Aika kevyt väite Glalta tuo että jk:ssa kasvatusaika on pidempi. Onko ketään määrännyt millaista tavaraa jk:lla kasvattaa?
Ja jotenkin jopa kysymyskin jo ontuu jos kerran kasvatetaan jatkuvana se jo itse kertoo mitä silloin tehdään. Minä tietysti kuittaan omani ja jatkaja jatkaa siitä. Senkummempaa periaateristiriitaa siinä ei ole.
Koska ei ole mitään rinnastettavaa partikkelia. Olen aivan kummankin menetelmän puolustaja ja se miksi älähdin kerroin jo. Metsälaki muuttui ja se antoi vapauden ja kannatan sitä lämpimästi ja aionkin kyllä suloisesti sekoittaa vähän kaikkea mahdollista. Perinteiset arvot ovat vain minulle museotavaraa ja toimintaani ohjaa vain ja ainoastaan metsän kierron tehokkuus ja taloudellisen kierron tehokkuus myös. Kohde määrää tahdin ja minä aikataulut. Mielipiteeni on monipuolinen ja se, ja vain se toimii. Koska tähän kuvioon liittyy sellaistakin joka ei ole perinteistä kuten erikoisemman lehtipuun laaja-alainen kasvatus on aika vaikea pukea aina kovin selkeästi mielipidettä johonkin yhteen muottiin jota Gla ilmeisesti hakee.
Eikä Taneli tuossa mitään kettuillut eikä v…uillut vaan tuo sivun vaihtuminen ja yhden kommentin väliin tulo kyllä pudotti varmasti ulos. Varsinkin jos ei aivan kovin intensiivisesti ole seurannut Glan ja minun aika suoraa kommunikointia peräperää.
Tämä keskustelu laittoi tänään aamulla kävelylenkille.
Siellä kuusikon kokeilupaikassa en ehtinyt käydä, mutta yksi kivennäismaan männikön JT-yrityspaikka tuli kuvattua. Kuva on tulossa lukijoiden kuviin ja kerron taustaa siinä vaiheessa.
Ensi viikolla käyn ottamassa kuusikon kuvat.
Kuten edellä kerroin, uudistusinvestointi on erityisen herkkä korolle. Jo prosentin muutos aiheuttaa puuntuotosvaatimuksen kaksinkertaistumisen, kahden prosentin muutos nelinkertaistumisen, kolmen seitsenketaistumisen jne.
Eli mistähän riskistä sinä edellä puhut Gla? Puuntuotoksellisesta riskistä vai taloudellisesta riskistä?
Uuudistamisinvestoinnin taloudellinen riski on suuri, mutta sen puuntuotannollinen riski pieni.
Luontaisessa metsätaloudessa, mitä mieluummin käyttäisin viljelymetsätalouden vastinparina, tilanne on päinvastainen. Taloudellinen riski on olematon, mutta puuntuotoksellinen riski on viljelymetsätaloutta suurempi.
Metsänviljelyllä rikastuneet ovat kalmistoissa Gla, sitävastoin aktiivisia metsänostajia, jotka ovat menestyneet jo elinaikanaan jopa hienosti, minäkin tunnen useita.
Metla ja Tapio ovat ministeriön alaisia toimijoita (jos oikein ymmärsin mitä Gla tarkoitit), joilta ministeriö saa sitä mitä se tilaa. Näiden toimijoiden tuotoksiin metsänomistajan on suhtauduttava suurella varauksella. Suosituksiakin on tässä muutettu muutaman vuoden välein. Viimeisimmässä tuotoksesssa sentään käsitellään jo korkokysymystäkin.
Olin tässä joitakin vuosia sitten Kolilla metsäseminaarissa, jossa satuin silloisen ministeriön metsäosaston apulaisosastopäällikön kanssa samaan saunaan. Siellä hän ykskantaan totesi, että SE pärjää ilman Suomea, mutta Suomi ei pärjää ilman SE:tä. Lausunto kertoo yksiselitteisesti sen, mikä on ollut ja on vieläkin metsänomistajan asema Suomessa.
Jees: ”Aika kevyt väite Glalta tuo että jk:ssa kasvatusaika on pidempi. Onko ketään määrännyt millaista tavaraa jk:lla kasvattaa?”
Erkki Lähde on minulle vastannut tällä palstalla, että rungon kasvu vastaavan kokoiseksi kuin jaksollisessa kasvatuksessa päätehakattava puu, kestää jk:ssa kauemmin kuin jaksollisessa kasvatuksessa. Syy on taimivaiheen hitaassa kasvussa, myöhemmällä iällä vapautettuna kasvunopeudessa ei suurta eroa ole, siten taimivaiheessa menetettyä aikaa puu ei enää saa kurottua umpeen.
Nopean kasvun takia kai jaksollisella menetelmällä tuotettua puuta jotkut kutsuvat höttöpuuksi.
Reima Ranta: ”Eli mistähän riskistä sinä edellä puhut Gla? Puuntuotoksellisesta riskistä vai taloudellisesta riskistä?”
Puuston kehityksen ja hoidon kustannusten toteutuminen lähtöarvojen mukaisella tavalla.
Reima Ranta: ”Metla ja Tapio ovat ministeriön alaisia toimijoita (jos oikein ymmärsin mitä Gla tarkoitit), joilta ministeriö saa sitä mitä se tilaa. Näiden toimijoiden tuotoksiin metsänomistajan on suhtauduttava suurella varauksella.”
Totta, mutta mistä sinä otat kasvumallit laskelmiesi pohjaksi?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.