Jokakesäinen visakoivun leikkuu/pystykarsinta-urakka tuli päätökseen viime viikolla.
Nyt loppu kesälomasta meneekin raivauksilla.
On se hyvä, ettei ole vapaa-ajan ongelmia!
Uusimmassa makasiinissä on sivulla 27 ”18-vuotias visakoivikko ”
>kuvassa ei ole yhtäkään visakoivua
Nuo visakoivu siemenvisakoivusekoitukset kannattaa jättää kauppaan. Tosi vänkyröitä tulee ja harvemmin niistä kuitenkaan tulee edes tuota 60%. Ja miten niitä kasvatat ku tulee kuitenkin kunnon koivikko siihen päälle. Mitähän tuolle kuvan koivikolle on tapahtunut, joku raivannut vänkyrät pois jo ajat sitten? Vai olenko minä totaalisen väärässä ja kuvassa onkuin onkin visakoivikko?
Kyllähän siinä kuvassa visakoivujakin on, mutta aika paljon myös tavallisia koivuja.
Visakoivu ei suinkaan aina näytä kovin selvästi päällepäin sitä, kuinka paljon puuaineksessa on visakuviota.
Joskus on myös niinkin päin, että päällepäin hyvin visakoivun näköisessä puussa ei sitten olekaan kummoista visakuviota.
Joskus on myös niin, ettei puuta kaadettaessa tyvessä ole visakuviota, mutta jonkin matkaa ylempänä sitä on.
Joo on siinä muutama nytten kun kirkkaassa valossa katoin.
Tuossa sekakasvatuksessa on saatu aikaan aika mahtavia epäonnistumisia ainakin täällä päin. Sellasia vänkkyrämetsiä missä ei kasva tavallisia koivuja enää raivauksen jälkeen ja visat on täysin epämuodostuneita ja karsimattomia. Pitkiä projekteja nuo visakoivun kasvatukset ja vaatii sitoutumista metsånhoitoon myös tulevilta sukupolvilta. Itte on myös kokeiltu tuota sekakasvatusta mut ei oikeen hyvältä näytä kokoero visojen ja tavallisten välillä.
Ojitetulla turvesuolla näin kerran istutusvisoja. Ne oli täysin luotisuoria ja runkojen kokoon nähden niissä oli normaali koivua pienemmät hennot oksat.
Visa häviää tavalliselle raudukselle kasvunopeudessa, joten koivujen sekakasvatus ei siten onnistu.
Itse viljelen nykyisin vain kloonivisoja, joiden välissä on kasvattanut joulukuusia. Se yhdistelmä on toiminut aika hyvin.
Kloonivisat istutan neljän metrin välein toisistaan, eli 700 kpl hehtaarille.
Tervehdys! Huomaan, että olet asiantuntija visakoivuissa, ja haluaisinkin tiedustella paria asiaa:
olen tuore metsänomistaja, ja metsäalueeni sisällä on 1,8ha peltoalue, jonka vuokrasopimus maanviljelijän kanssa päättyy parin vuoden päästä. Pelto on rinnettä, eikä vesi siinä seiso, joten olen ajatellutkin, että laittaisin visalle.
Kysynkin, miltä kuulostaa tällainen savipohjaisen pellon visakoivutus?
Entäpä aitauksen merkitys? Täysimittainen hirviaita tuntuu ylimitoitetulta ja kalliilta, miten toimisi aita, jossa jänisverkko, sekä sitten keltaista sähkönauhaa metrin ja puolentoista korkeudella hirviä varten?
Oletko laittanut taimet suoriin riveihin? Mikä on mielestäsi hyvä taimiväli & riviväli? Annatko aluskasvillisuuden olla, vai lyhennätkö jotenkin?
”Johan on haitarmiehiä!
Hintahaitari meinaan jommoinenkin. Kahdesta-neljään.
Itseasiassa noista jo tulee huikeat perustamiskustit ja jos noin vähän ha:lle ja siitäkin visaantuu mitä sattuu.
Ja pinseteillä nyppimistä väliajat. Kyllä siinä kullan hintaa pitää valmiin visan hipoakkin. Mutta se on varmaa ettei niitä kyllä unohda. Kyllä tulee hirvet yötäpäivää vahdittua tuon hintaisilla taimilla. Ja muutenkin unohdus tulee kuvottavan kalliiksi. Jos nimittäin et nypi et saa tiliäkään. Jos muutenkaan.
Lähetetty: 17.07.2013
Lähettäjä: jees h-valta ”
jesse on kyllä täysin ulkona Visan viljelystä.
Microlisätyt visat ova 100 % visaa. Tuo 700 visaa on kyllä ihan riittävä määrä, mutta runkomuoto tarvitsee ”piiskaajat ja kilvoittelijat”. Evolla oli entinen johtaja E. Paavola istututtanut visoja ja ne visakoivikot oli tilkitty täyteen = vähintään metrin tiheyteen koivua, kuusta ja mäntyä. Kun visat olivat D 1,3 k0rkeudelta 5 -6 senttisiä, ne päästettiin väljempään, eli n. 2000 r / ha.
Siinä vaiheessa ei vielä pystynyt erottamaan visaa tavan rauduksesta, eli ne pitää merkata todella hyvin.
Harvennuksen jälkeen koivut alkoivat visottua (Paavola), käppyräkoivuja ei ollut takuulla viittä prosenttia.
Siellä kokeilin eka kerran raivaus-sahaa, oli Companion – merkkinen, joka meni HVA:n syliin ja siitä jalostui HVA 165 RS.
Visaa kannattaa vaalia, koska kunnollinen sorvivisa maksaa tosiaan 15 000 € / kiinto. Jopa paksut visaoksat menee kaupaksi todella hyvään hintaan.
Ei Lapinleukun kahvat, eikä Iisakki Järvenpään kädensijat ole tehty ulkomaisesta visasta, koska sitä ei kasva virossa tai puolassa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.