› Keskustelut › Metsänomistus › Jättipaneeli biostrategiaa edistämään

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 16)
1 2

  • Jättipaneeli biostrategiaa edistämään

    Lähetetty: 12.11.2015, 20:49

    Julkaistu 11.11.2015
    ”Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut biotalouspaneelin edistämään biotalousstrategiaa ja lisäämään hallinnon, tutkimuksen, kansalaijärjestöjen ja elinkeinojen välistä vuorovaikutusta. Lisäksi paneeli käy vuoropuhelua muiden alan ohjelmien ja EU:n biotalouspaneelin kanssa.

    Paneelin puheenjohtajina toimivat elikeinoministeri Olli Rehn sekä maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Jäseniä on kaikkiaan 40. Edustajia on muassa seitsemästä eri ministeriöstä, Tekesistä, Tapiosta, Trafista, Lukesta, Metsähallituksesta, Sykestä ja ely-keskuksista, Teollisuus- ja ammattijärjestöjä edustavat muun muassa EK, Energiateollisuus, Metsäteollisuus, Suomen Sahat, MTK ja SAK, Tutkimusta VTT, Sitra, Suomen Akatemia ja kansalaisjärjestöjä WWF sekä Suomen luonnonsuojeluliitto. Paneelin toimikausi päättyy huhtikuussa 2019.

    Suomen biotalousstrategia julkistettiin toukokuussa 2014. Strategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla, turvaten samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset.”

    METSÄLEHTI

    Uutisen viimeinen kappale kertoo strategian olennaiset tavoitteet. LUODA UUTTA TALOUSKASVUA ja TYÖPAIKKOJA BIOTALOUDEN LIIKETOIMINNAN KASVULLA sekä KORKEAN ARVONLISÄN TUOTTEILLA ja PALVELUILLA.

    – Uutisesta ei paljonkaan selviä ”jättipaneelissa” käsiteltävät asiat. Ehkä ne on jo ”valmiiksi päätetty” Olli Rehnin ja Kimmo Tiilikaisen ministeriöissä. Tarvitaan vain laaja kenttä tukemaan ja lyömään lukkoon päätöksiä. Myös MTK ja Tapio osallistuvat paneeliin, joten metsäpolitiikasta on kysymys.

    – Veikkaan, että nykyisellä runsaalla hirvikannalla on jotain tekemistä asian kanssa. Ehkä ”biotalouden liiketoiminta” on suurelta osin Keski-Euroopan maiden metsästäjille suunnattuja hirvestys- tai karhunmetsästyssafareita. ”Palvelut” olisivat paikan päällä tarjottavia ravitsemus- ja majoituspalveluita.

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • mehänpoika 13.11.2015, 07:41

    Mitähän uutisessa mainittu ”kansalaisjärjestöjä” koskee? Ehkä kylätoimikuntia, metsästysseuroja ym.

    Mitenköhän näin ollen ”luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset” (uutisen viimeinen virke) tulisivat turvatuiksi?

    A.Jalkanen 14.11.2015, 11:14

    Kyllä metsästyksestä olisi mahdollista tuotteistaa ’korkean arvonlisän’ matkailukokonaisuuksia, mutta ei siihen tarkoitukseen korkeaa hirvikantaa tarvita. Voisihan asian ajatella niinkin päin, että metsästysmatkalaisille tarjottaisiin hirvenmetsästyselämys aidatulla alueella. Korkea hirvikanta olisi siis aidan sisällä, eikä kuten nyt, aidan ulkopuolella. Ulkopuolisilla alueilla saataisiin sitten tuotettua paljon ja hyvälaatuista puuraaka-ainetta muihin biotaloustuotteisiin.

    Jätkä pätkät 14.11.2015, 14:44

    Ehkä tuollaisissa paneeleissa joskus sadan vuoden päästä hoksataan, että metsätalous ja riistatalous eivät toimi hyvin samoilla alueilla.
    Olimme jonkin aikaa Saksalaisessa metsässä, jonka omisti metsähallitus. Puuta hakattiin lähellä olevan lastulevytehtaan tarpeisiin. Metsässä liikkui kaksi uniformupukuista mestaria, jotka merkkasivat maalilla puut, joita ei saanut missään tauksessa kaataa. Isommat olivat jo numeroituja.
    40 metrin välein hakattiin viivasuora linja, jota pitkin koneet liikkuivat. Linjat olivat ampujia varten ja hakkuun jälkeen niitä pystyi ajamaan maastureilla.
    Villisikoja ja kauriita oli lintujen lisäksi metsissä ja kaikki toimet tehtiin metsästyksen ehdoilla.
    Siellä näki, että metsästysretket eivät käy yksiin puuntuottamisen tavoitteiden kanssa.
    Metsähallituksen hoitoalueen päämajassa oli asianmukaiset teurastus – ja lihankäsittelytilat.

    Timppa 15.11.2015, 09:02

    Eräs tuttava kävi valokuvasafarilla Etelä-Afrikassa. Siellä homma pelitti. Turistit ajelivat autoissa jossakin kansallispuistossa ja kuvasivat eläimiä. Näkivätkin melkein koko lajikirjon leijonista norsuihin ja krodiileihin. Autosta sai nousta vain jonkun turva-aidan sisällä. Tämä on todella kestävää biotaloutta afrikkalaisten kannalta. Jos porukka vietäisiin suomalaiselle metsäautotielle ajelemaan, niin saattaisi nähdä muutaman tiaisen ja korpin. Tuskin oravaakaan.

    Sama se on metsästyksen kanssa. Jos haluaa saada varmasti saalista, niin on kyllä yleensä mentävä Suomen eteläpuolelle. Ei kyllä Suomesta tässä suhteessa tule mitään biotalousmaata. Ja se liika liikkuminen luonnossa hävittää sen vähäisenkin riistakannan. Huvittavaa nuo puheetkin. Kaipa sitä Oravan ja kumppaneiden on leipänsä puolesta jotain puuhasteltava.

    Afrikasta jäi kyllä joillekin mielenkiintoisia muistoja. Kerran porukka ajeli illansuussa autossa, kun paikalliset norsut päättivät näyttää voimaansa. Menivät barrikaadiksi tielle ja levittivät korvansa hyökkäysasentoon. Auton täytyi kääntyä takaisin. Vastassa olikin toinen norsulauma ja samat elkeet. Piti vaan sammuttaa autosta valot ja istua hiirenhiljaa autossa toista tuntia kunnes eläimet kyllästyivät ja lähtivät tiehensä.

    Rane 15.11.2015, 09:48

    Saksasta on videoita joissa traktorin nostolaitteissa on jyrsin ja sillä sitten ajellaan takaperin pystymetsän seassa.Operaation tarkoitus on jäänyt Ranelle hämäräksi vaan jos siinä tehdään noita käytäviä?Vai liittyisikö jatkuvan kasvatuksen uudistamiseen?

    A.Jalkanen 15.11.2015, 12:23

    Julkiset biotalouspanostukset olisivat tervetulleita; niillä saadaan uusia tuotteita ja kasvatetaan bkt:tä. Mieluummin biotaloutta kuin satoja miljoonia teiden korjauksiin, jotka ovat tietenkin nekin tarpeellisia, mutta eivät kehitä uutta.

    mehänpoika 15.11.2015, 14:40

    Kyllä näyttää siltä, että juuri Suomesta ollaan kehittelemässä hirvestyssafari-maata. Esim. hirvikannan pitäminen itsepäiseksi suunnattomia vahinkoja aiheuttavalla korkealla tasolla kertoo tulevasta muutoksesta myös yksityismetsissä.

    Jos kuka ei tulevaisuudessa suostu riistapainotteiseen metsänhoitoon, jää mm. ilman yhteiskunnan KEMERA-varoista myönnettäviä tukia, ja puiden markkinointikin voi vaikeutua. MMM ja teollisuus kun ovat jo sitoutuneet tähän hallituksen kärkihankkeeseen.

    Tästä aiheesta löytyy haulla ”biotalous, kestävää kasvua biotaloudesta” oikein opetustehtäviin valmistettu kalvosarja. Sen sivulla 8 on otsikon, ”Biotalous Suomessa numeroina”, euromääräiset tuotokset, arvonlisäykset, työlliset ja vienti-luvut. Näitä kaikkia on ilmeisesti haluttu esittää vertailupohjaksi suuren arvonlisäyksen ja työllistävyyden omaavien biotalouden palvelujen rinnalle, joissa on kuviteltu olevan muita parempaa kasvupotentiaalia.

    Saman kalvosarjan 12-sivulla kohdassa 2. ”Biotalouden uusi liiketoiminta”, lukee mm: ”-kasvatetaan biotalouden pääomarahoitusta ja innovaatiopanostuksia” (mm. KEMERA-varoista).
    – Kun nämä panostukset tulevat ”tuntemattomaan” uuteen liiketoimintaan ja monelta taholta (mm. eri ministeriöistä), on mielestäni Suomen lisävelkaantuminen taattu. Myös yksityismetsien hoitton suunnattavat KEMERA-avustukset vähenevät entisestään.
    – Kukaan ei tunnu kantavan enemmälti huolta maanteiden liikenneturvallisuudesta ja puuntuotannon kestävyydestä.

    mehänpoika 15.11.2015, 15:00

    Metsäautoteiden saaminen entistä parempaan kuntoon kuulunee biotalouden palvelujen parantamiseen esim. hirvestyssafarien toteutuksen kannalta. Valitettavasti nykyisellään niihin investoitu raha on suurelta osin poissa puuntuotannon ylläpitoon suunnattavista varoista.

    Biotalousstrategia on muutaman ideoijan toimesta rakennettu niin, että kärkihankkeena kehiteltävä asia on piilotettu muun biotalouteen kuuluvan asian tai teollisuuden yhteyteen. Ilmeisesti halutaan myöhemmin näyttävän siltä, että metsiä omistavat kansalaiset olisivat itse kehitelleet muutoksen metsiensä käytössä. Näin ilmeisesti ideoijat itse haluaisivat pois vastuusta, jos ilmenee idean toimimattomuus ja kustannukset valtiontaloudelle.

    Hyvin maksavia asiakkaita tuskin kannattaa haalia ilmastoa saastuttavien lentomatkojen takana olevasta Keski-Euroopasta. Kotimaisista asiakkaista ei valtiontalous enemmälti hyötyisi.

    Anton Chigurh 15.11.2015, 16:48

    Tämä on hyvä kohta tuossa strategiassa:
    ”…turvaten samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset…”

    Nythän niitä (toimintaedellytyksiä) tuhotaan täysin sumeilematta:
    ”…Kun ihminen on ajanut suden sukupuuton partaalle, on hirvikanta kasvanut niin suureksi, että haavan uusiutuminen metsissä on lähes olematonta… …Haapa on pohjoisten metsien avainlaji, josta sadat muut lajit ovat jollain tavoin riippuvaisia…”

    Meikäläisen ekosysteemin huipulla suden tehtävä on pitää hirvikanta luontaisella (alle 10000) tasolla, jotta avainlaji (haapa) pääsee uusiutumaan.
    Haapa on koivun ohella aukkoihin tuleva pioneeripuu, joka valmistaa kasvualustan myöhemmin mukaan tuleville havupuille. Haapa on kestävin puulajeistamme juurikääpien suhteen, joka koivun ohella puhdistaa maaperän juurikin juurikäävistä.

    Timppa 15.11.2015, 17:00

    Sanopas Anton, mikä niitä vanhoja haapoja lahottaa, jos ei joku juurikääpä. v
    Varmaan haapa valmisteleekin sitä maaperää kuuselle sopivaksi. Tahti on kyllä aika verkkaista. Meillä kaatui myrskyssä n. 40 vuotta sitten haapa, jonka juurivesoista syntyi aika iso metsikkö. Sitä. on pari kertaa harvennettu, mutta ei vielä ole syntynyt mainittavaa kuusikkoa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 16)
1 2