Kyllähän sitä puuta sinne aina vähän jää jos luminen talvi, itsekkin niitä joskus keränny polttopuuksi.. Kesken eivät ole koskaan jättäneet.. Jos on mahdollista lähes joka päivä pyrin käymään hakkuulla. Toivottovasti asiassa päästään sopuun uusilla kaupoilla ja hommat hoitunee jatkossa asiallisesti.
Se on päivän selvä asia että urakoitsija ei jätä normaalisti hakkuuta kesken. Eipä tullut käytyä kertaakaan hakkuutyömaalla, kun oli tuttuja kuskeja hakkaamassa ja katsoin tuloksista että en olis itsekään parempaan saantoon päässyt. Tukkiprosentti oli korkeampi kuin olin ennakoinut ja määrä ylitti ostomiehen arvion, eikö siitä pitäisi saada jokin korvaus. Tukeille, joita sellufirma hakkasi oli ostaja tiedossa, joten ei ollut mitään tarvetta maksimoida kuitua.
Kyllä niitä talvikelillä saattaa jäädä lumen alle puita ajamatta. Mitä olen hakkuuketjun toimintaa seurannut, niin motohlö siirtää urakartan ajohlölle, joten kaikki ajourat tulevat kyllä esiin. Puita kyllä jää maastoon jonkun verran, mutta myyjä saa tilin motomitan mukaqaan. jättöpuun korjuusta pari kokemusta:
Naapuripalstaa harvennettiin talvella ja huomasin puuta jääneen palstalle. Itsellä oli samanaikaisesti oma savotta, joten tutulle omistajalle annoin vinkin toisesta naapurista, joka tarvitsi polttopuita. Tämä kulkikin m.sahan kanssa tieuria ja karsi isompia latvoja sekä keräsi jättöpuu m.kelkalle omalle pihalleen. Sai monen vuoden polttopuut vaivan palkaksi.
Sitten naapurilla oli päätehakkuu viereisellä alueella. Talvikorjuu koska oli rämettä suurin osa. Lumen sulattua, katselin jäänyttä puumäärää ja nyt oli omaa aikaakin. Keräsin kaksi täyttä tr.kärrykuormaa lähinnä isoja puita ja keräsin klimpitkin kauhaan. Ei säälittänyt yhtään tukkimäntyjä työntää klapikoneen kitaan! Klapeina kiintokuutiosta tulee 2,5 kertaa heittokuutioita a’ 45 €!
Tuosta kyttäämisestä tuli juuri huvittava palaute itselle. Urakkamies tuli paikalle ja yleensä katsotaan vähän tilanne ja vaihdetaan kuulumisia. Autoin samalla kaveria tavaroiden siirtelyssä. Kun homma sitten alkoi, hän sanoi aika suoraan, että nyt pärjää kyllä yksinään! Toivotin työn iloa ja menin omiin puuhiin! Liian puhelias kaveri työssä ei ole hyvä. koska se vie kahden hlön ajan – puhuja tarvitsee myös kuulijan 🙂
Tuosta kyttäämisestä vielä. Joka savotalla koneyrittäjä ilmoittaa siitä, että milloin työ alkaa. Käyn myös joka savotalla juttelemassa yrittäjän kanssa. Poikkeuksena oli ruotsalainen helikopterilannoittaja, joka ilmoitti vasta iltapäivällä, kun aamupäivällä työ oli jo tehty ja kone oli siirtynyt Metsähallituksen palstalle! Tämäkin hoituu sitten reklamaation jälkeen ja helikopterilentäjä esitteli oman lanoitukseni tapahtuman kartan mukaan ilmasta käsin!
Menen palstalle oranssitakin kanssa, kone sammuu ennen kohtaamista, jalkatikas laskeutuu ja vaihdamme kuulumiset. Se on konekuskille monesti samalla kahvitauko ja kartan mukaan käydään leimikko läpi. Vanhemmat kuskit vetävät samalla nortin ja tarjoavat tupakan. Eräälle pitemmälle urakalle mennessä ostin kuskille oman norttiaskin, koska syksyllä metsässä tulee poltelluksi itsekin. Aktiivinen kuski haluaa joskus esitellä apteeraustakin ja laadun valvontaa, jolloin isyun vähän aikaa kyytissä.
Yhteistyö pelaa, muutenkin kuskin aika metsässä on yksinäistä, ei siellä yleensä juuri vieraita kulje. Meitä metsänomistajiakin on moneen lähtöön – jätkät ja putkiehet päälle 🙂
No, onhan Helmikuussa talvikeli, heh, lienee aika selvää. Mutta kun ajokone on jatkuvasti suoraan moton perässä ja on silti hukannut suuren määrän puuta. Samalla kolhien uran varrren puita puolihuolimattomasti. Mitäs näistä, kaupantekohalut senkun kasvoivat ja ehkä sekin koneketju taas muistaa missä on riehunut. Minulla siitä onkin jo vuosia jonkinverran kun he viimeksi ovat olleet työmaillani. Usein pienempiä yhden koneketjun urakoijia ollut. Kyllä sieltä vain huolellisemmin toimitaan. Ja uskon että käytäntö taas teettää samaan paluun. Nuo olivat tosiaan suht pitkältäkin liikkeellä. Eihän tuo hakkuun keskenjäänti nyt nii dramaattista ollut. Helppohan se siitä on käydä seuraavissa nyt tekemässä. Tien lähimetsää. Suunniteltiin ajouratkin jo valmiiksi. Eli varmasti ehdotus tulee seuraavalle motolle. En nyt sanoisi kytänneeni. Olen aina mahdollisuuksien mukaan pyrkinyt hakkuun tasoa seuraamaan. Siksipä nyt tuoretta palautetta olikin antaa. Mitenkähän suorittava itse tekisi ylispuuhakkuun raivauksen jos näkemäraivaus ei sovi hänen näköelimiinsä. Ei kait siihen minusta juurikaan muuta tapaa ole, suorittava kertokoon miten se ylispuuhakkuun raivaus sitten pitää tehdä ettei puutavaraa jää maastoon ja koneelta on esteetön näkyvyys ylispuille. Odotan mielenkiinnolla!
Hakkuukoneen jäljiltä jää hyvin hän ajamatta tehtyä puutavaraa. Jos lumi yllättää, ajokone liikkuu usein pimeän aikaan, jolloin kokenut kuljettaja näkee lumen peittyneet pölkyt / rangat työvalojen piirtäessä hahmon siellä olevista pölkyistä.
Lisäksi puita otettaessa ne pöllit, jotka eivä lähde kouran mukaan, värähtävät ja paljastuvat .
Hakkuukoneen jälkiä ajaa ajokone normaalisti melko pian hakkuun jälkeen, jolloin puut ovat yleensä paljaina ja näkyvissä. Motokuski ei havuta valmista puutavaraa, vaan aivan varmasti pitää sen puhtaana oksista ja latvoista – Harjavallassa voi olla toisin.
Joskus on savotasta jääneitä tukkeja ja kuiturankoja ajeltu samoja jälkiä pitkin tienvarteen, mutta unohdettu siinä tohinassa, että ne ovatkin ostajan ostamia, hakkaamia ja maksamia puita, joten puutavara-auto voi ne ihan hyvin nostaa kuormaan, eikä isännällä / emännällä ole sanansijaa. Jos menee inttämiseksi, on kyseessä varkaus, jossa metsäomistaja varastaa yhtiöltä puita, jotka ovat olleet hänen.
Ylispuuhakkuualuetta en ennen hakkuuta raivais juuri mitenkään, vain runkojen vierestä puut pois, raivaus tehdään vasta hakkuun jälkeen, kun näkee vaurioituneen alikasvoksen. Sehän olisi aika erikoista, että isot ylispuu rungot jäisivät ajamatta maastoon. Kun koneen jäljet näkyvät talvella, kesällä voi hyvinkin jäädä.
Ja mitä tulee ”ei saa ensimmäistäkään puukauppatapahtumaa maaliin” voin vakuuttaa että ihan ensimmäistä motolla tehtyä puukauppaa en ole tehnyt. Kuten olen aiemminkin maininnut moto on pyörinyt metsissäni pari-kolme kertaa vuodessa viimeiset 25 vuotta kohtamain. Olin nimittäin alusta lähtien ennakkoluuloton konetyön suhteen ja sen ainoasta järkevyydestä tehokkaaseen metsän korjuuseen. Useimmat työt ovat menneet läpi ilman jälkihuomautuksia. Varmasti yli viisikymmentä konekäyntiä pelkissä hakkuutapahtumissa ja muut konetyöt päälle. Tienpätkiä, mätästyksiä, ojituksia ja mitä milloinkin.
Jessen leimikkoa taisivat hakata hätähousut, yleensä nykyisin vakiintuneilla ostajilla on hyvät ja kokoneet urakoitsijat.Toista oli joskus ennen,kun kevään korvalla oli haaksittu koneurakoitsijoita,joita sattui saamaan.Näissä tuppasi olla puunleimaajia ja huonommat kulmat pyöristelivät .Koneetkin tuppasivat särkymään,jolloin sitten pinnakin oli kireällä. Itse olen vakiostajan kanssa kaupanteon yhteydessä sopimaan,ketkä tulevat hakkaamaan ja homma on aina pelannut.Jessenkin kannattaisi niin tehdä,kun on kokemusta aikaisemmista hakkaajista.Täällä on urakkatarjoukset voittanut sama yrittäjä ,joka on mahdollistanut jo 20 vuotisen yhteistyön.Jos urakoitsijat kilpailutuksessa yhtenään vaihtuvat,silloin se ei mahdollistakaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.