Jokakesäinen visakoivun leikkuu/pystykarsinta-urakka tuli päätökseen viime viikolla.
Nyt loppu kesälomasta meneekin raivauksilla.
On se hyvä, ettei ole vapaa-ajan ongelmia!
Ei kyllä niin paljon patita että koivulle ehdointahdoin patteja alkaisin kasvatella.
Mitä raivauksiin tulee niin juuri kävi työn ääressä yksi metsänaapuri joka kummasteli että enkö minä mitään joudu niitten h-haapojen kanssa tekemään. Kun on raivaillut aidan toista puolta ja ei kuulemma ole näkynyt. Sanoi että raivaukset jatkuu vaan.
Minä kyllä saan aikani kulumaan muutenkin kuin metsässä itikoiden syöttinä raivuria raahaten. Tosin muiden jälkiä kyllä joutuu vielä hiukan paikkailemaan tuolla P-satakunnassa.
Ehkä loman eka viikolla joku päivä taas tulevien e-puukohteiden ennakkoraivuuta.
Ei muuten naapuri enää ollut huolissaan haavoistani kuten alkuvuosina kun pelkäsi että hänen mäntytaimikkonsa kärsisi haavikkoni naapuruudesta. Hyvin ovat nekin kasvaneet vaikka valitettavasti hirvet hiukan laidunsi aidan sillä puolen.
Ja oksaisia turilaitahan ne näkyy olevan. Toivottavasti raivauksen valonlisäys nyt sitten karsii ne, heh heh!
Noissa jessen touhuissa on paljon alokasmaisia piirteitä (in the army). Nähdään paljon enemmän vaivaa , jotta vältetään tekemästä epämiellyttäviä asioita , kun itse tehtävän varsinainen suorittaminen vaatisi. Taiteen laji tuokin…
Visakoivun kasvatus ja etenkin myynti on ihan mielenkiintoista puuhaa.
Olen jo ehtinyt muuttaa rahaksi kaikki 60-luvulla istutetut visat, joita olin poikasena itsekin maahan laittamassa.
Uusia ikäluokkia on kasvamassa myyntiin tulossa.
Henkilöauton peräkärryllisestä visaa on ihan mukava saada enemmän rahaa kuin kokonaisesta rekkakuormallisesta tavallista tukkia… – vai mitä Jesse?
Kieltämäti on vaan tuurikauppaahan se noin pienet markkinat ovat. Saattaapi saada tahi sitten ei. Yleensä rekkakuorman puita saa aina kaupaksi. Useamman vielä paremmin ja senkun paranevalla hinnalla.
Visa menee kaupaksi vaikka runko kerrallaan kun tietää mihin tarjoaa. Ja kauppahintakin on ihan kohtuullinen. Harventaminen alkaisi olla kohta käsissä, taitaa vanhin kuvio olla 1996 istutettu joten ei tämä visakaan niitä hitaimpia taida olla.
Ja kyllä on suorittava niin että minä olen kyllä oppinut jo turhat tuhtaamiset laistamaan metsänkasvatuksessa. Teen vain sen minkä katson järkeväksi. Kieltämättä alkuvuosina varsinkin tuli paljon turhaan energiaa haaskattua epäolennaiseen.
Nyt tehdään ensin ykkösenä bisnekseen suoraan liittyvät ja kiireelliset.
Toisena ajankulutaukotöinä pitkän linjan tarvittavat.
Kolmanneksi vasta harkitaan jonkun muun neuvojen mukaan tekemiset. Ja yleensä niitä ei juuri suuressa määrin toteuteta.
Nyt teetin pitkin hampain suon naveromätästyksen vaikka sen toteutumiseen meni luvattoman kauan. Kerkesi hiukan turmeltumaan jo kasvuun lähtenyttä taimiainesta. Tosin kaivurimies toteutti ihailtavasti tiukat vaateeni ja sai paljon säästymäänkin.
Lähinnä tuon veden paremman poistuman vuoksi teetin.
Tässä lienee nopein aloitus jossa heti ensimmäisessä kommentissa yritetään päästä otsikon aiheeta pois…
Koivukuitupinot kannattaa katsella sillä silmällä aina tien varressa, äkkiä tapahtuu koivulla 30 kertainen arvonnousu kun kuvio on kohdallaan sahuupinnassa. Tämä onnistui huonommallakin visalla josta sai 500€/m3 + alv. Priima lienee kilotavaraa mutta palkitsee kasvattajansa ja edistaa kummasti metsien monimuotoisuutta pois puuplantaaseista.
Mikrolisätty taimi,saattais maksaa n 4€/kpl
Taimikon perustamiskustannukset korkeat.Visakoivun kasvatusta moni pitää vuosittaisine leikkauksineen kovin työläänä,aikaa viepänä,myös samat tuhoriskit kuin rauduksella.Mutkittainen kasvutapa.läheskään kaikki ei kehity sorvitukiksi
Bulkki-tukin kasvatus on loivaliikesemmälle sopivampaa
Jesse tuntuu olevan totaalisen pihalla visakoivun kasvatuksestakin.
No, toisaalta täydellinen tietämättömyyshän antaa lausuntoihin sitä syvintä varmuutta.
Visaa, kuten muitakin erikoispuita ostetaan isompia sekä pienempiä määriä.
Toki isompi erä nostaa hintaa ylemmäs, mutta jo henkilöauton peräkärrykuorma visaa vastaa 3-4 täyttä rekkkakuormallista haapa- tai koivukuitua tai -energiapuuta.
Minulle ei ole koskaan ollut tärkeää mottimäärät, vaan pankkitilille tuleva rahamäärä.
Kun menen vaikkapa LVI-liikkeeseen , en voi maksaa moteilla vaan euroilla.
Harjavallassa tämäkin on tietysti jotenkin toisella tavalla kuin muualla Suomessa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.