Hiestä siihen tarraa kiinni varmasti lähes mattona, puhtaaseen turvepintaan. Pitää siitä harventaa selkein turvealan matka. Siitä eteenpäin sitten rauduksella. Siellähän olikin musta multa että voisi vaikka perunaa laittaa kasvuun.
Lenni:”-Silmäiltyäni läpi tätä ketjua ja aiempaa Jeesin metsäkauppaketjua päädyn komppaamaan Visakalloa tuossa yllä: paljon on Harjavallan metsätaloudessa vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Tuosta saisi jo hyvän tositv-sarjankin aikaan. Mahtavatko Jeesin kanssa asioivat ostoasiamiehet ja urakoitsijat saada jotain hankalan työn korvausta? Itse olen Visakallon tavoin joutunut tyytymään vallan tylsään metsien kanssa puuhasteluun.
<div class=”comment__text js-discussion-text”>
Toisaalta Jeesin avoimuutta kyllä kunnioittaakin. Ei taida palstalla olla muita yhtä paljon asioistaan raportoivia. Tekstit kertovat joko varsin impulsiivisesta persoonasta tai sitten siitä että Jees ei halua/ei osaa postauksissaan mitään selkeyttä tavoitellakaan.
Koska Visakallo lienet Päijät-Hämeen suunnalta, saatat muistaa Jeesiin soveltuvan sikäläisen sanonnan: Olkoon ny yks tommonenki sano Jumala kun sysmäläisen loi.”
-Todella sydämellinen ja kantaa ottava mielipide, lisää vain tuollaisia, niin palstaa olisi mukava lueskella.
Kävi melkein kuin jesselle. Mg osti metsänhoidollisesti tärkeän ensiharvennuksen halpaan hintaan. Läpi ajettu leveät ajourat, isot laanit parhaaseen metsään ja välit harventamatta. Kun markkinoidaan eh:n tärkeyttä ja otetaan puut mistä helpolla saadaan niin missä vaiheessa tulee se hoito.
Ajourat on oltava riittävät ,että mahtuu kulkemaan kolhimatta puita ja niiden juuria. Varastopaikkaan pätee sama sääntö. Sikarin tapaus tuntuu olleen vasta varttunutta taimikkoa ,johon ei raivauksen lisäksi muita toimenpiteitä tarvita. Näitä tulee vastaan tämän tästä. Hoitohommat 10 vuotta myöhässä ja eh vuosia edellisestä johtuen liian aikaisin. Reilun kymmenen litran keppejä tuskin kukaan vaatii vaatii vakavissaan motolla käsittelemään. Ne välialueen hakkaamattomat ovat juuri niitä.
Ennakko raivattua. Litrakoko yli 70. Saanto jo tällä menetelmällä yli 50m3/ha. Laanista sovittu ennen hakkuun aloittamista eri paikkaan,mutta kun vuoro vaihtuu niin siellä rupatellaan tunti joutavia muttei niitä asioita mitkä liittyy työhön.
Leimikkotekijät ovat kutakuinkin kohdillaan. Onko sitten e-raivaus tehty riittävän voimakkaana ,on asia erikseen. Varastopaikat näkyvät työohjelmassa ja niiden siirtämiseen on oltava vahvat perustelut. Notkon pohjalle ja pehmeälle maalle ei varastoja mielellän tehdä ,vaikka puuston kannalta joku muu vaihtoehto on parempi. Yleensä konemies tietää asian parhaiten. Tieltäkään ei nykyään enää kesäisin kuormia pureta ,vaan reilusti mestän puolelta. Telavarustus täydellä kuormalla särkee tien hetkessä. Jos vesisade vielä yllättää , pölliauto särkee tietä vielä lisää .
Ei sekään aivan järkevää ole kuten minulla taannoin kävi että Sampolla (harvesteri) tehtiin liian kapeat ajourat ja sitten kun ajokone totesi tilanteen toivottomaksi tuli toinen moto ja pui kyllä riittävät ajourat. Näkyy edelleen vaikka aikaa on pitkälti toistakymmentä vuotta. Mieluusti kerralla kunnon urat. Ja en tiedä mitä sikari tarkoittaa että kävi kuin jesselle. Mutta oletan puiden kolhimisesta olleen kyse ajouran varresta. Siihen oli syy taas kääntyily pehmeässä turvemaassa jolloin auraus vei juuret kuusilta. Toki hiukan männikön eh:llakin oli samaa vikaa mutta siellä lähinnä kallistelu tunkkasi kylkiä puista auki. Noin ei varmasti käynyt sikarin tapauksessa jos urat olivat riittävät. Valitettavasti ne pitää tehdä ja jos pelkistä urista tuli jo 50m3/ha niin metsä harveni varmasti parempaan kasvukuntoon. Kotvan se ottaa silmään mutta aika nopea on luonnon paikkuu.
Minä olen kyllä sitä mieltä että ajourien leveydestä ei kannata nipottaa jos ne pysyy siinä viiden metrin hujakoilla. Se on totta että koneet mahtuu pienemmästäkin mutta korjuu ja juuristovauriot vähenevät ratkaisevasti kun ajourat on riittävät. Samoin jos ajourat joudutaan tekemään kaltevaan rinteeseen niin pankkojen yläosat vievät helpostikkin metrin urasta.
Olen urani aika niin usein jotunut ajouria leventämään toisessa harvennuksessa ja puimaan kolhittuja puita joko lahoon tai kuituun.
Niihin ajourien leveyksiin tottuu ja kun jokunen vuosi harvennuksesta on mennyt ja puusto lähtenyt hyvään kasvuun niin ei ne niin leveältä tunnukkaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.