Kun tällekkin puolelle mentiin olen kyllä Olan kanssa samaa mieltä. Hiukan on viime päivinä harmittanut kun puut siirrettiin lähemmäs ison tien vartta varsinaiselta talvelliselta lanssiltaan. Parhaiden mäntyjen väliin ahdettiin liian paljon ja liian kovalla ”kädellä”. Kuoret kyljestä parhailta tyvitukin matkalta auki. Vaikka koko ensimmäinen suora uudesta tiestä käytettävissä ja tilaa kymeniä metrejä. Mutta Koirakorventien risteykseen piti ahtaa. Osa kaiken huipuksi Koirakorven tien ojaan vaikka uusi tie vieressä .Viimeksi oli sitten rekka vielä ajanut syvät urat teiden liittymään kun oli vain koukannut hiukan oman tieni puolelle aikä ollut vaivautunut yhdistelmää murskealalle kääntämään.Reuna ojan varresta painunut aivan suotta lastauksen takia. Eli tuplavahinko tässäkin pienen järjenkäytön puutteen vuoksi. Puut ja tie vaurioilla.
On nimittäin oston kanssa todettu että tasamaan kivettömällä vanhalla ajouralla ajokoneen kolhut olivat täysin turhia. Eli huolimatonta nojailua reunapuihin aivan suotta.
Kolhuja syntyy , jos yritetään käyttää vanhaa kapeaa valmista ajouraa poistamatta liian lähellä olevia puita. Moto saattaa vielä mahtua välistä menemään , mutta kenties 30 senttiä leveämpi ajokokone kuorman kanssa ei enää mahdukaan.
Näkymä on kieltämättä aika raju , kun ”pienillä harvennuskoneilla” tehtyjä uria levennellään myöhemmin riittävän avariksi isommille koneille. Kun joudutaan poistamaan kokonainen puurivi , on uran leveys helposti 5-6 metriä . Kumpi on parempi , riittävä ajoura , vai muutama kolhittu puu liian ahtaan uran varressa ?Ensimmäisessä tapauksessa ei ainakaan tarvitse tulla jälkiä parsimaan.
Kun tällekkin puolelle mentiin olen kyllä Olan kanssa samaa mieltä. Hiukan on viime päivinä harmittanut kun puut siirrettiin lähemmäs ison tien vartta varsinaiselta talvelliselta lanssiltaan.
Jooo..o . Pakkohan ne puut on siirtää kantavamman tien varteen , jos niitä ei päästä kelirikon takia uuden metsäautotien varresta hakemaan ennen heinäkuuta. Ötökkälaki velvoittaa hoitelemaan puut keväällä ja kesällä tehtaalle aika tiukalla aikataululla. Muuten seuraa sanktioita.
Jessen tuore murskepinnan saanut tienpätkäkään ei kestä vielä pitkään aikaan raskaiden tukkiautojen painoa .(kuten koukkaaminen risteyksessä osoitta).Siksi puut on ollut pakko tuoda kevyemmillä vermeillä kantavan kaukokuljetusväylän varteen. Huolellisemmalla valmistelulla homma olisi ollut tehtävissä suoraan hakkuun yhteydessä . Tällöin olisi ollut mahdollista tehdä myös riittävä varastotila oikeaan paikkaan , jolloin puiden kolhimiselta olisi vältytty .
..ja miksi ei puita isomman tien suuhun uuden metsäautotien varteen?Tie ei yksinkertaisesti kestä tukkiauton painoa.Sen on osoittanut tien vaurioituminen auton koukatessa vähän matkaa uudelle osuudelle. Pitäisikö särkeä koko tie? Kääntymässäkin pitäisi päästä käymään. Nykyään pölliautoja ei enää peruutella varastolle .
Tuota mainitsemaani varastopaikkaa laajennettiin, kun kesällä aukko tehtiin. Ihan itse ovat saaneet valita kaatamansa puut, jotka olivat järeää vanhaa metsää. Kaadetulla puulla raavittu pystyssä olevaa, joka aivan uran vieressä.
Männyt jäi aukolla pystyyn ja ne tultiin hakemaan myöhemmin. Olisi ollut mahdollisuus parantaa jälkeään.
Kantokäsittelyä tehtiin ilman väriainetta. ”Unohtu laittaa” oli kommentti. Olisi pitänyt keskeyttää hakkuu, mutta enpä heti tajunnut.
Jos tulkitsin oikein, Jessen uudesta tietä oli enemmän haittaa kuin hyötyä, kun piti hakata jo leimikkokin samalla kun tehtiin tietä. Kyllä ainakin minä olen ensin hakkuuttanut pelkän tielinjan ja teettänyt tien valmiiksi asettumaan, ja vasta sen jälkeen on menty leimikoitten kimppuun. Harjavallassa on tässäkin asiassa ihan omat meiningit.
Puut olisi talven keleillä keritty ajaa tehtaittenkin lansseille moneenkin kertaan mutta keväällä ei sinnepäin tuntunut imua olevan. Kyllä ne puut toi aivan tukkiauto siihen tienvarteen, ei yhtään kevyempi kalusto. Mutta varastoinnin typeryys siinä harmitti. Alkuppähän on ensimmäiseen mutkaan asti kovan mäen syrjää ja hiekkapohjainen. Olisi kestänyt murskeen päältä hakea vaikka milloin vaan kesän mittaan. Mutta se tehtiin todella vaikeimman kaavan mukaan. Minulla on kevyt nauhasulku vasta lähellä ensimmäistä mutkaa joka johtaa turvealueelle. Siihen asti tie on aina vapaa käyttää. Ja kestää varmasti. Leimikon hakkuu nyt sattui vain kannattamaan tehdä heti tien jälkeen kuten varmaan olemme nähneet. Nytkö visakallon mielestä olisi tukkia kannattanut myydä lähes kympin halvemmalla?
Harvainvallassa mennään näköjään ikivanhoilla resepteillä, joissa puutavara-auton leveydeksi on laskettu 2,5 metriä – ja tien leveys saman 2,5 metriä.
Varastopaikkaa on rätnätty olevan kaksi kilometriä / km, joten ihan normaalisavotan puut kyllä mahtuvat tien viereen ojan päälle.
Joskus on tehty varastointia puskumenetelmällä tehdyn metsäautotien varteen ja täytyy myöntää, että on ollut monasti aika epätoivoinen tunnelma, kun kuution kivet ovat siinä aivan tuntumassa, ja pintakunttaa on läjäpäin tienreunassa.
Olisi pitänyt Metsäliiton korjuuketjun kuljetusvastaavan tajuta, että syytalvella tehtytien runko ei ole vielä niin kantava, että keväällä roudan sulettua kestäisi täsipainoista puutavara-autoa.
Jesse: ”Nytkö visakallon mielestä olisi tukkia kannattanut myydä lähes kympin halvemmalla?”
Eipä tietenkään, mutta tien olisi voinut toki teettää vähän aikaisemmin. Sitä kympin hinnanalennusta tuskin minä eikä Jessekään ei pystynyt vielä Jessen puukaupan tekovaiheessa täysin tarkasti ennakoimaan.
Kysyin aikoinaan tällä palstalla muilta, onko tullut metsäasiossa koskaan tehtyä virheitä. Silloin Jesse vastasi, ettei ole. Virheissä on kyllä se hyvä puoli, että niistä oppii kaikkein parhaiten.
Ei Jeessi olisi pystynyt tekemään tietä vuotta – paria aikaisemmin, koska hän oli täysin PA. Se, että Metsäliitonkaan edustajat eivät tajunneet, että kevytrakenteinen tie ei kestä ensimmäisen vuoden aikana, ellei se ole umpijäässä.
Luultavasti tie on tehty ammattimiesten taidolla, mutta tuskin hekään olisivat vielä kevätlillukkoon lähteneet raskailla kuorma-autoilla.
Mutta sehän on jo nähty, että Jeessi ei tee virheitä, ennenkuin 5 – 10 vuotta on kulunut, silloin voi muistua mieleen, että iskinpä käteni kakkaan – kyynärpäätä myöten.
Valitan, en edes ole omistanut tilaa montaa vuotta. Ei oikein voi ennakoida ja alkaa tehdä toisten tiloille tietä. Se olinko persaukinen tahi ei eipä oikein kuulu tähän asiaan. Nythän vasta tielasku tuossa vieressä vartoaa eräpäiväänsä. Tie kesti aivan hyvin pitkälle kevääseen. Mitään rakenteellista ongelmaa ei ole. Ne kaksi korjattavaa asiaa ovat lähinnä pieniä viilauksia joista toinen johtaa vesien pois kulkemisen korjaamiseen ja toinen lähinnä viimeistely tämän ylimääräsirähmimisen korjaukseen joka johtui hakkuun hukkapuiden maastosta keräilystä. Liian myöhään. Molemmat ovat korjaustyölistalla ja toinen toteutetaan pienaukkojen mätästyksen yhteydessä ja toinen vielä tänä kesänä pehmeyden hiukan kovetuttua. Tien leveys on kyllä aivan ok. Muistaakseni sorastettu osuus on kolmen metrin luokkaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.