isoin ongelma FSC:ssä saattaa olla se, että kemiallisella torjunta-aineella (tukkimiehentäi) käsiteltyjä taimia ei saa käyttää uudistamisessa. Näin on ainakin Ruotsissa, mutta onko jo Suomessakin. Taimia koitetaan sitten vahata ja päällystää hiekalla. Tulokset ovat olleet hyvin vaihtelevia ja taimikustannus joka tapauksessa korkeampi.

tietysti myös glyfosaatin käyttö on varmaan kiellettyä. No viisi vuotta on lyhyt aika.

Liityin puukaupan yhteydessä FSC:hen kokeilumielessä ja nyt hakkuiden ollessa menossa alkaa tuntua, että saattaa jäädä lyhyeksi kokeiluksi.

Melkoinen määrä puutuloa jää metsään, kun otetaan huomioon nuo 20 puuta hehtaarille ja leveät suojakaistaleet. En ollut tiedostanut myöskään sitä, että säästöpuuryhmiä jätetään jokaisella hakkuukerralla samoille kuvioille. Siis pahimmillaan ensiharvennus, pari harvennusta ja päätehakkuu. 80 puuta per hehtaari, jos nyt edes tämän olen käsittänyt oikein. Tämän päälle riistatiheiköt ja muut. On tuossa mielestäni loogisesti ajateltuna ainakin tuplamäärä jättöä, mikä olisi metsätulon maksimoinnin ja metsän hyvinvoinnin kannalta tarpeen.

En tiedä mitä laki tai esim. PEFC määrää, mutta myös luonnontilaisille (tai kaltaisille) soille jää satoja motteja puuta, jotka ennen vanhaan on voinut harventaa pois.

En ole mitenkään kokenut metsänomistaja, joten pitää perehtyä jonkun paremmin tietävän kanssa, että onko tässä mitään järkeä. Onneksi irtisanomisaika on vuosi. 2e per motti FSC-lisää on lähinnä vitsi.

Säästöpuuryhmä on pysyvä eikä ainakaan PEFC:ssä määrää lisätä jokaisessa hakkuussa. En oikein usko että FSC:ssäkään, korjatkaa jos olen väärässä. Suojakaistat levenivät myös  PEFC:ssä mutta ovatko ne eri järjestelmissä nyt samat?

Tätä pitäisi pitää enemmän esillä, eli mitä metsänomistaja tekee vapaaehtoisesti. Kaistoissa on kyllä ihan järkeä vesien suojelun ja monimuotoisuuden kannalta. Tämä vaikutus tulee myös tunnistaa ja tunnustaa, koska se vähentää muun suojelun tarvetta.

Kummassakin setrtifioinnissa jätetään säästöpuuryhmät jo harvennusvaiheessa. Ne merkitään myös karttaan. Samat säästöpuut säilyvät siten koko kierron ajan. Onhan nuo fsc säästöpuumäärät aika suuret. Kun vielä vesistön suoja-alueen säästöpuita ei voi siihen liittää. Toisaalta vesistön suoja-alueet ovat myös fsc:ssä suuremmat. Ne sisältävät niin koskemattoman suoja-alueen sekä peitteisen metsäkasvatuksen suoja-alueen. Alueen leveydet riippuvat vesistössä. Mm luonnontilaisessa purossa suoja-alue on muistaakseni yhteensä 23 m puron kummaltakin puolelta.

Uutena kumpaankin sertifikaatin tuli ruopattujen ja suoristettujen ojien syojavyöhykkeet. Enne ne katsottiin kaivetuiksi ojiksi ilman suojavyöhykettä. Nyt niille tuli uudet metrimäärät jotka vaihtelevat eri sertifikaatin mukaan.

Kyllä jos tilalla on paljon vesistöjä niin minä ainakin harkitsisin vakavasti liittyäkkö fsc sertifikaatin.

Ei olla eikä mennä ellei ole pakko.  Mafiajärjestöön, jonka päätöksentekoon metsänomistaja ei saa osallistua, ei haluta kuulua.