Kun puhutaan menetelmistä ja niiden esittäjien uskottavuudesta, keskustelulle edellytys on se, että on edes jollain tasolla perehtynyt aiheeseen. Muistaakseni sinäkään et ole minkään koulukunnan kirjallisuutta lukenut, mutta silti tiedät kirjaviisauden merkityksen. Minusta tämä on yhtä kummallista kuin se, että Reima kunnioittaa sellaisen porukan ajatuksia, joiden ajatuksista tällä ei ole tietoa. Ehkä kyse on ns. itsenäisestä ajattelusta, jota ei saa ulkopuolinen tieto uhata. Tuo on muuten evoluution ihmiselle kehittänyt suojelumekanismi, mutta nykyaikana sen olemassaolo on syytä tiedostaa, jos jossain asiassa aikoo kehittyä kivikauden tasolta nykyajan vaatimusten mukaiseen tilanteeseen. Vaihtoehtona on se, että muut menevät ohi oikealta ja vasemmalta.
Luontoa on tutkittu tuhansia vuosia ja tätä tietämystä on pakattu myös kirjallisuuteen. Minulla ei sellaista havaintokykyä ole, että haluaisin sivuuttaa eri alojen ammattilaisten työn tuloksen.
Alikasvoksen kasvatuksesta. Tarkistin juuri Forecan sivuilta ja oikeassa olin. Tuulen suunta on viimeisten päivien aikana vaihdellut kovasti Satakunnassa. Vain pohjoisen puoleiset tuulet puuttuvat.
Tähän saakka olet ollut sitä mieltä, että alikasvos kyllä kuihtuu pian pois jos edes kasvaa ja kuusikosta sinulla on jopa näyttöä kuihtumisesta. Jatkuvasta kasvatuksesta puhuttaessa alikasvos kuitenkin osaa kehittyä. Raivaustarpeesta kun puhuttiin, olit sitä mieltä, että 20 vuotiaaseen yläharvennettuun koivikkoosi ei alikasvosta tule.
Täytyy muistaa kertoa metsälle, että nyt harsitaan. Tai sitten tehdä käsittely tuulen puhaltaessa oikeasta suunnasta. Vai onko kyse kenties kuun asennosta. Tietää sitten taimet kasvaa. Lähteen porukoiden kirjoista en vastausta ole saanut, mutta sehän onkin vain kirjaviisautta.
Jatkuvassa kasvatuksessa yhdistyy kaksi pahinta mahdollista metsätuhoelementtiä, eli tuulenkaadot ja metsät ilman kuviorajoja.
Vain järvet ja suuret peltoaukeat pysäyttäisivät tuhon etenemisen.
Niin Jesse on taas pihalla kuin yksinäinen lumimies.Jos on kokemusta että tietty lämpöpumppumerkki on halpuudestaan huolimatta tehoton ja talo kylmenee niin tottakai jopa Jesse yrittää myydä jotain laadukkaampaa vaihtoehtoa?Vai sanotko asiakkaalle että laittakoon seuraava omistaja paremman lämmitysjärjestelmän?
Rane on metsähallituksella ollessaan hakannut aukoksi semmoista jatkuvan kasvatuksen ”koemetsää”.Työnjohtaja muistaakseni totesi että siinä ei tapahdu oikein mitään.
Joillakin ihmisillä on sisäsyntyinen tarve olla aina eri mieltä kuin toiset, oli sitten kyse metsänhoidosta tai mistä muusta elämänalasta tahansa.
Tämä vain johtaa siihen, että on lopulta eri mieltä jopa oman itsensä kanssa, mutta siihen auttaa taas huono tai ainakin valikoiva muisti.
Itse aiheesta…ilman mitään uskonnollista vakaumusta.
Kokeilimme ”salaa” jatkuvan kasvatuksen toimivuutta eräällä kuviolla, MT kuusikossa. Siellä oli parisenkymmentä ylisuuren tukin kokoluokkaa lähestyvää runkoa, tasaisesti ympäri kuviota. Ne poistettiin keräilynä yhden kaupan yhteyteen, kuviolle jäi tasakokoinen sekametsä, kolmen tukin soukkaa puustoa.
No, niihin ”esi-jk” -aukkoihin ei ole 17 vuodessa noussut mitään taimiainesta, valoa on piisannut sopivasti. Se on itselle todistanut, ettei menetelmä ole kovin toimiva, etenkin jos syntyviä aukkoja ei muokata. Ja muokkaus lisää kustannuksia, sekä muun puuston juuriston vaurioitumista=lahoa. Ainoat kohteet, missä 80-luvulta alkaneen työurani aikana olen nähnyt onnistuneita taimettumisia, ovat olleet 70-luvun myrskyissä syntyneet suikale-aukot, mutta ne ovat olleet enemmänkin kaistale/pienaukkohakkuita. Ja puusto ollut lehtipuuvaltaista.
Koko ajan ja pääsääntöisesti esitellään kuusikoiden jk:ta.Mielestäni ja vahinkokokemuksina jk toimii kohtuudella karumpien maiden männiköissä, jyrkkä ehkä sille. Eli Lapissa varmasti toimivin, myös maisemallisesti.
Korjuuvaurioita tutkineet ovat todenneet jk.kohteet liian haastaviksi kokeneillekin kuljettajille .Tulokset kerovat karua kieltään . Jesse on mainostanut , että pojista polvi paranee hakkuutyössäkin . Totta , mutta jossakin raja tulee heilläkin vastaan . Käsittääkseni juuri nämä nuoret ja innokkaat ovat olleet aiheuttamassa leimoja Jessen kasvatushakkuuleimikon jääviin puihin . Näitä sitten vielä ollaan kaipaamassa töihin vaikeammille kohteille . Pelkkä into ei kuitenkaan korvaa osaamista eikä ymmärrystä.
Jos korjuun halutaan onnistuvan , on olosuhteiden oltava
kunnossa . Jatkuvan kasvatuksen kohteilla näin ei ole . Poislukien tietysti nämä
siirtymävaiheen voimakkaat yläharvennukset . Ongelmat alkavat niiden kohdalla vasta , kun tuuli kaataa palstan vajaapuustoiseksi eikä uutta taimiainesta ala nousta tilalle.
Harjavallan lvi-kauppias mainostaa jatkuuvaa kasvatusta
uutuutena . Menetelmä ei suinkaan ole uusi . Se on vain pyritty aktiivisesti unohtamaan toimimattomana kasvatusmuotona . Tilanne on kuitenkin aivan sama , jos Jesse kauppaisi tänä päivänä huonosti vuosikymmeniä sitten toiminutta keskuslämmityskattilaa loistavana uutuutena kokeneiden ”putkigurujen” varoituksista huolimata . Nämä ovat joutuneet korjaamaan aikoinaan laitteessa esiintyneet puutteet.
Minäkin olen aloittanut metsäisen urani uudistamalla hehtaaritolkulla pilalle harsittuja alueita . Taimet ovat onneksi olleet ilmaisia , mutta kantorahoista en ole saanut edes työpalkkoja . Jo tällä hetkellä ensimmäisenä tekemilläni kohteilla kasvaa monin verroin enemmän puuta , kun ennen uudistamista , vaikka puiden kasvutaival on vasta alussa . Tämä nosti mukavasti tilastani saamaa kauppahintaa verrattuna tilanteeseen , jossa uudistukset olisivat olleet tekemättä.
Tuosta suorittavan tekstistä en muuttaisi sanaakaan.
Jos ko. kirjoituksesta pitää alkaa väittämään vastaan, kehottaisin silloin jo esittämään joitakin faktoja pelkkien puheiden tueksi.
Suorittava voisi lakata noita omia perättömiä päätelmiään suoltamasta.
Toteat että nuoret konemiehet ovat olleet minulla laikkuja puiden rungoista irrottelemassa. Mistä ihmeestä tuollaisia päättelet kun en minäkään ikäluokkaa edes tiedä kuka ajoi ja mitä.?
Myös Gla kirjaviisastelussaan voisi lukea juttuni oikein eikä muutella niitä omaan kirjasinmuotoonsa. Koska kyse silloin oli e-puuhakkuun jälkeisestä lehtipuun kantovesojen kasvukyvystä. Jolloin väitin niiden kuivuvan yhtenä pitkänä kuivana kesänä kun kaadetun kanto kuivuu.
Näin olen myös vahvasti huomannut nyt tekemässäni ennakkoraivuussa jonka silloin aikanaan varhaisperkasin. Niiden kannot olivat pikkasen vesoneet mutta ei kenenkään konetyötä häiritsevästi. Ja kun ne nyt mataloin suurin osa oli täysin kuivia.
Kuivuneet alle metrin kasvulla.
Jk:ssa kait taidettiin enemmän olla kuitenkin siemenkasvuisen puuston tulossa josta minulla löytyy jopa aika hyvää männikön alustaa viimeksi harvennetussa. Männyn taimia löytyy aika mukavasti. Eikä nyt sekoiteta siihen alikuusikkoon josta myös kerroin vieripalstalta. Siitä tuhoutuneesta.
Ja jatkoksi suorittavalle vielä että onko sinulla jotain erityislaitenäyttöjä toimimattomista keskuslämmityslaitteista?
Minulla kun ei satu olemaan edes tietoa sellaisista. Ei myöskään tietoa ettei jatkuva kasvatus toimi. Käsittääkseni sitä on harrastettu lähes metsien kaupallisen tarpeen alkuajoista lähtien. Ei sekään ole toimimaton muilla kuin kirjaviisastelijoilla. Puut ovat aina kasvaneet ja tulevat vastaisuudessakin kasvamaan aina kun aukkoa ja valoa tulee riittävästi taimen kasvuunlähdön edellytyksiin. Siihen ainakin riittää aivan maalaisjärki ja luonnon tuntemus.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.