Itse epäilen, että erilaisten nestemmäisten biopolttoaineiden osuus on suuri(suosii silloin havupuita) Ja tukki otetaan vain suuremmista rungoista ja käytetään tarkemmin kuin nykyisin.
Jep. Ja voi olla, että männyn kanssa ollaan ronkelimpiä kun maaperän ja tiheyden vaikutusta laatuun ei ole ymmärretty mänty buumin aikana. Ja Istutus mäntyjen kanssa voi tulla vielä kitinää tukkirungoista biodieselkasassa.
Nouseva kuitupuun tarve samaan aikaan energiapuun tarpeen kanssa tekee hyvää tukkien hinnoille, ei kuitupuun hinnoille.
Saadakseen riittävästi kuitupuuta, selluyhtiöiden on maksettava tukkileimikoista enemmän.
Ensiharvennusmetsät kun eivät riitä kuin sytykkeiksi.
Lupaukset on lupauksia ja käytäntö on taas oma juttunsa.
Jokainen laskutaitoinen ymmärtää, ettei Suomen nuorten metsien tuottama kuitupuu riitä vaikka siitä maksettaisiin mitä tahansa.
Selluyhtiöt hankkivat tarvitsemansa kuitupuun tukkileimikoita ostamalla ja tuovat loput puut muista maista.
Ehkä minun laskutaitoni riittää vaikka tuontia emme kyllä saa torpattua siltikään. Nythän harvennukset ovat olleet hyvinkin nuivaa joten säästymääkin on monenkin vuoden osalta. Pitää muistaa että metsäteollisuuden osto on ollut alavireistä jo moninaisia vuosia. Potentiaalia ostoon lisää ja alkaa kauppakin viriämään.
Jotenkin minusta myös tuntuu ettei olla kaukana ajasta kun todella aletaan kuitua kasvattaa unohtaen erityispyrkimykset tukin kasvatukseen. Havukuidun hinta ei kannolla tarvii nousta kymppiäkään kun moni alkaa tehdä jo nelikymppisestä ja allekkin selvää luokoa. Minä tietysti muiden joukossa. Siksi J.Mäntylän lupaus lähilehdessä oli iso edistys metsän uusrenesanssissa. Kun alkaa tuhatkunta mottia kulkea sekä lehti-että havusellun materiaa per vuosi metsästä ulos alan olla enemmän kuin tyytyväinen. Vaikkei olisi yhtään tukkia kasalla.
Metsälaki antaa siihen harjavaltalaiselle mahdollisuuden. Ei muuta kun koko palsta lattiaan vaan kun vähänkin kuitua tulee!
Hintatason muutosta odotellessa lihotan kuitutilanteesta vielä ja kuittaan myöhemmin kaksinkertaisen hinnan. Ja jos en ole siinä pisteessä persauki, lihotan taas hetken ja tuplaan edellisestä vaihtoehdosta hakkuutulon / ha. Se on niinkuin 4 x kuitutulo. Sillä matematiikalla!
Pitkäikäistä laatua tämä metät kunnossa. Mutta eihän sitä omaakaan ikääntymistä huomaa kun ei huomaa laskea metsänkään ikääntymiskehitystä. Kun tuplaat arvon kaksinkertaiseksi tuplaat kasvatusiänkin samalla.
’Voisitko yrittää valottaa logiikkaa, joka metsätalouttasi ohjaa? Joskus todettiin, että käytät nollakorkoa. Kuitenkin pidät aikaa merkittävä tekijänä. Toisaalla taas puhut jk:n puolesta, vaikka siinä runkojen kasvatusaika on pitempi kuin jaksollisessa menetelmässä.
Minulle ainakin on jäänyt kuva, että mielipiteesi vaihtuu tuulen suunnan mukaan ilman sen kummenpaa taloudellista logiikkaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.