Annatko tarkempia tietoja tuosta Kristiinankaupungin metsäpalstasta, kun en sellaista löytänyt huutokaupat.com-sivustolta. Laitatko esim. linkin kohteeseen tai kohdenumeron.
Pahoittelen Gla, huutokauppa kohteesta päättyi 7.11 ja näköjään poistavat kohteet viikon kuluttua tarjousajan päättymisestä.
Ei kai kommenttini hinta-arviosta nyt mikään uutinen ollut. Näitähän nyt löytyy lähes aina myytävien kohteiden yhteydessä. Se vain kertoo karua kieltään siitä, mitä markkinat ajattelevat kalliin uudistamisinvestoinnin kannattavuudesta. Markkinat näyttävän reagoivan korkotason muuttumiseen varovaisesti. Metsien hinnat ovat toki nousseet, mutta eivät niin paljon kuin korkotason näin voimakas aleneminen olisi voinut antaa aihetta.
Etten tulisi väärinymärretyksi, niin todettakoon, että olen itsekin kiinnostunut metsien hoidosta, enkä ole ollut mikään jatkuvan kasvatuksen laajamittainen harrastaja.
On kuitenkin perusteetonta unohtaa mtalin toinen puoli. Sellainen ei anna rehellistä ja oikeaa kuvaa asiasta.
Minulla ei ole tullut vastaan arviota, jossa varttunut taimikko olisi arvioitu 800 euron arvoiseksi. Toki toimin hiukan arvokkaammalla alueella. Jos Kristiinankaupungin palstan puustoarvio on tehty summa-arvomenetelmällä, jolla se yleensä myytävissä kohteissa tehdään, niissä on taimikon hinta erikseen ja maapohjan hinta erikseen. Tuoreen mt-kankaan arvo on 5 vuotta vanhan taulukon mukaan 190 €/ha ja varttuneen taimikon hinta puulajista ja valtapituudesta riippuen n. 1300-3000 €/ha. Nuo summat laskemalla yhteen ja niistä vähentämällä kokonaisarvonkorjaus päästään lopulliseen hintaan. Käytännössä kaupat syntyy suunilleen hinnalla, joka saadaan ilman kokonaisarvonkorjausta. Toki vaihtelua tämän suhteen esiintyy, mutta yleensä mennään noin. Ostaja voi myös käyttää taimikoissa kovempaa korkoa ja näin pudottaa niiden hintoja, mutta vastaavasti muiden kehitysluokkien korkoa pitää pudottaa. Makuasia on tuo, miten tilan hinnoittelee, kun kokonaishinta kauppojen synnyn ratkaisee. Nyt kuitenkin on kyse puustoarviossa esitetystä hinnasta, joten käsitellään sitä.
800 euron kuvio (puusto+maapohja) voi olla esim. luontainen 6 metrin hieskoivikko. Sitä ei kannata verrata 1500 euron kustannuksilla uudistettavaan alaan, koska ennuste hakkuutuloistakin on erilainen. Vaihtoehtoisesti 800 euron taimikko voi olla kuivan kankaan 5-metrinen männikkö. Sitäkään ei voi verrata 1500 euron uudistamiskustanuksiin, koska tuollaista tuskin kannattaa istuttamalla uudistaa.
Millainen taimikko tässä tapauksessa oli kyseessä ja millä perusteella sen hinnaksi muodostui 800 e/ha?
Saman kuin Ammatti Raivooja, on Jarkko Vehniäinen ilmaissut näin nasevasti (Kamala luonto -sarjakuva, suosittelen):
”Kokemus synnyttää hyviä päätöksiä, ja huonot päätökset kokemuksia.”
”Erkin” kilpailukykyä parantaa se, että ellei hommat suju, siitä voi aina palata ”Perttiin”, eli jaksolliseen kasvatukseen, tekemällä avohakkuun ja metsänviljelyn. Jonkinlaista riskinsietokykyä vaatii sekä erkki että pertti.
Kumpi on sitten parempi, moto- vai manuhakkuu erkissä – taitaa olla niin, että korjuun laatu on eniten kiinni koneen käyttäjästä, ei koneesta? Manuhakkuu tullee myös liian kalliiksi, eikä tekijöitä ole tarpeeksi?
Tänä syksynä saamissani puukauppatarjouksissa oli yläharvennuksen yksikköhinta tukille 0 – 8,50 euroa pienempi kuin avohakkuussa, ja kuitupuun yksikköhinta 0 – 2,50 euroa pienempi.
Reima:
Kristiinankaupunki on aika kaukana napapiiriiltä MJO. Sieltä katsoin metsänarviota metsästä, jota juuri kaupattiin huutokaupat.com sivustolla. Kaiken lisäksi on tyypillistä, että vallan nuoria metsiä arvioitaessa kokonaisarvion alennusprosenttikin on huomattava.
Oliko kyseessä VARTTUNUT taimikko, kuten asian ilmaisit aikaisemmin? Tuskin, eikä 30cm taimet eivät ole varttunut taimikko.
Kuten asian ilmaisin sitä taimikkoa ei saanut 800 e/ha. Jos hinta olikin 2800e/ha, niin eikö uudistus ole ollut tuottoisa investointi?
Edelleen mistä löytyy 1500 e/ha uudistuskulut? Täytyykö ihan etsimällä etsiä kallein vaihtoehto?
3-4 m pitkä männyntaimikko lienee varttunut, vai kuinka MJO. Sinä ilmeisesti pidät tällaista tietoa jo rakettitieteenä. Metsänkasvatus ei todellakaan ole mitään rakettitiedettä. Huvittavinta on ollut, että pakollisesta metsänhoitomaksusta vapautuminen vaati taannoin oikein ””ammattimiehen”” suostumisen antamaan ammattiapua, vapautuksen edellytyksenä.
Sinullahan on Gla erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa metsäpinta-alaa, kun pidät taimikkoja nuon kovassa arvossa – markkinat eivät. Kyllä hinnoittelussa ainespuuston määrä on hyvin ratkaiseva. Taimikot tulevat usein kaupantekijäisenä – niin Kristiinankaupungin tapauksessakin. No siitähän voi tietenkin kinastella maailman tappiin, mitä kulloinkin on arvostettu. Sekin on tietysti selvää, että olosuhteet ovat Suomen eri osissa hyvin erilaiset. En ymmärrä sinua Gla ollenkaan, kun pidät metsien hintaa liian korkeana, mutta korkeat uudistamiskulut eivät huoleta ollenkaan – minulle se on aivan käsittämätön ristiriita.
Nalle, joka on UPM:n hallituksen puheenjohtaja, olisi halunnut pinta-alaveron takaisin asemansa vuoksi. Ei hän kuitenkaan varmaan sitä halua, että yleisestikin siirryttäisiin tuloverotuksesta omaisuuden verottamiseen. Eittämättä tällainen muutos saisi vipinää aikaan. Ei voisi enää maata omaisuuden päällä tekemättä mitään – kuin koira luun päällä. Metsäisiä mielipiteitä jutuu tulkitsemaan aina mielipiteen esittäjän asema huomioiden, eikö niin Gla.
Minä ymmärrän, että taimikkon hinnoittelussa arvioidaan taimikon laatua ja kokoa, eikä sitä, kuinka kalliisti se on perustettu ja maapohjahan hinnoitellaan erikseen. Sinänsä koko summa-arviomenettely on hakoteillä, koska siinä ei puututa oleellisimpaan, eli korkotekijään ollenkaan. Metsän arvo on tulevien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus ja korko on aivan avaintekijä, mihin arvoon päädytään ja ennen muuta se näkyy nuorissa puustoissa.
Reima Ranta: ”Taimikot tulevat usein kaupantekijäisenä – niin Kristiinankaupungin tapauksessakin. No siitähän voi tietenkin kinastella maailman tappiin, mitä kulloinkin on arvostettu.
Niin juuri, eli emme voi tietää, miten ostaja on hinnoitellut taimikon ja miten varttuneemman puuston ellet sitten ostanut kyseistä palstaa.
Reima Ranta: ”En ymmärrä sinua Gla ollenkaan, kun pidät metsien hintaa liian korkeana, mutta korkeat uudistamiskulut eivät huoleta ollenkaan – minulle se on aivan käsittämätön ristiriita.”
Valitettavasti en voi auttaa sinua ratkaisemaan ongelmaa, joka on syntynyt mielikuvituksessasi.
Reima Ranta: ”Metsäisiä mielipiteitä jutuu tulkitsemaan aina mielipiteen esittäjän asema huomioiden, eikö niin Gla.”
Totta. Nalle on tästä hyvä esimerkki.
Reima Ranta: ”Minä ymmärrän, että taimikkon hinnoittelussa arvioidaan taimikon laatua ja kokoa, eikä sitä, kuinka kalliisti se on perustettu ja maapohjahan hinnoitellaan erikseen.”
No millainen taimikko Kristiinankaupungissa oli ja millä perusteella se oli puustoarviossa määritelty 800 euron arvoiseksi?
Reima Ranta: ”Sinänsä koko summa-arviomenettely on hakoteillä, koska siinä ei puututa oleellisimpaan, eli korkotekijään ollenkaan.”
En minäkään summa-arviota käytä, mutta itsehän puustoarvioon vetosit, joten nyt on kyse siitä, mitä puustoarviossa sanotaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.