› Keskustelut › Metsänomistus › Johtaako uusi metsälaki vakuusongelmaan?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 29)
1 2 3

  • Johtaako uusi metsälaki vakuusongelmaan?

    Lähetetty: 14.6.2013, 18:32

    Uuden metsälain mahdollisesti aiheuttavaa vakuusongelmaa on käsitelty täällä aikaisemminki, mutta se ei herättänyt kovinkaan vilkasta keskustelua.
    Tämän päivän 14.6. MT:n lukijalta palstalla oli aiheesta mielestäni erittäin asiallinen kirjoitus.
    Tähän asti pankit ovat hyväksyneet metsätilat lainan vakuudeksi 50-60 prosentiin käyvästä arvosta, mutta miten käy jatkossa?
    Erityisesti sukupolvenvaihdoksen tehneet tai muuten lainarahalla metsää ostaneet voivat joutua kohtuuttoman tukalaan asemaan.
    Nyt vallassa olevilta, hyvätuloisilla kaupunkilaisilla nykypoliitikoilta tuskin löytyy ymmärtämystä tähän ongelmaan.
    Itsekin aikoinaan kaiken lähes kokonaan lainarahalla ostaneella ja nyt sukupolvenvaihdosta suunnittelevalla huoli on aivan todellinen.
    On täysin turhaa puhua metsätilojen koon suurentamisesta ja muuttamisesta elinkeinon suuntaan, jos tällä tavalla matto vedetään nuorten yrittäjien jalkojen alta.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Puun takaa 15.6.2013, 08:12

    Viimeisimmän metsälakiversion mukaan Etelä-Suomessa taimikon tulee saavuttaa vain 40 sentin keskipituus vasta 10 vuodessa, Pohjois-Suomessa 25 vuodessa.
    Aiemmassa esityksessä aikarajat olivat 7 ja 20 vuotta ja keskipituusvaatimus 50 senttiä.
    Kun samaan aikaan ollaan luopumassa puu järeyden osalta uudistamisrajoista, on tie avoin koijareiden metsien parturoinnille ja paikalta poistumiselle.
    Mitään laitontahan he eivät ole siinä vaiheessa tehneet!
    10-25-vuoden päästä on aika turhaa kysellä heiltä metsän uudistamisen perään.
    Pitäisiköhän hankkia lampaita?
    Heinää kasvavia luonnonlaitumia on nimittäin luvassa.
    Olisikohan kansanedustajien aika ihan oikeasti herätä tässä asiassa?!

    A.Jalkanen 15.6.2013, 08:52

    Tuo keskipituusvaatimus on laadittu niin että myös karuimmilla männyn siemenpuualueilla siihen on mahdollista päästä. Tutkijat esittivät alempaa, 30 cm rajaa.

    Miten sitten toimitaan, jos on odotettu 10 vuotta, eikä lakiraja täyty? Mielestäni vanha systeemi on parempi: kontrolloidaan perustamisilmoitusten avulla uudistamistoimenpiteiden oikea-aikaista suorittamista.

    Puun takaa 15.6.2013, 15:19

    Vireillä oleva metsälakiuudistus on Suomen tähänastisen historian vakavin operaatio lopettaa ns. perhemetsätalous Suomesta.
    Eniten ihmetyttää MTK:n myönteinen kanta tekeillä olevaan uudistukseen.
    Herää kysymys, onko metsänomistajien vapaudella ovelasti markkinoitu todella suuren luokan hämäys menossa näin helposti läpi?

    Puun takaa 16.6.2013, 06:06

    Suomessa ollaan nyt siirtymässä Euroopan, – mahdollisesti jopa maailman vapainpaan metsälainsäädäntöön.
    Kun samalla kertaa poistetaan uudistamisläpimitta, ja käytännössä myös uudistamisvelvoite, valvontaahan ei jatkossa käytännössä ole, on lopputulos täysi katastrofi.
    Jokainen ymmärtää, että suurin osa metsänomistajista ajattelee vastuullisesti ja huolehtii metsiensä uudistumisesta asiallisesti, mutta kun vastuuttomille annetaan laillinen vapaus parturoida metsät uudistumisesta välittämättä, niin näin he myös silloin tekevät.
    Eduskunta päättää viimekädessä uuden metsälain sisällöstä, mutta kuinka monta ihmistä siellä ihan oikesti ymmärtää, mistä ovat nyt päättämässä?
    Kylmästi laskelmoivat metsäparturit onnistuivat verhoamaan katalan operaationsa vapauden vihreällä naamioverkolla.

    pitkät neulaset 16.6.2013, 08:09

    Tuleekohan noita parturoituja alueita myyntiin?Olisiko nämä sopivia siirtää sitten näihin yhteismetsiin? Sitten ei muuta kuin tilinno ja sille
    rämähtelee vuosittain summia.

    Peräkylän Tarzan 16.6.2013, 16:35

    Tästä on vähemmän puhuttu julkisuudessa, mutta eikös tässä olla samalla ajamassa metsäkeskustenkin toiminnat alas. Kun metsiä voi jatkossa hakata ja hoitaa miten lystää, eihän silloin ole enää mitään valvottavaakaan.

    jees h-valta 16.6.2013, 21:04

    Aivan naurettavia huolia tuntuu täällä piisaavan. Omaisuuden käyttövapaus on aivan luonnostaan selvä kapitalistisen järjestelmän normiasia. Jos joku tuhoaa omaisuuttaan vastuuttomasti se on vain ja ainoastaan hänen asiansa. Saat sinä pirttisiskin polttaa kunhan et vakuutuksesta vain korvausta ala hakea. Eikä siinäkään sen jälkeen enää merkittävää omaisuusarvoa ole. Keinottelijoita on ollut ja on maailman sivu ja ne ovat sitä tehneet aivan kelpoisasti tämänkin lain aikana. Ainahan tyhjiä pohjia pienillä puskatäkyillä on kaupunkilaispuuhapeteille myyty metsästysmaiksi kovaan hintaan.

    K.Moilanen 17.6.2013, 00:19

    UPM ja OP näyttävät tarjoavan hakkuuoikeuden kirjaamista vakuudeksi, jolloin sopimuksella puut UPM:lle ja rahat OP:hen ja sitä kautta vakuusarvo kasvaa.
    http://www.bonvesta.fi/web/page-ContentA75A6

    Luulisi vastaavia järjestelyjä löytyvän muiltakin jos uudesta laista todella tulee vakuuksien suhteen ongelma.
    Järeysvaatimusten poiston pitäisi toisaalta pienentää likviditeettiriskiä.

    Se miten mielekästä lainavivun käyttö on 4% metsätaloustuotolle onkin jo toinen juttu. Jos nykyiset parin prosentin korot, joilla vipu toimii, jatkuvat kovinkin pitkään niin se tuskin tietää hyvää puunhinnalle nykyisessä metsäteollisuuden rakennemyllerryksessä. Vastaavasti talouden veto ja sitä kautta korkojen nousu nopeasti kääntää vipuvaikutuksen negatiiviseksi.

    Gla 17.6.2013, 06:53

    Jos joku alkaa parturoida nuoria, parhaassa arvokasvussa olevia metsiä, mikä on tällaisen toiminnan ajatus? Kuitata rahat ja palstan myyminen on ainoa, jollain tavalla perusteltu ajatus. En tiedä, mitä markkinoilla maksetaan paljaasta maasta, mutta jos naapurini hakkaisi metsät, mielelläni palstan tyhjänäkin ostaisin. Tietysti vain jos hinta olisi edes jollain tavalla kohtuullinen. Ja mielummin paljaana kuin myyntiä varten istutettuna.

    Jos parturoija ei aio myydä palstaa, ei parturointi ole kannattavaa eli sellaista tehtäisiin vain poikkeustapauksissa eli käytännössä silloin kun rahat on täysin loppu.

    Vaikuttaako mahdollinen parturointi puumarkkinoihin eli tuleeko tarjolle päätehakkuita merkittävästi nykyistä enemmän? Tähän tuskin kukaan osaa vastata, mutta veikkaan ettei tule.

    Luulen, että uuden lain mahdollisuuksia käytetään merkittävästi vain siihen, että jatkossa on helpompi muodostaa isompia yhtenäisiä päätehakkuuleimikoita. Minullakin on neljä kuviota, jotka voisi yhdistää. Päätehakkuuvaiheessa etenkin noiden keskelle jäävä hehtaarin 25 vuotias koivikko on sääli hakata, mutta vielä hullummalta tuollaisen saarekkeen jättäminen tuntuisi. Jäisi hevosenkengän mallinen aukko, jossa reunametsän osuus olisi kohtuuttoman iso. Voin kuitenkin nyt hoitaa koivikkoa tuo huomioiden eli en harvenna sitä nyt 1600 runkoon, vaan annan kasvaa tiheänä. Päätehakkuussa pitäisi löytyä ainakin 150 m3 kuitua/energiapuuta.

    Miten uusi laki sitten tuhoaisi perhemetsätaloutta, sitä en osaa kuvitella.

    Puun takaa 17.6.2013, 07:29

    En ole koskaan aikaisemmin toivonut niin paljon olevani väärässä kuin tässä asiassa.

    Tuo vakuusongelma on kyllä ratkaistavissa puuntuottajan, pankin ja puunostajan välisellä sopimuksella, mutta mihin hintaan?
    Siinä yrittäjä on melkoisisssa pihdeissä. Liikkumavara kutistuuu olemattomaksi. Pankki ja yhtiö eivät voi siinä yhtälössä koskaan hävitä.
    Kaikkea omaisuutta voi toki tuhota, mutta metsämaapohja jää aina jonkun riesaksi.
    Suomessa on jo yhden kerran korjattu metsät yhteiskunnan varoilla ja omistajien valtavalla työpanoksella yhtiöiden piittaamattomien määrämittahakkuiden ym. harsinnan jäljiltä.
    Toivottavasti emme nyt ajaudu samankaltaiseen tilanteeseen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 29)
1 2 3