiman värvääminen,johtaminen,kuskaaminen,palkkabyrokratia,sairaslomat,yms.kokonaan pois.Työn teettäjä maksaisi vain pikkuisen enemmän kaivuriurakoitsijalle.Ei siis mikään kumma että asiaa kehitellään.

    Ammatti Raivooja

    Jaa no onko vika sitten tutkijoissa kun he eivät saa sitä potentiaalia pinnistettyä ulos sieltä? Kauhee homma niissä taimien kaa puljaamisessaki. Joko toimihenkilö tuhraa aikaansa niihin tai kalliin koneen omistaja jonka kone pitäs käydä kokoajan. Toisekseen firma voi soittaa yrittäjälle joka hoitaa kaikki noi työvoimat ja sairauslomat ym. Okei lähtökohta on, että tiedämme kaikki muuttujat niin eikö tutkijoidenkin pitäisi pikkuhiljaa alkaa tehdä tulostakin niinkuin normaalissa yrityksessä?

    Ja vielä extrana, että kaivinkone mätästyksestä ollaan siirtymässä ajokonelaikutukseen mikä on paljon halvempaa, että on siinä haastetta kerrakseen tutkijoilla.

    Rane

    Niin,joku kuitenkin hoitaa/maksaa/veloittaa ne työvoimakulut.Siinä olet oikeassa että koneellinen istutus pitäisi olla jo valmista.Vertauksena voisi olla siirtyminen suustaladattavasta konekivääriin tai vasaran vaihtuminen naulapyssyyn.Ehkä ratkaisun avain olisi että taimet jo tarhalla saataisiin jonkinlaiseen vyöhön tai lippaaseen josta niitä ammuttaisiin paineilmalla.

    Hiluxmetsuri

    Taimigranaatinheitin: ammuksena taimi ja sytytin sekä pieni räjähdyspanos. Ammutaan pottiputkesta. Ammus sinkoutuu taivaalle, laskeutuu sopivaan paikkaan, sytytin sytyttää panoksen, joka kaivaa reiän taimelle ja taimi laskeutuu onnelllisesti tuohon reikään. Pieniä käytännön vaikeuksia tuossa ehkä vielä on…

    Sit voisi olla vaikka taimikonekivääri. Pitäisiköhän meidän Ranen kanssa mennä jonnekin keksijäkurssille- tai ehkä ei sittenkään, maailma on turvallisempi ilman näitä ”keksintöjä” 🙂

    suorittava porras

    Kuten tuossa avauksessa todettiin, vain yksi tehdas pystyy käyttämään raaka-aineenaan joukkokäsiteltyä puuta . Energiapuolella joukkokäsittely kangertelee pahasti menetelmälle huonosti sopivien kohteiden vuoksi . Sekapuustoisissa metsissä menetelmä ei toimi ja toisaalta tukipoltiikan epäselvä tilanne on pysäyttänyt energiapuunkorjuunkin kokonaan menetelmälle mahdollisesti sopivillakin kohteilla . Tulevaisuus ei siis näytä tältäkään osin suotuisalta joukkokäsittelyn yleistymisen suhteen .

    Kalustosta asian eteneminen ei ole kiinni . Lähes jokaisen koneenvalmistajan useimmista tuotteista joukkokäsittelyominaisuus löytyy . Puuttu vain aito kysyntä ja menetelmään aidosti soveltuvat kohteet .Valitettavasti joukkokäsittelyominaisuuden ”etu” on ollut siinä , että tehtäväksi on ollut tarjolla enemmänkin kohteita , joilla raivaussahaa on käytetty niukasti ja motolla on tehty sen ominaisuuksiin nähden sopimatonta korvaavaa työtä ilmat työstä saatavaa riittävää vastiketta.

    Viimeksi mainitusta tilanteesta on omakohtaistakin kokemusta.Vuosi siitten laitoin lukijoiden kuviin otoksia raivaamatta jääneeltä sekapuustoiselta joukkokäsiteltäväksi tarjotulta kohteelta . Kun raivaus pyynnöstä tehtiin , ei joukkokäsiteltävää puuta ollutkaan ! Nyt on puolestaan kuvia työmaalta , joka olisi ensiluokkainen jokkokäsittelykohde . Puut kuitenkin käsitellään yksitellen . Markkinaa joukkokäsitellylle puulle ei tällä kertaa ole.

    Metsuri motokuski

    ”Energiapuolella joukkokäsittely kangertelee pahasti menetelmälle huonosti sopivien kohteiden vuoksi . Sekapuustoisissa metsissä menetelmä ei toimi ja toisaalta tukipoltiikan epäselvä tilanne on pysäyttänyt energiapuunkorjuunkin kokonaan menetelmälle mahdollisesti sopivillakin kohteilla ”

    Suorittava. Pystyt kai lisäperustelemaan. Meillä on juuri päinvastaiset kokemukset. Menetelmä sopii nimenomaan e-puukohteille ja sekametsiin. Tällä hetkellä olemme tehnet lämpöyrittäjälle huhtikuusta alkaen e-puuta ja nyt näyttää että se on ainoa joka todella vetää. Totta se on että e-puun menekki on kiinni tuesta . Jos tuet loppuu niin hakkuukin päättyy.

    Onhan se selvä että kansantaloudellisesti hoitorästiin jääneitä nuorimetsiä kunnostetaan sillä seurauksella että puolet kantorahasta on muiden veronmaksajien tukea metsänomistajalle laiminlyödystä työstä niin järetöntähän se on. Meillä kuitenkin tämä järjettömyys on antanut työtä ja toimeentuloa. En valita. 🙂

    Caballista

    Puita kokonaisia paalaavia Fixtereitä on myyty keskimäärin yhtä per vuosi päätellen taloustiedoista: http://yritys.taloussanomat.fi/y/fixteri-oy/jyvaskyla/1843134-3/ (poista välilyönnit).

    Tilinpäätöksien mukaan liikevaihto (=myynti) on seilannut 35 ja 532 tuhannen euron välillä. Yhden laitteen maksaessa 350k€ luokkaa voi kappalemyyntiä päätellä helposti liikevaihdosta.

    Vähäinen myynti ei tee tuotetta heikkolaatuiseksi. Kone vaikutti olevan näytöksessä teknisesti varsin hieno. Olettaisin suurimman ongelman olevan urakoitsijoiden taloudessa. Kone ei tuota hintansa vertaa lisäarvoa jolloin omalla rahalla toimiva yksilö ei voi ostaa sellaista.

    Istutuskoneista on tehty ensimmäisiä piirroksia jo 1950-luvulla. Idea koneellisesta istutuksesta ei ole itsessään kovinkaan uusi. Ongelma ei ole ollut pitkään tekninen vaan taloudellinen. Jos istutus maksaa manuaalisesti vähemmän kuin koneellisesti molempien tapojen laadun ollessa samaa tasoa, en ainakaan itse näe mitään järkeä maksaa koneellisesta työstä yhtään enempää. Metsänomistajan kannalta on oleellista vain puiden tulevan maahan oikein, menetelmä miten puut sinne päätyvät on käytännössä täysin merkityksetön.

    Yritykset leipovat työnjohtokulut ja työnantaja sivukulut taksaan mukaan. Ihmiset ovat muutenkin joustavampaa automaatiota kuin kone. Firmalle voi tulla harmaita hiuksia yhden koneen hajotessa – kesätyöntekijöiden määrä on suurempi ja lisää saa helposti. 1970-luvulla alkaneet työvoimapulapuheet eivät ole vieläkään toteututeen käytäntöön.

    Muutenkin näen työttömyyden aikana (mikä ei ole uusi hetkellinen ilmiö) näen suomalaisella kaurapuurolla toimivien ihmisten palkkaaminen yhteiskunnan kannalta parempana kuin tuontiöljyllä pauhaavien koneiden työllistämisen. Metsätyö on kuitenkin fiksua homma jolloin kyseessä ei ole mikään tempputyöllistäminen.

    Metsuri motokuski

    Niin. Tuossa kirjoituksessa kritisoitiin e-puun tuen päättymistä ja tyypillisesti herra Pekkarinen kehui itseään kaiken hyvän alullepanijaksi. Hänhän vetosi myös turpeen tukien palauttamisen puolesta joka ei nyt ihan yksioikoinen asia olekkaan päästöjensä sekä ympäristöongelmien vuoksi. Kyseisessä lehdessä taisi olla myös tästä kirjoitus toisaalla.

    Minusta ei koko kirjoituksessa sanallakaan moitittu joukkokäsiteyä vaan arvosteltiin tukien päättymistä pienpuunosalta. Eli kyse oli aivan eri asiasta. Olen ymmärtänyt että sinä olet myös arvostellut pienläpimittaisen puun korjuuta. Ilmeisesti jesse taitaa olla ainoa joka tätä on puoltanut.

    Mutta kaiken kaikkiaan pienläpimittaisen e-puunkorjuu on ihan p….stä ja se elää vain tuilla. Toisaalta se ei ole kustannuksiltaan myöskään niin edullista kuin annetaan ymmärtää. Mutta tähän työhön joukkokäsittely on mainio kapistus osaavissa käsissä. Sillä päästään ihan kelpo tuloksiin kun mottikertymät ovat pieniä ja työnosuus nousee merkittäväksi tekijäksi kiintokuutiota kohden.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 83)