Minä myyn hakkuuoikeuden yhtiölle, joka hoitaa korjuun ja valvoo, että kaikki heidän maksamansa puut tulee metsästä pois. Ei minunkaan ostamia urakoita käy kukaan ulkopuolinen valvomassa.

Kannattaa lukea se metsänkäyttöilmoitus, vai tekeekö yhtiö sen puolestasi. Oletko muuten koskaan nähnyt logistiikkapäällikköä hakkuutyömaalla, hän ohjaa urakoitsijoiden hakkuita, ne eivät kuulu ostomiehelle.

Muistelen hämärästi ,että jossakin vaiheessa Jessen kaupan kohteena ollut avohakkuukuvio muutettiinkin ylispuuhakkuuksi. Olisikin mielenkiintoista tietää ,oliko hakkuutavan muutos päivittynyt korjuuohjeisiin. Tilanne muuttuu melkoisesti ,jos korjuuohjeessa lukee avohakkuu ja isäntä käy ilmoittamassa viimetipassa ,että tehdäänkin ylispuuhakkuu .  Vaikuttaa koneketjun valintaankin melkoisesti . Kahdessa vuorossa työskentelevä ketju tekee talvella puolet työajasta pimeässä . Toisaalta ,jos työ olisi tehty keväämmällä ,olisi valoisaa aikaa ollut enemmän.

Talvinen puunkorjuu vaatii myös yrittäjän toimenpiteitä onnistuakseen, kerralla valmiiksi mallilla. Täällä Väli- Suomessa on talvet vahvan lumen aikaa, yleensä lunta on 70 cm jopa ylikin.

Lumipuu ongelmia on herkimmin ns. isoilla konetaloilla, jolla on korjuuketjuja 10-20, niissä kuljettajien vaihtuvuus on suurempaa ja kausityön tekijöitä on lisäksi ruuhka-apulaisena.

Ongelmia syntyy jos kuljettajien kemiat ei ole samalla tasolla, yrittäjä ei järjestä lisää ajokapasiteettia vaikka lähikuljetus on useamman vuoron perässä. Pienet koneyritykset, joissa on työparit tuttuja ja pitkäaikaisia ei leimikolta löydy ainespuuta kun jokunen hassu yksittäinen kappale, jos sitäkään.

Pahimmillaan lumenpeittämää puuta on kerätty keväällä toiseen kertaan, joka on tuonut lisäharmia kun tiet särkyy, on ajokiellossa olevia yleisiä teitä ja yrittäjän kaluston aikaa menee tuottamattomassa työssä…

Kim1:n, aivan oikea huomio. Kyllä nämä jutut metsässä menee kun ollaan Metsälehden keskustelupalstalla. Minusta siinä ei kovin järin outoa sinällään ole. Minä kait tässä se oudoin olen. Mutta kun nyt pitää taas mennä asiaan. Eli suorittava muistelee muistavansa, aivan lähes noin se meni. Mutta se meni jo siinä vaiheessa kun istuttiin oston kanssa keittömme pöydän vieressä ja minä torppasin hänen tarjoamansa päätehakkuun. Lupasin hyväksyä heti kun se muutetaan ylispuuhakkuuksi. Ja ei kovin paljon miettinyt kun tarjous muuttui ylispuuhakkuuksi ja minä hyväksyin sen saman tein Metsäverkossa. Metsänkäyttöilmoitukset tehdään varmasti vasta sen jälkeen kun on valmis kauppa olemassa. Hintaan hän ei kajonnut koska puumäärä oli kuitenkin niin suuri. Joten ei siinäkään ole vedätetty enemmälti ja kyllä ensimmäisessä tapaamisessa motokuskin kanssa ensimmäisenä aamuna oli hänen itsensä toteamus että ylispuukaatoa sitten aletaan. Kunhan värimerkkaustakin mukaan saa. Sen kimpussa silloin. Ensimmäiset tukkimännyt oli juuri vanhan ajouran alusta kaadettu. Metsä-masa varmaan hyvinkin oikeassa että helposti isoissa koneketjuissa kaadon ja korjuun ero melkoinen mutta nyt ei ollut vaan taisi heti seuraavana päivänä alkaa kasoihin ajo. Kunhan oli ensin varmistanut että uuden tien varteen saa jo ajaa. Siksi kummastutti aika roisi keruu.