Ei sitä mitään välityspalkiota tarvinnu viimeskään Mhy:lle maksaa,  yhistys teki leimikon ja pyysi tarjoukset ja minä tein viimesen tinkauksen ja kaupat ja valvoin hakkuun. Kauppa oli n.800 kiintoa ja lasku yhistykseltä vajaa 80 euroa.

MG hakkas tuon  800 kiintoa viimetalvena ja paikallinen saha vähän myöhemmin viimmesen väljennyksen, ja SE keväällä osti hankinta puun. Kaikki ostajat tuntuvat olevan niin kaveri niin kaveria. Nyt on sitte kauppa UPM:n kans.

Hintojen vertailu kannattaa aina. On ostaja mistä firmasta,- tai kauppa minkä kyltin alla tahansa. Jos sokeasti suosii yhtä ja ainoaa, niin saa tuntea nahoissaan sen, että jossain kohdassa onkin otettu tuo ”etu” takaisin.

Hintoja pitäisi aina vertailla ja siinä on oiva apu esim puukaupassa MHY, jonka mahdollisuudet pysyä kärryillä hintatasoista lienevät parhaat.

Kun MHY toimii koko kaupan välittäjänä, sen mahdollisuudet välittää kaikki eri puutavaralajit ostajalle, joka niistä parhaiten maksaa. Hakkuu ja ajo voidaan toki tehdä uhden ja saman urakoitsijan koneilla, onhan siinä mittalaitteet, värimerkkaus ja tietokoneohjelmissa muistit kaikille tavaralajeille.

Joku väläytti seikan, jolla voidaan ”sumuttaa” myyjää, eli jokin tavaralaji hinnoitellaan hyvin korkealle, jolloin tarjous saadaan näyttämään parhaalta. Sellainenkaan ei vaikuta oikein tehdyssä savotassa pennin vertaa, koska jokin Pylväs-jobbari saa sen määrän pylväitä kuin tulee, eikä niiden määrällä kikkailla.

Niin ja  MG osti puut ja maksoi MHY:n ansiosta yli markkinahinnan. Ei kuulosta todelliselta. Miksi nämä hyvät kaupat eivät näy hintatilastoissa.

Hyvä kysymys Tolopainen, miksi hyvät kaupat ei näy hintatilastossa? Olisi tietenkin mahdollista julkaista myös kauppojen alin ja korkein hinta. Se mitä itse toivoisin, olisi että tilastoitaisiin erikseen mhy:n kilpailuttamien kauppojen hinnat. Tämäkään ei vielä kerro koko totuutta, koska puunmyyntitulo koostuu yksikköhintojen ja määrän (katkonnan) tulosta.

Jätkälle: mitä tarkoitat mhy:n puun välitystoiminnalla? Puunkorjuun kilpailutuksen tuloksena leimikko päätyy yhdelle ostajalle. Olenko oikeassa käsityksessä, että vain korjuupalvelulle annetuissa leimikoissa voi mhy:llä olla useampia ostajia samassa leimikossa? Yleisempi tapaus lienee kuitenkin se että puun ostajat vaihtavat puueriä keskenään.

MHY:n välitystoiminta on ollut meillä sellaista, että yhdistys kokoaa myyntihalukkaiden metsänomistajien leimikkotiedot ja kauppaa niitä hankintaerinä  tavaralajeittain. Kauppatapa on kuin perinteinen yhteismyynti. Myyjä tekee kaupan omista puistaan ostajan kanssa. Paikalliset urakoitsijat suorittavat korjuun ja ajavat kaikki lajit omiin kasoihinsa.

Jokainen ostaja kuljettaa omat puunsa omilla sopimusautoillaan tehtaalle. Näin esim paikalliset pikkusahat tai parruveistämöt pääsevät ostamaan suoraan vain haluamansa lajikkeet, samoin sellufirrma saa ostaa vain selluvärkkiä, eikä sen tarvitse taistella kuusikuidun, eikä koivutukkien kanssa.

Puunmyyjä saa osan paremmasta hinnasta, MHY saa pikkupalkkion järjestelystä ja metsäfirma säästää jonkin verran, kun saa isomman erä ostettua käytännössä yhdellä kaupalla.

Oikein järjestettynä tuossa kauppatavassa ei ole muita kuin voittajia.

Kerrankin olin tarkastuskäynnillä erään kurssilaisen metsässä, kun siellä pyöri koneet: Viisi eri firmaa oli ostanut niitä puita, kukin vain sitä laatua, mitä tarvitsee!