Keskustelut Puukauppa Joukkokäsittely mäntykuitupuun teossa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 83)
  • Joukkokäsittely mäntykuitupuun teossa

    Juttelin UPM erään ostajan kanssa asiasta. Hän kertoi, että hänen alueellaan männikköjen ensiharvennukset tehdään joukkokäsittelyllä ja puu mitataan ajokoneen vaaalla. Tätähän on tehty energiapuulle, mutta ei yleensä kuitupuulle.

    Näin hakattua mäntykuitua voidaan hänen mukaansa käyttää Suomessa vain Pietarsaaren sellutehtaassa. Saanto normaalitilanteeseen verrattuna on 15-20 % parempi. erityisesti siksi, että kuitua voidaan ottaa 4 senttiin. Miten tämä hyöty sitten jaetaan UPM:n, myyjän ja motoyrittäjän kesken on tietenkin arvoitus.

    Lähinnä minua tässä asiassa kiinnostaa se, että millaista jälkeä tulee tiheydessä 3000 runkoa/ha kasvatetussa mäntytaimikossa. Tätä tiheyttähän suositellaan käytettävän laatumännyn kasvatuksessa. Toinen tietenkin se, että ylestyykö menettely, jolloin seurauksena saattaisi olla pieni lisätulo metsänomistajallekin.

    Täällä on esitetty myös, että joukkokäsittelylaitteen hankinta on ollut motoyrittäjälle huonosti tuottavsa investointi.

    Tarkoitus on käydä katsomassa jotain työmaata. Olisi kuitenkin mielenkiintoista saada näkemyksiä asiasta.

  • suorittava porras

    Otsikossa mainittu ominaisuus on kaikissa koneissa . ps. Haapakin puuttuu hakkuuohjeen tavaralajiluettelosta kokonaan , vaikka puuta on runsaasti nykyisellakin leimikolla.

    jees h-valta

    Tavaralajiluettelo koneelle tulee kait kauppakirjan pohjalta. En sitten näistä ”kolmen suuren” omistaan hakkuista tiedä.

    mehänpoika

    suorittava porras:
    ”taitaa olla katoavaa kansanmperinnettä koko joukkokäsittely.”

    – Suorittava porras lienee tässä asiassa oikeassa.
    Sopivat kohteet alkavat hiipua kun uudistusalat istutetaan lähes kaikki kuuselle. Niihin tulee hieman sekapuuksi mäntyä ja varsinkin koivua. Näiden harvennushakkuuseen ei joukkokäsittely sovellu.

    Männyn luontaisen uudistamisen sekä kylvön kohteissa pitäisi tulla jatkuvasti joukkokäsittelyyn sopivaa pinta-alaa, mutta todellisuudessa tilanne on aivan muuta. Noin 25-30 vuotta sitten uudistetut ja joukkokäsittelyä silmälläpitäen hoidetut kohteet ovat lähes kaikki jo ensiharvennettu.

    Myöhemmin uudistetut kohteet ovat usein hirvien syönnösten pelossa laskettu koivuvaltaisiksi sekametsiksi tai ovat muuten tyviosaltaan lommoilla tai mutkaisia, joten nekin joutuu ensiharventamaan perinteisellä menetelmällä.

    Nykyisin rämesoillakin kehittyy hirvien ruokailun tuloksen hyvin harvoin täysitiheitä ja vähäisin hirvivaurioin mäntykuitupuun joukkokäsittelyyn soveltuvia ensiharvennuskohteita. Aukkoisuus, vikaisuus ja hieskoivuvaltaisuus ovat monesti haittana.

    Tilanne voi tältä osin olla menossa edelleen huonompaan suuntaan, onhan hirvien talviravinto, männynhavu, kohta todelliden niukkusartikkeli Etelä-Suomessa. Sitä saavat hirvet nykyisin eniten hakkuun jälkeisistä männyn latvuksista

    Puun takaa

    Mehänpoika on oikeassa.
    Hirvet tekevät osaltaan hallituksen biotaloskaavailut mahdottomiksi toteuttaa.

    Metsuri motokuski

    Arvelisin että joukkokäsittelyn tarve ei varmaankaan vähene. Hyvin usein ainakin meillä on nuo joukkokäsittely kohteet olleet huonosti tai hotamattomien taimikoiden kunnostuksia. Eipä juuri ole ollut väliä mille puulajille ne ovat istutettu.

    jees h-valta

    Eräässä mielessä joukkokäsittely saattaa vanhentua käsiin ja se on jatkuvaa tasaista nousua tekevä koivutukin ja kuidun hinta. Koivuvaltaisia tullaan kasvattamaan suuremmissa määrin tukiksi ja kuiduksi joka menee sitten jo yksittäin käsittelyyn normaalisti.
    Vain e-puukohteet ja juuri siten nuorten metsien kunnostukset josta metsuri motokuski mainitsikin. Männyn ja kuusen ja varsinkin kuusen tulee yhtä vakaasti alaspäin joten se nyt alkaa kohta olla sama millä niitä silppuaa ja mihin lootaan.

    suorittava porras

    #” Hyvin usein ainakin meillä on nuo joukkokäsittely kohteet olleet huonosti tai hotamattomien taimikoiden kunnostuksia.”#

    Juuri näin ! Mutta jatkuuko niiden hakkuut , onkin jo aivan eri asia .

    Tukien loppuminen on hyydyttänyt ns. energiapuukaupan ko kohteilta täysin . Pieniläpimittaisilta kohteilta saatavan energiapuun korkeat korjuukustannukset ja tarpeisiin nähden liian heikko laatu eivät myöskään edesauta tilannetta . Omatoimiset harrastelijat saattavat saada nökkösensä jotenkin kaupaksi , mutta pystykauppoja voi saada odotella turhaan.

    Tuolla lukijoiden kuvat- osastolla jo totesinkin , että taimikoissa ylispuun asemaan kasvaneita koivujakin kaadetaan surutta maahan taimikon pelastamiseksi . Niiden talteenottoa ei edes harkita pienillä kuvioilla .

    jees h-valta

    On tuo suorittavamme ristiriitainen noissa ajatelmissaan. Ja voisi sanoa että johan on ristiriitaa myös moton omistavan tahon ajatelmissa. Jos kannattaa motoa käyttää raivaussahana mitä mielestäni suorittava juuri hiljan piti aivan pois suljettuna. Nyt hän kehuskelee itse niin kuitenkin tekevänsä hakkuullaan. Eikä kannata edes kerätä! Suuren ”kolmen ison firman” yksi öykkäröi näämmä nousuhuumassaan kuin sika vatukossa ja altis konetyöstömestarihan tekee. Kustannuksista ja työn kauneusarvoista viis välittämättä.
    Samaan aikaan uutiskuvissa hakevaunuja itärajan takaa tulee päättymättömiä letkoja. Paitsi jos ne katkeaa koivukuitua sisältäviin vaunuihin. Oi aikoja ja tapoja. Ja tällaiset tahot yrittää neuvoa vielä miten metsissä pitäisi elämöidä. Ja kun näitä samoja saa seurata aivan arkimetsäelämän koko kirjossa melkein päivittäin.

    kuusessa ollaan

    Jees: ”Koivuvaltaisia tullaan kasvattamaan suuremmissa määrin tukiksi…”

    Hmmm.
    Jos meinaat, että ”energiaharvennuksissa” jäljelle jääneestä metsästä kasvatetaan hieskoivutukkia, on tosi mielenkiintoinen savotta ja odottelu edessä. Samaa haaveilin itse nuorena metsäoppilaitosta käyneenä metsurina 80luvun puolivälissä. Nyt olen viime vuosina harventanut jättämiäni koivuja klapiaihioiksi, kun kasvu on tyssännyt juuri tukkimittaa tultaessa ja koivutukin hinnan ollessa 45 eeroo kuutiolle.

    mehänpoika

    Metsuri motokuski:
    ” Arvelisin että varmaankaan ei joukkokäsittelyn tarve vähene.”

    – Joukkokäsittely energiapuukohteella on hieman eri asia kuin männyn kuitupuun teossa. Männyn kuitupuun teko joukkokäsittelynä vaatii lähes puhtaita ja tasalaatuisia männyn ensiharvennuskohteita, jotka voivatolla melko hienoakin. Energiapuukohde voi olla vaikka ylispuuston poistoa kuusentaimikon päältä, jolloin poistettava puusto pitäisi olla kannattavaa korjata, eli melko järeää.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 83)