Ihan varmasti konemiehille sopii jos isäntä antaa tieltä purkaa laaniin. Monesti vaan se on niin että eniten tiepurkua vastustaa metsänomistaja.

Onko silloin loppujen lopuksi tarvetta harventaa ollenkaan jos lähtökohta on että ura vie tietynmäärän metsäpinta alaa ja se on liikaa. Parempi on olla harventamatta niin nekin jää kasvupohjaksi.

savo`ttamies:”-Sitä aina ihmettelen , että rakennettu tie ei kestä kuormanpurkua, mutta metsämaasto taas kestää vaurioitta. Sitten varrastopaikan ja kuormanpurun varjolla tienreunaa hakataan aukoksi hehtaari kaupalla.”

Miten olet päätynyt tuohon tulemaan, että hehtaarikaupalla kuormanpurun takia?

Puupino kai tulee samankokoinen, tekee sen kummalta puolelta tahansa. Näkyy nykyaikana myös jatkokuljetukset lähtevät usein jopa heti, kun rekkakuorma on tullut pinoon. Näin muillakin, kuin vain Jeessillä.Ajokoneelle riittää aivan varmasti neljä metriä.  Saako siitä jotain kiksejä, kun kuorman kanssa rynnistää raviojan yli tielle, joka sulan maan aikana painuu telojen ja ketjujen alla hieman urille. Kun sataa, vesi jää tierunkoon painuneisiin syvennyksiin, ne voivat alussa ola vaikka vain muutaman millin, mutta kun runko vettyy / pehmiää, niin runko on pilalla.

Jos olet aivan varma, että näin ei käy, kannattaa hakeutua kouluttajaksi Tapiolle ja metsäoppilaitoksiin, he kun ovat siellä edelleenkin siinä käsityksessä, että metsätielle ei saa tulla raiteita.

Ajokone ei tarvitse 5 – 6 metristä tilaa ”huiskia.”  Konekuskien pitäisi tehdä niinkuin ohje on, ei niinkuin itara isäntä sanoo. Jos mennään ihan kirjaimellisesti, niin metsäautotielläkin pitäisi aina tehdä varastoliittymä, jossa on kunnollinen rumpu ja murskeella tehty pätkä, jonka varteen puut pinotaan.  Aarin kokoiselle alueelle voi varastoida parisataa mottia pinoon, jonka keskikorkeus on pari metriä.

Hiukankaan valistuneet ostajat ja myyjät sopivat varastoinnista kauppaa tehdessään. Meillä on usein varastoliittymä tilojen rajalla, jolloin kahdelle MO:lle siitä tulee hyöty.

Urille poljetulla tiellä lanaus on selkeää silmään kusemista.

Kun satoja tai tuhat mottia puuta puretaan ajokoneen kyydistä tieltä käsin on tie varmasti pilalla viimeistään sateen jälkeen . Sitten ollaan itkemässä murskekuormaa jos toistakin , ”kun firma on särkenyt tien”. Ohjeet tieltä purkamisen välttämisestä tulevat korjuuesimieheltä , mikäli konekuskin kantti ei riitä tehdä  purkupaikkaa metsän puolelle . On muuten olemassa sähköpostiviesti(=paimenkirje) aiheesta viime keväältä.Siinä muistutettiin konemiehiä erikseen , että tieltä ei kuormia pureta . Tarvittava tila on raivattava tien ulkopuolelta . Motokuskeja ohjeistettiin tekemään varstoalueista riittävän kokoisia , jotta pystypuita ei kolhiintuisi ja kaikki tavaralajit sopivat varatulle alueelle. Soitto siis korjuuesimiehelle , jos varaston tekotapa ei miellytä.

Savottamieheltä hyvä havainto , että tilaa tarvitaan paljon ,kun on monta tavaralajia. Ihmeellistä , mutta totta.

Ajourista sen verran , että tänään viimeksi jouduin rakentamaan 2-harvennuksen ajouria eri paikkaan , kun enskan urat olivat kapoisia nykyvehkeille. Olisi tullut 6-7 metrinen ura , jos olisi yrittänyt levittää entistä. Enskaa hakatessa ajoura täytyy tehdä käytännössä yli 4 metriseksi , että puille jää riittävästi lihomistilaa. Tämä tuntuu monelta sampo-mieheltä unohtuneen , kuten Jessen esimerkki kertoo . Ei edes ajokone mahdu samoille raiteille.

Useampaan kertaan on valitettu urien välisen keskialueen jäävän hakkaamatta. Ei varmasti jää , jos koneessa on 11 metrin puomi! Alamittaiset rungot ovat asia erikseen. Ne kannattaa suosiolla surauttaa raivaussahalla tantereeseen ennen hakkuuta.