Keskustelut Metsänhoito Joko aika olisi kypsä esitellä metsätalous elinkeinona muiden joukossa?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 53)
  • Joko aika olisi kypsä esitellä metsätalous elinkeinona muiden joukossa?

    Yle sekä kaupalliset kanavat  on viime vuosina tehneet aivan ansiokkaita tv-sarjoja eri ammattikuntia edustavista suomalaisista ihmistä. Ylen Poronuoret on tästä uusin tuttavuus. Metsätalous loistaa joukossa edelleen poissaolollaan. Puuntuottajat ja konemiehet on tähän asti nähty ainoastaan pahiksen roolissa, kun jostain on taas kaadettu ”viimeiset puut”. Kestäisikö suomalainen yhteiskunta tehdä näistä vuosikymmenten ympäristöpahiksista jo tavallisia ihmisiä, kertomalla heidän jokapäiväisestä työstään ja elämästään kaikkine iloineen ja murheineen?

  • Makarov

    Samaan kiinnitin huomiota kun Visa. Kiinnostus sarjaa kohtaan tuntuu olevan viestien perusteella kovinta varsin yllättävältä puolelta. Sehän vois kannustaa näitä kevytnimimerkkejä tulemaan ulos kaapista ja tutustumaan suomalaisenmetsän moniin mahdollisuuksiin.

    suorittava porras

    Timpalta hyvät pohjat käsikirjoitukseksi. Kohtaan 4. voisi lisätä kuvamateriaalia Multian ja Karstulan välillä kasvavista hyvin hoidetuista männiköistä. Löytyy toki aukkojakin , mutta laajat taimikot ja nuoret metsät hivelevät silmää. Kirsikaksi kakun päälle voisi kuvata alueella vaeltavan metsäpeuralauman ja taustalle musiikista huolehtimaan sopisi mainiosti Karstulan Mieslaulajat …..

    PS. Em. Ryhmän viikko sitten esittämä ”Nuottikriisi”oli muuten mukaansa tempaava esitys ,josta isot kiitokset!

    Gla

    Timpalta puuttuu draamaa. Pitää saada elokapina estämään hakkuita. Ensin syödään einesruokaa muovi- ja alumiinipakkauksesta. Seuraavassa hetkessä niille tulee vessahätä ja automarketin hyllyiltä puuttuu vessapaperi. Nyt tulee housupyykkiä, mutta eihän sitä olisi voinutkaan pestä, kun betonitalosta puuttuu ikkunoista karmit ja puiset ovet. Hesariinkaan ei saa juttua, kun paperia ei saada. Kaikki materiaali pitää olla uusiutumattomia. Vaatteetkin muovia.

    Gla

    Onkohan tässä maassa koskaan osoitettu mieltä sen takia, että kansalaiset käyttää liikaa uusiutumattomia luonnonvaroja?

    Uusiutuvien tuottamistahan ei voi ammattimaisesti sallia.

    Rane

    No sarjassa voisi mainita että Suomen metsien puumäärä on kaksinkertaistunut kun siirryttiin jaksolliseen kasvatukseen.Ja se että meillä on hiilinieluja on metsätalouden ansiota.

    Rane

    Ps.Kun negatiivisuus kerran myy niin voisi mainita että kaikki nämä toimenpiteet joita valtio,viranomaiset,neuvontajat, yritykset yrittävät ujuttaa metsätalouteen (esim.lisäsuojelu,suoja-alueet,pienaukot,jatkuva kasvatus,ylisuuri hirvikanta,ojien kunnossapidon vaikeuttaminen…) tulevat pienentämään metsien kasvua eli myös hiilinieluja.

    Visakallo

    Timpalla oikein hyvä ohjelmarunko. Sitä kannattaisi vielä korostaa, kuinka metsätalous on paljon laajempi kokonaisuus kuin puunkorjuu ja puunjalostus tehtaissa. Tarina voisi alkaa puunsiemenen keruusta ja jatkua taimitarhalla taimeksi, istuttajan työn kautta taimikoksi, raivaajan kautta nuoreksi metsäksi ja sen ensiharvennukseksi sekä puun päätymiseen tehtaalle tai energialaitokselle. Senkin voi tuoda esiin, että puolet Suomen metsistä on aivan tavallisten suomalaisten ihmisten omistuksessa. Tässä vaiheessa kuvaan voisi tulla metsäfirman puunostajakin. Koko ajan eri työvaiheita toteuttavat ihmiset olisivat tarinan pääosassa viemässä pienen puunsiemenen lopulta loppujalosteeksi toiselle puolelle maapalloa aina avaruuteen asti. (Nythän ollaan jo lähettämässä puusatelliittia avaruuteen!)

    suorittava porras

    Mausteita lisää! Olisi hyvä vertailla eri tavalla kasvatettujen metsien tuloksia , joissa prosentit muuttuvat puukuormiksi ja euroiksi. ”TamppaajaVisan” kymmenen rekkakuormaa kiertoajan kuluessa hehtaarilta vastaan Perkon keräilytalouden tuotoksena 3-4 rekkakuormaa vastaavassa ajassa toisi selvyyttä eri kasvatusmenetelmien todellisiin eroihin.

    Edellä mainittujen tilukset olisi luonnollisesti myös kuvattava huolellisesti , jotta selviää ,että korkea korko ei välttämättä tuota korkeaa puupinoa kassavirrasta puhumattakaan.

    Perko

    Suorittaja  selittäköön vaan omat kuormansa.   Karkeasti  ero on siinä, että toisesta lähtee  nykyhinnoin kolme  – neljäkertaa kalliimpaa  massaa  jo het’ alusta lähtien 4- 5 kertaa  siinä  kun tamppauksilla ootellaan  50 – 80 vuotta eka rahaa  kuormasta.      Huumorissakin  on joku tolkku osattava, paitsi lawrovilaisilta.

    reservuaari-indeksi

    Glalta tärkeä huomio, pelkän doku mentin varaan ei kannata jäädä. Milleniaalit ei jaksa kesk. totuuden kerrontaan.

    Jännitys-ja.aktion;elementeille saadaan helposti metsäalkua. Aluksi supot ja m-vakoojat, juoni kiihtyy ja uhat eskaloituu. Karstulan mieskuoron volumet ja kiihko nousee. Ehkä musiikkina finlandia niin voi olla monelle  kohde yleisöstä tuttu.

    Loppurytinät. Elokapina estää a-lanssin tulon hakemaan romahtanutta p-kammari-poikaa. Kotiaho rynkyttää kellarin luukkua auki, mutta säppi pitää. Apujoukkojalkaset ja -AC ehtivät paikalle ennen tuhoa. Loppuhorinoissa tinppa raportoi HS:ään ja eero laskee taustalla matemaattisia yhtälöitä.

    L

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 53)