Keskustelut Metsänomistus jatkuvan kasvatuksen apostolien kunnia palautettava

  • Tämä aihe sisältää 188 vastausta, 35 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 188)
  • jatkuvan kasvatuksen apostolien kunnia palautettava

    laitetaan patsaat maatalousministeriön edustalle

  • mehänpoika

    Samaa mieltä Antonin kanssa (Sivu 1 viesti 5). Nimeltä mainitsemattomat ”apostolit” lienevät MMM:n hirvimiesten lähettiläitä. Ko. hakkuumenetelmän vähäinenkin yleistyminen olisi vähentämässä tilastoituvia taimikoiden todellisia hirvivahinkoja (VMI), sekä myös MMM:n ”virallisina” hirvivahinkoina pitämiä yksityismetsistä joiden kuiden ilmoittelemia vahinkoja.

    Näyttäisi siltä, että jatkuva kasvatus ei olisi enemmälti yleistymässä. Se vähentäisi pitemmälä tähtäimellä metsästä saatavia nettotuloja. Apostolien kunnia saa olla mielestäni ennallaan, eli mitä kukin siitä ajattelee missäkin kohteessa.

    Ainakin metsästäjien kunnia on ollut kovasti vähenemässä jatkuvan kuusettumisen vuoksi. Sen estämiseen heillä olisi ollut hyvät mahdollisuudet MMM:n näkyvällä painostamisella. Pyyntiluvista on ollut kaikki kiinni, myös Suomen työpaikkojen suhteen.

    Etelä-Suomen metsistä on kovasti vähenemässä hirviltä keskeinen talvinen ruoka, männynhavu. Jatkuvan kasvatuksen lisääntyminen vähentäisi hirvien talviravintoa entisestään, myös tilastoituvia hirvivahinkoja.

    Gla

    ”Jatkuvan kasvatuksen lisääntyminen vähentäisi hirvien talviravintoa entisestään, myös tilastoituvia hirvivahinkoja.”

    Aika merkittävä muutos pitäisi menetelmän suosiossa tapahtua, jotta se vaikuttaisi hirvituhojen määrään. Mutta jos ruoka vähenisi, keskittyisi tuhot nykyistä enemmän jaksollisen kasvatuksen taimikoihin, mikä olisi tietysti huono juttu jaksollisen kasvatuksen harjoittajan näkökulmasta.

    jees h-valta

    Niinpä, siinä nälkään alkaisi kuusenkin latvat mennä hirven suihin.
    Juuri muutahan niissäkään ei nykyisin tarjoilla.

    mehänpoika

    Jatkuvan kasvatuksen viljavamman maan (MT-OMT) kohteilla ei hirville talvravintoa juurikaan synny. Jos pihlajaa, haapaa tai koivua vähän ilmestyy, syövät hirvet ne jo taimiasteella. Samoin kävisi männyn taimille. Puusto olisi eri-ikäistä ja -kokoista kuusta. Lehtopohjilla olisi lähinnä tuomea ja yksittäisiä kuusia, joten myyntihakkuita tuskin olisi tarpeen tehdä.

    Karummilla mailla (VT) kuusi olisi ylivertainen männyntaimiin nähden hirvien laiduntamisen jäljiltä. Lievässä varjostuksessa kasvanut männyn taimi olisi sopivaa talviravintoa hirville, joten hyvälaatuisia sahapuita alueelle ei pääsisi kehittymään. Sama olisi tilanne karuilla korpi-räme-pohjilla. Hakkuun jälkeen aukkoihin ilmestyvät männyntaimet häviäisivät hirvien suihin ennen kuitupuun kokoa.

    Näin ajatellen jatkuvan kasvatuksen apostolien kunnia on mennyt, koska he eivät huomanneet hirvien tekevän heidän pyrkimyksensä Suomessa melkolailla turhaksi pään hakkaamiseksi seinään.

    William Munny

    On se hirveetä,kun on hirveesti hirvijä.

    raivuri

    Ainakin aika kunniakkaalta rahan tuhlaukselta näyttää tuossa kylällä oleva 80 vuotias jatkuvalla käsitelty järeä tukkimetsä. Siinä on tikkua ristiin ukkosten jäljillä jo enemmänkin.

    KeLo

    HS:n uutisen mukaan jatkuva kasvatus ei juuri kaipaa kunnianpalutusta.

    ”Metsäkeskus: Poimintahakkuut aiheuttavat runsaasti puustovaurioita

    Metsien jatkuva kasvatus eli poiminta- ja pienaukkohakkuut aiheuttavat runsaasti vaurioita metsään jääville puille.”

    Puun takaa

    Kuka kantaa vastuun näistä korjuuvaurioista, jotka voivat johtaa myöhemmin suurempaan metsätuhoon?
    Kukaan ei voi ainakaan väittää, etteikö nämä riskit olisi ollut tiedossa jatkuvan kasvatuksen hakkuille ryhdyttäessä.

    Reima Ranta

    Kunnian palautus on itsestäänselvää uuden metsälain myötä ja olen siitä tavattoman hyvilläni. Lähde, Vaara ja kumppanit saavat varauksettoman kunnioitukseni itsellisinä ajattelijoina, vaikka en mikään jatkuvan kasvatuksen harjoittaja ole ollutkaan. Itenäiseen ajatteluun ja laskentaan kykenemättömien perässähiihtäjien mielipiteet ovat lähinnä huvittavia, joka paljastuu yleensä jo muutamasta virkkeestä. Sitten on täälläkin huomattava joukko, joiden mielipiteet muodostuvat puhtaasti oman asemansa turvaamisesta.

    En liioin ole havainnut jatkuvan kasvatuksen harjoittajien, esim. pihkaniska jne., vaativan korvauksia verovaroista korjuuvaurioista tms. Samaa ei valitettavasti voi sanoa jaksollisen kasvatuksen harjoittajista. Mikä lie puun takanakin yhteiskunnan tukien osuus tulonmuodostuksesta? Tukien varassa elävä on viimeinen henkilö jakamaan yhteiskunnallisia neuvoja.

    Kun jää eläkkeele, niin suorastaan hämmentyy siitä, että joku lähettää rahaa, vaikka ei tee mitään. Kuitenkin jo muutaman kuukauden kuluttua alkaa pohtimaan, että tämähän on aivan liian vähän. Tuet ovat tämän yhteiskunnan syöpäkasvaimia

    Gla

    Itsenäinen ajattelija, miten käsite pitäisi ymmärtää? Pitäisikö se ymmärtää niin, että ajaa omaa valtavirrasta poikkeavaa ideologiaa saarnamiehen tavoin korostamalla menetelmän etuja, mutta vähättelemällä riskejä. Tai niin, että laaditaan epärealistisia kasvatusmalleja jättämällä osa todennäköisistä hoitotoimenpiteistä pois ja joilla näin saadaan menetelmä paperilla näyttämään kilpailukykyiseltä. Kuin taivaan lahjana kilpailevan menetelmän kasvumallit ovat osoittautuneet varsin varovaisiksi. Tätä tunnustettua tosiasiaa ei kuitenkaan laskelmissa huomioida. Vai kasvaako Reimalla eteläsuomalainen koivikko 60 m3 poistuman ensiharvennusvaiheeseen 37 vuodessa, kuten Motti-simulaattorin mukaan tapahtuu? Parhaimmissa tapauksissa avoimesti kerrotaan laskelman olevan yritys kehittää työkalua talouden hallintaan, mutta jota kuitenkin saarnamiehet käyttävät kasvatustavan markkinointiin. Entä millaisia ajatuksia oman metsän käsittelytavan valinnassa herättää se, että useissa tutkimuskohteissakaan ei menetelmä onnistunut, joten tulokset eivät kelpaa itsenäisille ajattelijoille.

    Minusta itsenäisen ajattelijan tulee antaa reilusti painoarvoa niille näytöille, joita metsistämme löytyy virheineen päivineen. Muutenhan ajattelua ohjaa jokin muu voima, kenties idealismi. Se ei ole kovin itsenäistä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 188)